Väitös: Asuinolosuhteiden muutoksen tutkimus laajentaa kuvaa maaseudun modernisaatiosta 1920- ja 1930-luvuilla

Rakennusteknisten menetelmien ja sovellusten lisäksi kodin tiloja määrittävät yhteiskunnallisissa keskusteluissa esiin nostetut ajankohtaiset teemat. Kotien muutos peilaa usein esimerkiksi kulttuuriseen perintöön kytkettyjä asioita ja ilmiöitä. Henrik Mattjuksen väitöskirja osoittaa, miten nämä seikat kietoutuivat yhteen 1920- ja 1930-lukujen suomalaisia maalaiskoteja koskeneissa keskusteluissa sekä maalla asumista kuvaavassa myöhemmässä muistelukerronnassa.

Tutkimuksen mukaan funktionalismina tunnetun arkkitehtuurityylin periaatteet sovellettiin suomalaisella maaseudulla vallinneisiin asumisen ja rakentamisen käytäntöihin. Rakennussuunnittelijat, kuten arkkitehdit ja rakennusmestarit, sekä yhteiskuntatutkijat tiedostivat puutteelliset maaseudun asuinolot jo 1900-luvun alussa.

— Asuinoloihin alettiin erityisesti kiinnittää huomiota maanomistuksen vapautumisen jälkeen 1920-luvulla. Asuinolojen parantaminen kohtasi kuitenkin haasteita, kuten ihmisten asenteita ja tottumuksia sekä niukat taloudelliset resurssit, Mattjus kertoo.

Asiantuntijat ratkoivat ongelmia esimerkiksi maatilojen mallisuunnitelmien avulla, jotka suunnattiin erityisesti tuoreelle pienviljelijäluokalle. Suunnitelmiin yhdistettiin länsimaisia modernistisia tilaoppeja sekä perinteisiä paikallisen rakentamisen tapoja. Kotien huonetilat jaettiin niihin kytkettyjen toimintojen mukaan, ja taloihin voitiin perinteiseen tapaan lisätä huoneita tarpeen vaatiessa ja varallisuuden salliessa.

— Kodin tilan modernisointi oli osa maatilojen kokonaisvaltaista muutosta, jossa pyrittiin luomaan taloudellisesti, yhteiskunnallisesti ja kulttuurisesti elinvoimainen pienviljelijäluokka. Maalaiskodin ideaali oli taloudellisesti tuottava ja viihtyisä pientalo, jossa yksi perhe saattoi elää, Mattjus toteaa.

Mattjuksen historian alan väitöskirja kytkeytyy nykypäivänä käytäviin keskusteluihin esimerkiksi ilmastonmuutoksen, yhteiskunnallisten olojen, elintapojen ja energiantuotannon vaikutuksista asumisen muotoihin. Työssä kuvataan, miten yhteiskunnallisten ja sosiaalisten muutosten aiheuttamia seurauksia pyrittiin kohtaamaan asuntosuunnittelussa ja asumisessa.   

Teknisten muutosten ohella oli tärkeää muuttaa asumiseen liittyvien asenteita ja ennakkokäsityksiä. Viljelijöiden asenteita pyrittiin muokkaamaan opaskirjallisuuden, esitelmien, tyyppisuunnitelmien ja näyttelyiden avulla. Historiallisen ilmiön teoreettinen tarkastelu osoittaa sen, miten tilat muodostavat materiaalisia sekä mentaalisia rakenteita, joissa inhimillinen kokeminen tapahtuu. Työssä käytettyä tarkastelutapaa voi siten soveltaa myös nykypäivän asumisen ja työnteon tiloja koskevissa aiheissa.

Henrik Mattjus työskentelee apurahatutkijana Tampereen yliopistossa hankkeessa Äitiyspakkaus tunne-esineenä. Hyvinvointivaltion sosiomateriaalinen kokemus 1930-luvulta 2000-luvulle.

Väitöstilaisuus perjantaina 24.2.

Filosofian maisteri Henrik Mattjuksen historian alaan kuuluva väitöskirja Mallitaloista kokemuksen malleja? Modernisoituvat suomalaiset maalaiskodit 1920- ja 1930-luvuilla sosiaalisesti tuotettuna kokemusrakenteena tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 24.2.2023 kello 12.00, Päätalon luentosalissa D11 (Kalevantie 4, Tampere). Vastaväittäjänä toimii dosentti Pia Olsson Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Marjaana Niemi yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.