Tampere ja Kuopio ovat Suomen vetovoimaisimmat kaupungit – Lahti suurin parantaja

T-Media selvitti viime vuodenvaihteessa potentiaalisten asukkaiden näkemyksiä Suomen kymmenen suurimman kaupungin vetovoimasta. Vaikka tutkittujen kaupunkien saamissa arvioissa on selkeitä eroja, niin keskimäärin kaupungit saavat parhaat arviot sijainnistaan, tarjoamistaan palveluista sekä alueen elinvoimasta.

Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä t-media.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.

Lähde: T-Median Kaupunkien Vetovoima&Vaikutus-tutkimus 2021. Asteikolla 1–5 annettuja arvioita tulkitaan seuraavasti: erinomainen tulos ≥ 4.00, hyvä tulos 3.50–3.99, kohtalainen tulos 3.00–3.49, heikko tulos <3.00. Kaupungin sijoitus listalla pohjautuu tutkimuksessa saatuihin mainepistemääriin. Taulukossa esitetyt luvut on pyöristetty kahden desimaalin tarkkuudella. Sijoitukset on määritetty pyöristämättömistä luvuista.

Tampere on toistamiseen tutkimuksen ykkönen sekä vetovoimassa että maineessa. Tampereen sekä muiden tutkittujen kaupunkien mainetta arvioitiin Vetovoima&Vaikutus-mallin lisäksi Luottamus&Maine-mallilla, jossa mitataan käsityksiä kaupungin toiminnasta organisaationa, kuten mielikuvia kaupungin hallinnon toimivuudesta ja kaupungista työnantajana.

Vetovoima ja luottamus on ansaittava

Tampere on jatkanut suunnitelmallista työtään vetovoiman ja maineen eri osatekijöiden kehittämiseksi. Kaupunki saa tutkimuksen ainoana erinomaisen arvosanan elinvoiman osa-alueesta: kasvava talousalue, jolla yritykset voivat hyvin. Kuopio yltää ainoana kaupunkina erinomaiseen arvoon yhteisön osa-alueella: alueella asuu mukavia ihmisiä ja asukkaat voivat hyvin. Helsinki saa erinomaisen arvion sijainnistaan.

Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä t-media.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.

Lähde: T-Median Kaupunkien Vetovoima&Vaikutus-tutkimus 2021. Asteikolla 1–5 annettuja arvioita tulkitaan seuraavasti: erinomainen tulos ≥ 4.00, hyvä tulos 3.50–3.99, kohtalainen tulos 3.00–3.49, heikko tulos <3.00.

”Tampere tunnetaan kaupunkina, jossa on tekemisen meininkiä. Hyvä yhteistyö elinkeinoelämän, oppilaitosten ja korkeakouluyhteisön kanssa on Tampereen kulmakivi, mutta houkutteleva kaupunki rakentuu monista osista: palveluista, sujuvasta arjesta, tapahtumista ja vapaa-ajan mahdollisuuksista, rohkeudesta kehittää kaupunkiamme ja ylipäätään mukavasta tunnelmasta. Se syntyy tiiviissä ja hyvässä yhteistyössä eri toimijoiden ja kaupunkilaisten kanssa”, sanoo Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen.

T-Median tutkimusjohtaja Sari Maunula korostaa, ettei mitään saa ilmaiseksi: kaupungin vetovoimatekijät, vahvuudet ja heikkoudet on tunnistettava ja tunnistamisen jälkeen tarvitaan paljon nöyrää sekä systemaattista työtä. On myös kyse tahtotilasta: halusta kehittää ja kehittyä.

”Kaupungin vetovoiman rakentaminen vaatii yhteistyötä ja sitoutumista – yhteistä suuntaa ja suunnitelmallista toimintaa. Vetovoima- tai mainetyössä on harvoin tarjolla pikavoittoja, pitkäjänteinen työ palkitsee. Kaupungin, ja sen alueellisen vetovoiman parantuessa, ihmisten luottamus, halu puhua positiivista, kiinnostus käyttää palveluja, työskennellä tai asua alueella vahvistuvat.”

”Tutkimustemme valossa vetovoimalla on vahva vaikutus myös nykyisten asukkaiden suotuisaan käytökseen, sekä alueella toimivien yritysten tai alueelle toimintaa harkitsevien yritysten luottamukseen ja investointi- ja yhteistyöhalukkuuteen”, Maunula sanoo.

Pääkaupunkiseutu kärsii kalliista kustannusrakenteesta – Lahti on lisännyt vetovoimaansa eniten

Pääkaupunkiseudun kaupungit, erityisesti Helsinki, kärsivät kalliista kustannusrakenteesta. Espoon elinvoima on pääkaupunkiseudun paras. Vantaan kokonaisvetovoimaluvut ovat heikentyneet eniten ja kaupunki on tippunut suurimpien kaupunkien joukossa viimeiseksi.

”Lahti on kasvattanut vuoden aikana eniten vetovoimaansa. Tämä selittyy ainakin kahdella osatekijällä, jotka ovat tuoneet kaupungille myönteistä julkisuutta. Lahti oli viime vuonna Euroopan ympäristöpääkaupunki, markkinoiden itseään myös uutena, vahvana yliopistokaupunkina”, toteaa T-Median tutkimuksesta vastannut vanhempi asiantuntija Kari Väisänen.

”Kymmenen suurimman kaupungin lisäksi tutkimme useita muita kaupunkeja. Huomionarvoista on, että useat keskisuuret maakuntakaupungit saavat erinomaisia arvioita yhteisön ja elinympäristön osa-alueilla. Tällaisia kaupunkeja ovat esimerkiksi Rovaniemi ja Lappeenranta.”

Näin tutkimme

Tulokset pohjautuvat T-Median joulukuussa 2021 ja tammikuussa 2022 toteuttamaan Vetovoima&Vaikutus-tutkimukseen. Tutkimuksessa selvitettiin Suomen kymmenen, asukasluvultaan suurimman, kaupungin vetovoimaa erityisesti potentiaalisten asukkaiden joukossa. Tutkimukseen osallistui yhteensä 1 698 suomalaista. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 15–65-vuotiaat suomalaiset, Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

T-Median Vetovoima&Vaikutus-tutkimusmallissa kaupungin saama vetovoimapistemäärä muodostuu kuuden eri osa-alueen keskiarvona: elinvoima, yhteisö, ympäristö, sijainti, palvelut ja kustannusrakenne.