Pohjoismaat selvisivät koronakriisistä muita paremmin - syy ei kuitenkaan ole digitalisaatiossa, vaikka niin usein väitetään

Kaikki Pohjoismaat selvisivät verrattain pienin taloudellisin seurauksin koronapandemiasta, sillä niiden bruttokansantuotteen pudotus oli EU-alueen pienimpiä. Usein on väitetty, että syy matalaan pudotukseen piilee Pohjoismaiden korkeassa digitalisaatioasteessa. Korkean digitalisaation ajateltiin mahdollistavan sen, että talous pyöri pandemiassakin etätyön, verkkokaupan ja videokokousten ansiosta.

Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan korkea digitalisaation aste ei kuitenkaan suojannut suomalaisyrityksiä koronakriisin aiheuttamalta shokilta. ”Lisäsikö digitalisaatio iskunkestävyyttä korona-aikana? (Etla Muistio 119)” selvitti, menestyivätkö digitaalista liiketoimintaa enemmän harjoittavat yritykset kriisissä muita paremmin. Tutkimuksen ovat tehneet Etlan tutkijat Otto Kässi, Johannes Hirvonen ja Mika Pajarinen sekä tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.

Yrityksen toimiala nähtiin tutkimuksessa digitalisaatioastetta tärkeämpänä selittävänä tekijänä siinä, miten yritysten liiketoiminta kehittyi korona-aikana. Logistiikka- sekä hotelli- ja ravintola-alat kärsivät eniten koronashokista – niiden digitalisaation asteesta riippumatta. Sen sijaan rakentamisen, kaupan sekä erilaisten liike-elämän palvelujen parissa toimivien yritysten liiketoiminta kehittyi vahvasti myös korona-aikana.

Tulokset herättävät tutkijoiden mukaan vahvan epäilyksen siitä, että digitalisaatioasteen ja bkt:n muutoksen välinen yhteys selittyykin todennäköisesti eri maiden toimialarakenteella eikä suoraan digitaalisella valmiudella.

‒ Pohjoismaiden parempi menestys voi johtua yksinkertaisesti siitä, että koronakriisissä Pohjoismaiden talouksien rakenne oli suotuisampi kuin monilla palveluvaltaisemmilla mailla. Aiemmat digi-investoinnit saattoivat myös edesauttaa vastustuskykyisemmän toimialarakenteen muodostumisessa. Toisaalta on kuitenkin hyvä huomioida, että vaikka Pohjoismaiden digitaaliset investoinnit olisivat olleet vähäisempiä, niiden palvelu- ja turismisektori tuskin olisivat merkittävästi suurempia, pohtii Etlan tutkija Otto Kässi.

Tutkimuksessa ei havaittu myöskään eroja palvelu- ja teollisuusyritysten välillä siinä, miten digitalisaatio lisäsi yritysten iskunkestävyyttä. Korkean etätyövalmiuden omaavien yritysten ei havaittu hyötyneen digitalisaatiosta enempää kuin matalan etätyövalmiuden yritykset.

Kässi, Otto - Ali-Yrkkö, Jyrki – Hirvonen, Johannes – Pajarinen, Mika: Lisäsikö digitalisaatio iskunkestävyyttä korona-aikana? (Etla Muistio 119)