Tutkijat ovat kartoittaneet härkäpavun valtavan suuren geeniperimän
Härkäpapu on ikivanha ja kestävä viljelyskasvi. Nykyisin se on maailmanlaajuisesti merkittävä proteiinin lähde, jota käytetään yhä enemmän lihankorvikkeiden valmistamiseen Suomessa. Sen valtavaa genomia, joka on neljä kertaa ihmisen perimää ja 30 kertaa riisin perimää suurempi, ei ole kuitenkaan kyetty kartoittamaan kokonaisuudessaan. Tämä on haitannut tutkijoiden ja kasvinjalostajien pyrkimyksiä tunnistaa geenejä, jotka helpottaisivat härkäpapujen viljelemistä ja jalostamista maukkaiksi elintarvikkeiksi.
Huipputeknisten ratkaisujen avulla kansainvälinen tutkijaryhmä on onnistunut kartoittamaan ja koostamaan härkäpavun koko genomin. Tutkimusryhmää johdetaan Helsingin, Aarhusin ja Readingin yliopistoista sekä Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Läpimurron merkittävyydestä kertoo esimerkiksi se, että tutkijat tunnistivat oleellisen siemenen kokoon vaikuttavan geenin. Siemenen koko on tärkeä ruokakasvien ominaisuus.
Kohti kasvipohjaista ruokavaliota
– Paranneltu härkäpapu tukee vihreää biotaloutta edistämällä kestäviä ruokajärjestelmiä. Kasvavaan proteiinien kysyntään vastaaminen niin, että samalla varjellaan luonnon monimuotoisuutta ja vähennetään maatalouden kasvihuonepäästöjä, edellyttää eläinperäisten elintarvikkeiden kulutuksen pitentämistä ja kasvipohjaisten elintarvikkeiden osuuden kasvattamista. Tässä härkäpavusta voi olla paljon apua, sanoo Alan Schulman, joka on Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutin tutkimusjohtaja ja tutkimusprofessori Lukessa.
Ruoantuotanto aiheuttaa neljänneksen ilmastoa muuttavista kasvihuonekaasupäästöistä, ja niistä eläinperäisen tuotannon osuus on suurin. Nimenomaan Euroopassa kasvatettujen ja eurooppalaisten käyttöön viljellyistä palkokasveista saatavasta proteiinista on paljon hyötyä, ja palkokasveista juuri härkäpapu soveltuu parhaiten Pohjoismaihin ja Baltiaan.
– Härkäpapu tarjoaa erittäin lupaavan pohjan lihankorvikkeille sekä uusille kasvis- ja vegaaniruoille Pohjois-Euroopassa. Sillä on paljon potentiaalia, mutta sen hyödyntäminen onnistuu ainoastaan, jos viljelijät haluavat viljellä ja kuluttajat syödä sitä, Schulman toteaa.
Parempia papuja työkalujen avulla
Viljelijöiden, kuluttajien ja tutkijoiden näkökulmasta härkäpavun hyödyntämisen tiellä on kuitenkin monta estettä. Kuivuuden- ja taudinkestävyyttä tarvitaan, sillä ilmastonmuutos lisää satovaihtelua aiheuttavia ongelmia. Lajin papumaista makua tulisi miedontaa tai se tulisi häivyttää kokonaan, minkä lisäksi elintarviketuotannon laatua ja tuotteiden ravitsemusarvoa on parannettava.
– Genomin puutteellinen tuntemus on estänyt sellaisten kasvinjalostuksen työkalujen kehittämisen, joiden avulla nämä ongelmat voitaisiin ratkaista nopeasti. Härkäpapua on tutkinut vain pieni yhteisö, eikä siihen ole toistaiseksi panostettu suuria summia. Nyt tilanne muuttuu. Kokonaisuudessaan kartoittamansa genomin ansiosta tutkimusryhmä voi tarkastella ravitsemuksen ja elintarviketuotannon laatua, makua sekä kestävyystekijöitä, joita tarvitaan tulevaisuuden ilmastossa, Schulman tiivistää.
Faktalaatikko:
Euroopan proteiinintuotannon omavaraisuusaste on alhainen
Eurooppaan tuodaan vuosittain yli 30 miljoonaa tonnia soijapapuja ja -jauhoja lähinnä Etelä-Amerikasta, mikä puolestaan aiheuttaa riippuvuussuhteen sekä tuontikasviproteiiniin että soijantuottajien käyttämiin lannoitteisiin. Tuontiproteiinin kysyntä on kasvanut jatkuvasti etenkin kanan- ja sianrehun osalta, kun näiden lihojen kulutus kasvaa. Härkäpavun (Vicia faba) keskimääräinen proteiinipitoisuus on 29 %, ja se on laajalti proteiinintuotantotarkoitukseen viljelty kasvilaji, joka voi merkittävästi parantaa Euroopan proteiiniomavaraisuutta ja ruokaturvaa niin elintarvikkeiden kuin rehujenkin osalta. Toisin kuin soijapapua, härkäpapua voidaan viljellä Suomessa ja muualla Euroopan viileillä alueilla. Se rasittaa ympäristöä vähemmän kuin soijapavut, joiden viljely uhkaa trooppisia sademetsiä ja savanneja. Härkäpapu sitoo tehokkaasti typpeä ilmasta eikä siis tarvitse juurikaan nitraattilannoitetta tai eläinten lantaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Alan Schulman
Helsinki Institute of Life Science
alan.schulman@helsinki.fi
+358 40 768 2242
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tiedottaja Eeva Karmitsa/Helsingin yliopiston viestintä
eeva.karmitsa@helsinki.fi, 0504150396
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Verinäyte tarkentaa imukudossyövän diagnostiikkaa ja ennustetta29.4.2024 08:30:00 EEST | Tiedote
Verenkierron proteiinitasoista voidaan saada tärkeää tietoa aggressiivisen B-solulymfooman tarkempaa diagnoosia ja yksilöllistä hoitoa varten, selviää tuoreesta tutkimuksesta. Helsingin yliopiston tutkijat löysivät erityisen proteiiniprofiilin, joka oli yhteydessä vaikeampaan tautiin.
Gentrifikaatio eli keskiluokkaistuminen Helsingissä on kaupunkisuunnittelun tulosta29.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Gentrifikaatio on ilmiö, joka koskee enemmän kuin vain asumista, ja se vaikuttaa kaupunkikehitykseen ja kaupunkilaisten arkielämään.
Baarimikko voi olla urpo, mutta Urpo maailman paras baarimikko26.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Monia etunimiä käytetään arkikielessä yleisniminä: esimerkiksi stereotyyppistä teinipoikaa voidaan sanoa jonneksi ja oksennusta yrjöksi. Etunimet voivat olla myös yhdyssanan osia. Esimerkiksi sanojen lappuliisa, baarimikko ja taskumatti jälkimmäinen osa on etunimi.
Eduskuntavaalitutkimus 2023 julkistamistilaisuus 13.5. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa25.4.2024 11:02:23 EEST | Kutsu
Lämpimästi tervetuloa ”Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella: Eduskuntavaalitutkimus 2023” julkistamistilaisuuteen 13.5. klo 10-12 . Nyt julkaistava eduskuntavaalitutkimuksen pääraportti on kattava teos suomalaisten äänestäjien käyttäytymisestä 2023 eduskuntavaaleissa.
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme