Suolistomikrobit halutaan valjastaa sairauksien diagnostiikan avuksi – rasvamaksan diagnosoinnissa lupaava tutkimustulos

Lisääntynyt tieto siitä, että suolistomikrobit liittyvät moniin sairauksiin, on herättänyt toiveita suolistomikrobien käytöstä sairauksien diagnostiikassa. Yksi kehittyvä tutkimuskohde ovat mikrobien aineenvaihduntatuotteet eli erilaiset yhdisteet, joita suolistomikrobien toiminnan seurauksena syntyy ja joita voidaan ulostenäytteistä määrittää.

Rasvamaksa on yleisin maksasairaus maailmassa, erityisesti lihavilla, ja se altistaa sydän- ja verisuonisairauksille. Tuoreessa tutkimuksessa verrattiin suolistomikrobeja ja niiden aineenvaihduntatuotteita henkilöillä, joilla oli rasvamaksa tai jotka olivat terveitä verrokkeja. Tutkimus tehtiin yhdessä Helsingin, Itä-Suomen ja Indianan yliopistojen sekä kansainvälisen syöpäinstituutin kanssa.

Tutkijat havaitsivat, että niillä, joilla oli rasvamaksa, oli suolistonäytteissä enemmän muun muassa leusiini- ja histidiini-aminohappojen hajoamistuotteita sekä vähemmän testosteronin hajoamistuotteita.

– Nämä voisivat olla mikrobistoperäisiä merkkiaineita rasvamaksan diagnosointiin. Teemme nyt jatkotutkimusta siitä, voitaisiinko samoja yhdisteitä käyttää tunnistamaan rasvamaksapotilaita, joita voitaisiin hoitaa potilaan lähtökohdat huomioonottavalla ravitsemusinterventiolla, sanoo yliopistonlehtori Satu Pekkala Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.

Verinäytteissä mielenkiintoisin havainto oli se, että rasvamaksaa sairastavilla veressä oli suurempi määrä kofeiinia ja sen hajoamistuotteita, vaikka molemmissa ryhmissä juotiin kahvia yhtä paljon.

– Kofeiinin aineenvaihdunnan häiriö voi tarkoittaa alhaista sytokromientsyymien aktiivisuutta maksassa. Maksaentsyymit ovat tärkeitä lääke- ja ravintoaineiden hajottajia, ja siksi niiden merkitystä täytyisi tutkia lisää, jotta voidaan selvittää rasvamaksan huonoja vaikutuksia elimistöön, Pekkala tiivistää.

Lisää tutkimusta tulossa

Olemassa olevaa tutkimuskirjallisuutta selvittäessään Pekkala havaitsi, että tutkimuksia rasvamaksaan liittyvistä suolistomikrobien aineenvaihduntatuotteista ja -merkkiaineista löytyy verrattain vähän.

Pekkala havaitsi, että yllättäen olemassa olevat tulokset ovat ristiriitaisia ja ainoastaan tuoreessa Pekkalan tutkimuksessa oli otettu ravitsemus huomioon.

– Koska mikrobit pilkkovat ihmisen syömää ravintoa, ei voida tietää, johtuvatko tutkimuksissa havaitut erot terveiden ja rasvamaksapotilaiden välillä ainoastaan ravitsemuseroista. Jotta mikrobien merkkiaineita voitaisiin luotettavasti käyttää diagnostiikassa, täytyisi tehdä lisää laajoja tutkimuksia, joissa vakioidaan tuloksiin vaikuttavat tekijät, tärkeimpänä ravitsemus.

Tällaisia tutkimuksia on jo käynnissä ja lisää on suunnitteilla Pekkalan tutkimusryhmässä.

Alkuperäiset julkaisut

Driuchina A, Hintikka J, Lehtonen M, Keski-Rahkonen P, O'Connell T, Juvonen R, Kuula J, Hakkarainen A, Laukkanen JA, Mäkinen E, Lensu S, Pietiläinen KH, Pekkala S. Identification of Gut Microbial Lysine and Histidine Degradation and CYP-Dependent Metabolites as Biomarkers of Fatty Liver Disease. mBio. 2023 Feb 28;14(1):e0266322. https://doi.org/10.1128/mbio.02663-22

Pekkala, Satu. 2023. "Fecal Metagenomics and Metabolomics Identifying Microbial Signatures in Non-Alcoholic Fatty Liver Disease" International Journal of Molecular Sciences 24, no. 5: 4855. https://doi.org/10.3390/ijms24054855

Lisätietoa:

Satu Pekkala
yliopistonlehtori, Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta
satu.p.pekkala@jyu.fi,
+358453582898