KHO pitää mietintöä julkisyhteisön vahingonkorvausvastuuta koskevan lainsäädännön uudistamisesta yksipuolisena

Suomessa viranomaisten toiminnan lainmukaisuutta sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista yksittäisessä hallintoasiassa turvaa ennen kaikkea hallinto-oikeudellinen muutoksenhakujärjestelmä.

- Mietinnöstä syntyy paikoin vaikutelma siitä, että vahingonkorvausta pidettäisiin hallinto-oikeudelliseen muutoksenhakujärjestelmään nähden ensisijaisena oikeussuojakeinona, KHO arvioi lausunnossaan oikeusministeriölle.

Julkisyhteisön vahingonkorvausvastuuta koskevaa sääntelyä ei tule uudistaa myöskään siten, että yleisistä tuomioistuimista muodostuisi hallinto-oikeudellisen muutoksenhakujärjestelmän korvike tai jatke. Oikeudenkäytön toimivuutta ei edistä se, että hallintopäätöksen lainmukaisuus tutkitaan ensin hallintotuomioistuimessa ja tämän jälkeen – vaikka päätös olisi hallintolainkäytössä todettu lainmukaiseksi – voidaan käynnistää uusi oikeudenkäynti yleisessä tuomioistuimessa siitä, onko päätös myös ”vahingonkorvausoikeudellisesti” lainmukainen.

Korkein hallinto-oikeus katsoo, että julkisyhteisön korvausvastuuseen liittyviä seikkoja on mietinnössä arvioitu liian yksipuolisesti. Korvausvastuuta koskevan sääntelyn uudistaminen edellyttää olennaisesti kattavampaa analyysia, jossa otetaan huomioon julkisen hallinnon toiminnan tuomioistuinvalvonnan ja muun lainmukaisuuden valvonnan kokonaisuus.

KHO:n lausunto 15.3.2023 julkisyhteisön vahingonkorvausvastuuta koskevan lainsäädännön uudistamisesta