Uutta tietoa kalataloudesta, kestävästä kalastuksesta ja kalanviljelystä

Kalakantatutkimusten kohteena ovat olleet myös särki, ahven ja muikku sekä niiden saaliskapasiteetti sisävesillämme. Kuha ja muikku ovat sisävesien tuottavimpia saaliskohteita, mutta jo tovin kaupallista kalastusta on pyritty kohdentamaan myös järvissä runsaina esiintyviin särkikaloihin ja ahveneenkin. Tutkimuspäivillä esiteltävien uusien tulosten mukaan särki- ja ahvenkannat voivat toipua nopeasti lyhyen tehokalastusjakson jälkeen.
Koeverkkokalastuksin tehdyt yli 20 vuoden kalastoseurannat Jyväskylän Jyväsjärvellä, Alvajärvellä ja Tuomiojärvellä sekä Patajärvellä kertoivat särki- ja ahvenkantojen vaihtelusta ja Jyväsjärvellä toteutetun tehokkaan rysäpyyntijakson vaikutuksista. Särki- ja ahvenkannat palautuivat ennalleen muutamassa vuodessa kolmen vuoden tehokalastusjakson jälkeen. "Pienehköjen järvien pikkukalojen potentiaalinen saalis on alueellisesti hajanainen, mutta voisi sopia hyödynnettäväksi niin sanottuna kiertokalastuksena (pulse fishing), jossa 2–3 vuoden tehokkaan pyynnin jälkeen tulee ennallistumisjakso", kalabiologian ja kalatalouden professori Juha Karjalainen pohtii.
Särkeä ja muikkua olisi vara pyytää huomattavasti enemmänkin
Jyväskylän yliopisto on arvioinut sisävesien talouslajien saalispotentiaalia aikaisemminkin särjen, ahvenen ja muikun osalta. ”Vaikka arviot ovat parhaimmillaankin melko epätarkkoja, varovaisimmankin saalispotentiaaliarvion ja nykyisen kaupallisen ja vapaa-ajankalastuksen saalismäärän erotuksen perusteella vaikuttaa siltä, että ainakin särkeä ja muikkua olisi vara pyytää sisävesiltä miljoonia kiloja enemmänkin. Näidenkin lajien hyödyntämisen tason määrää kuitenkin lopulta kaupallisen kalastuksen ja saaliin jalostuksen taloudellinen kannattavuus sekä usein myös kalastuslupajärjestelyt”, Karjalainen sanoo.
Nämä kalastuksen kestävyyttä tukevat tutkimukset ovat osa Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tukemaa Tutkimuksen ja kalastajien välinen kumppanuus (TUKALA) -innovaatio-ohjelmaa.
Kolmannen kerran järjestettävät Kansalliset kalatutkimuspäivät kokoavat yhteen kalatutkijat ja kaikki kalatiedosta kiinnostuneet kautta koko maan kuulemaan uusia tutkimustuloksia sekä keskustelemaan ajankohtaisista kala-, kalanviljely- sekä kalataloustutkimukseen liittyvistä asioista rapuja unohtamatta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Karjalainen: juha.s.karjalainen@jyu.fi, 0405134865
Tuula Väänänen: tuula.m.vaananen@jyu.fi
Timo J. Marjomäki: timo.j.marjomaki@jyu.fi
Tapio Keskinen: tapio.keskinen@luke.fi
Vesa HolmViestinnän asiantuntija
Puh:+358504733483vesa.j.holm@jyu.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Sivistys puhututtaa Jyväskylän Kesässä – puheohjelma on julkaistu7.5.2025 08:37:38 EEST | Tiedote
Vuonna 2025, Jyväskylän Kesän 70-vuotisjuhlavuonna, teemana on sivistys. Tämän vuoden puheohjelmassa käsitellään asiantuntijoiden siivittämänä polarisoituvaa ja polarisoitunutta sivistystä, sivistyneen keskustelun tuomaa vapautta ja vastuuta, ylikuluttamisen syitä ja seurauksia, sekä Suomen sivistyspääoman tilannetta.
Tutkijat ovat askeleen lähempänä antineutriinon massan ymmärtämistä6.5.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Neutriinot ja antineutriinot ovat alkeishiukkasia, joilla on pieni mutta toistaiseksi vielä tuntematon massa. Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratoriossa tehdyt erittäin tarkat atomimassamittaukset paljastivat, että hopea-110-isotoopin isomeeristä tilaa voitaisiin tulevaisuudessa käyttää elektronin antineutriinon massan määrittämiseen. Tulos on merkittävä askel matkalla tulevaisuuden antineutriinomittauksiin.
Väitös: Kielitaidon testaamisen tulisi mitata ymmärrettävyyttä, ei äidinkielisyyttä2.5.2025 12:55:04 EEST | Tiedote
MA Sheryl Cooke tutki väitöstutkimuksessaan, miten englannin kielen maailmanlaajuinen käyttö lingua francana haastaa perinteiset tavat testata kielitaitoa. Hänen mukaansa kielitaidon arvioinnissa tulisi painottaa vähemmän äidinkielenään puhuvien normien mukaista ilmaisua ja enemmän viestinnän toimivuutta kansainvälisissä, todellisissa vuorovaikutustilanteissa.
Mikä tekee kodista kodin? Tuore filosofian väitöskirja tutkii kodin merkityksellisyyttä kokemuksena29.4.2025 13:43:17 EEST | Tiedote
Mikä saa kodin tuntumaan kodilta? Miksi taas kaikki asuinpaikat eivät tunnu kodilta? YTM Olli-Pekka Paanasen väitöstutkimus tarkastelee, miten kokemus kodista rakentuu, millainen on kodin ja asumisen välinen suhde ja miten tunnesiteet kotia kohtaan rakentuvat.
Perinnöllinen lihasvoima pienentää riskiä kuolla sydän- ja verisuonitauteihin29.4.2025 10:26:45 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutetussa tutkimuksessa havaittiin, että miehillä, joilla oli parempaa lihasvoimaa tukeva geeniperimä, oli matalampi riski kuolla sydän- ja verisuonitauteihin. Tämä yhteys oli riippumaton aikuisiän vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden määrästä ja muista elämäntapoihin liittyvistä tekijöistä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme