Pellervon taloustutkimus PTT

Nuoret yrittäjät pitävät luontoa, asumismenoja ja yrittäjyyskulttuuria maaseudun vahvuuksina

Jaa
Nuorten yrittäjien mielestä maaseudun vahvuuksia yritystoiminnalle ovat monipuolinen luonto, asumismenot ja yrittäjyyskulttuuri, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n selvitys. Heikkouksia sen sijaan olivat väestön ikääntyminen ja vähentyminen sekä liikenneyhteydet. Nuoret yrittäjät kokivat viime vuosien kriisien vaikuttaneen maaseudun elinvoimaan osin positiivisesti: erityisesti kotimaisen tuotannon merkityksen nähtiin kasvaneen.

Selvityksessä tarkasteltiin nuorten 18–39-vuotiaiden yrittäjien käsityksiä maaseudun vahvuuksista ja haasteista yritystoiminnan paikkana. Tarkastelu perustuu kyselyaineistoon, johon vastasi 200 nuorta yrittäjää, sekä asiantuntijatyöpajaan. Kyselyyn vastasi sekä maaseutu- että kaupunkiympäristössä toimivia yrittäjiä.

”Kokemukset maaseudun ja kaupunkien piirteistä yrittäjyyden kannalta erosivat. Yrittäjät maaseutumaisissa kunnissa kokivat suurimmiksi heikkouksiksi tiestön kunnon sekä liikenneyhteydet, kaupunkimaisissa kunnissa asumismenot korostuivat uhkana yrittäjyydelle. Maaseudun uhkia yrittäjyydelle olivat lisäksi väestön väheneminen, etäisyydet asiakkaisiin ja työvoiman saatavuus”, kertoo maatalousekonomisti Elli Lemmetti.

Maaseudun vahvuuksia yritystoiminnalle puolestaan ovat monipuolinen luonto, asumismenot ja yrittäjyyskulttuuri. Kuitenkin maaseutualueiden kehitysnäkymät olivat nuorten yrittäjien silmissä heikot: erityisesti kaupunkimaisten kuntien yrittäjistä alle neljännes näki maaseutua kehitettävän yritystoiminnan paikkana.

”Elinvoimainen maaseutu tarvitsee menestyviä yrityksiä ja yrittäjyyteen kannustavaa ilmapiiriä. Selvityksessä esitetään useita kehittämisideoita nuorten yrittäjyyden lisäämiseksi maaseudulla”, sanoo vanhempi maatalousekonomisti Päivi Kujala.

Kuluttajat sitoutettava ja hallinnon panostettava tie- ja tietoliikenneyhteyksiin

Yhdeksi ratkaisuksi nuorten houkuttelemiseksi maaseudulle nostettiin maaseudun elämän ja yritysten sijainnin viemisen lähemmäs kuluttajia pelillistämisen ja tarinallistamisen keinoin. Maaseudun tai yritysten arjesta kudottaisiin tarina, johon asiakkaat haluavat sitoutua ja joka yhdistää yrityksen tuotteet ja palvelut sen sijaintipaikkaan. Erityisesti sosiaalisten medioiden kanavia ja niiden osaajia tulisi käyttää apuna.

Maaseudun arjen tuominen lähemmäs kuluttajia voisi samalla edistää myönteistä maaseutukuvaa.

Toimiva infrastruktuuri on tärkeä edellytys yrittäjyydelle. Monipaikkaisuus ja pidentyvät välimatkat palveluihin edellyttävät hyvää tieliikenneverkostoa ja nopeita tietoliikenneyhteyksiä. Kuntien ja valtion tulee nähdä kasvavan monipaikkaisuuden merkitys työelämässä ja panostaa alueiden välisiin tie- ja tietoliikenneyhteyksiin.

Viime vuosien kriiseillä, kuten koronalla ja sotatilanteella Ukrainassa, on voinut olla myös myönteisiä vaikutuksia mielikuviin maaseudusta, mikä sekin olisi hyvä huomioida aluekehityksessä. Nuoret yrittäjät kokivat kriisien vaikuttaneen maaseudun elinvoimaan joiltain osin positiivisesti, erityisesti kotimaisen tuotannon merkityksen nähtiin kasvaneen. Samalla tosin kriiseillä on ollut liiketoimintaa heikentäviä vaikutuksia, ja yrittäjien investointihalukkuus oli vähentynyt.

Omistajanvaihdokset nuorille yrittäjille väylänä yrittäjyyteen

Negatiivisen muuttoliikkeen takia maaseudun elinvoiman lisäämisessä ei voi tuudittautua pelkästään uusien yritysten perustamiseen ja houkuttelemiseen, vaan huomio tulisi kiinnittää myös nykyisten yritysten jatkuvuuteen omistajanvaihdosten kautta. Yrityskauppojen ja omistajanvaihdosten mielikuvaa olisi muovattava myönteiseksi, ja eri yritysmuotojen toimivuutta ja soveltuvuutta eri aloille pitäisi tuoda esille potentiaalisille nuorille yrittäjille.

”Yrittäjät tunsivat muun muassa osuuskuntamallin kohtalaisen hyvin, ja sen todettiin toimivan useammalla toimialalla kuten hoivapalveluissa, tilitoimistoissa ja IT-palveluissa, mutta osuuskuntapohjaisia yrityksiä vastaajajoukossa oli silti vain vähän. Eri yritysmuodot voisivat tarjota uusille yrittäjille mielekkään alun vaikkapa yrityskumppanin kautta”, sanoo Päivi Kujala.

Selvityksen ”Nuorten käsityksiä maaseudusta yrittäjyysympäristönä” on rahoittanut Keskitien säätiö. Raportti on luettavissa PTT:n verkkosivuilla:

https://www.ptt.fi/julkaisut/nuorten-kasityksia-maaseudusta-yrittajyysymparistona/

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Päivi Kujala, vanhempi maatalousekonomisti, paivi.kujala@ptt.fi, 040 194 5184
Elli Lemmetti, maatalousekonomisti, elli.lemmetti@ptt.fi, 050 353 3030

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Pellervon taloustutkimus PTT
Pellervon taloustutkimus PTT
Eerikinkatu 28 A
00180 HELSINKI

https://www.ptt.fi

Pellervon taloustutkimus PTT on soveltavaa taloustutkimusta ja talousennusteita tekevä riippumaton tutkimuslaitos. Perinteisiä vahvoja tutkimusalueitamme ovat kansantalous, maa- ja elintarviketalous, metsä- ja ympäristötalous sekä asuntomarkkinat. Erityisosaamistamme on talouden ilmiöiden alueellinen tarkastelu.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Pellervon taloustutkimus PTT

Selvitys: Kasvihuoneyrittäjillä on kiinnostusta kasvintuhoojavakuutuksiin tai -rahastoon – tuholaisriskien arvioidaan kasvavan jatkossa14.6.2024 09:01:49 EEST | Tiedote

Suomalaiset kasvihuoneyrittäjät ovat kiinnostuneita kasvintuhoojavakuutuksista tai kasvintuhoojarahastoon osallistumisesta, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n selvitys. Yrittäjät arvioivat virus- ja tuholaisriskien lisääntyvän, ja suuriin vahinkoihin on vaikea varautua taloudellisesti omin voimin. Tällä hetkellä kasvintuhoojariskiä vastaan ei ole Suomessa tarjolla vakuutustuotteita tai rahastoa.

Selvitys: Uusi EU-sääntely voi lisätä metsänomistajan hallintotaakkaa ja vähentää talouskäytössä olevaa metsäalaa – koko maan tasolla kustannukset jäisivät maltillisiksi5.6.2024 09:00:06 EEST | Tiedote

Metsiä koskevat EU:n uudet ja valmisteilla olevat asetukset sekä direktiivit voisivat kokonaisuudessaan lisätä metsänomistajan hallinnollista taakkaa. Joidenkin omistajien kohdalla ne voivat vähentää metsätalouden käytössä olevaa metsäalaa. Koko Suomen tasolla uuden sääntelyn aiheuttamat kustannukset jäisivät kuitenkin melko maltillisiksi. Pellervon taloustutkimus PTT:n selvitys tarkastelee seitsemän EU-direktiivin ja -asetuksen kokonaisvaikutuksia yksityismetsätalouteen Suomessa.

Selvitys: Rahavirta Suomen elintarvikeketjussa on kasvanut kituliaasti – uuden lisäarvon tuottaminen olisi tärkeää näivettymisen välttämiseksi16.5.2024 09:20:42 EEST | Tiedote

Suomen elintarvikeketjun rahavirta on kasvanut vuosina 2013–2022 vain vähän, kertoo tuore selvitys. Pellervon taloustutkimuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Reinu econin raportin mukaan elintarvikeketju ei ole kyennyt tuottamaan kuluttajille mieluisia lisäarvotuotteita tai kilpailemaan tuontia vastaan. Samalla elintarvikeviennin kasvu on ollut vähäistä. Toimintaympäristö on kuitenkin ollut vaikea. Rahavirran kasvattaminen olisi tärkeää ketjun elinvoiman turvaamiseksi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye