Nuoret yrittäjät pitävät luontoa, asumismenoja ja yrittäjyyskulttuuria maaseudun vahvuuksina

Selvityksessä tarkasteltiin nuorten 18–39-vuotiaiden yrittäjien käsityksiä maaseudun vahvuuksista ja haasteista yritystoiminnan paikkana. Tarkastelu perustuu kyselyaineistoon, johon vastasi 200 nuorta yrittäjää, sekä asiantuntijatyöpajaan. Kyselyyn vastasi sekä maaseutu- että kaupunkiympäristössä toimivia yrittäjiä.

”Kokemukset maaseudun ja kaupunkien piirteistä yrittäjyyden kannalta erosivat. Yrittäjät maaseutumaisissa kunnissa kokivat suurimmiksi heikkouksiksi tiestön kunnon sekä liikenneyhteydet, kaupunkimaisissa kunnissa asumismenot korostuivat uhkana yrittäjyydelle. Maaseudun uhkia yrittäjyydelle olivat lisäksi väestön väheneminen, etäisyydet asiakkaisiin ja työvoiman saatavuus”, kertoo maatalousekonomisti Elli Lemmetti.

Maaseudun vahvuuksia yritystoiminnalle puolestaan ovat monipuolinen luonto, asumismenot ja yrittäjyyskulttuuri. Kuitenkin maaseutualueiden kehitysnäkymät olivat nuorten yrittäjien silmissä heikot: erityisesti kaupunkimaisten kuntien yrittäjistä alle neljännes näki maaseutua kehitettävän yritystoiminnan paikkana.

”Elinvoimainen maaseutu tarvitsee menestyviä yrityksiä ja yrittäjyyteen kannustavaa ilmapiiriä. Selvityksessä esitetään useita kehittämisideoita nuorten yrittäjyyden lisäämiseksi maaseudulla”, sanoo vanhempi maatalousekonomisti Päivi Kujala.

Kuluttajat sitoutettava ja hallinnon panostettava tie- ja tietoliikenneyhteyksiin

Yhdeksi ratkaisuksi nuorten houkuttelemiseksi maaseudulle nostettiin maaseudun elämän ja yritysten sijainnin viemisen lähemmäs kuluttajia pelillistämisen ja tarinallistamisen keinoin. Maaseudun tai yritysten arjesta kudottaisiin tarina, johon asiakkaat haluavat sitoutua ja joka yhdistää yrityksen tuotteet ja palvelut sen sijaintipaikkaan. Erityisesti sosiaalisten medioiden kanavia ja niiden osaajia tulisi käyttää apuna.

Maaseudun arjen tuominen lähemmäs kuluttajia voisi samalla edistää myönteistä maaseutukuvaa.

Toimiva infrastruktuuri on tärkeä edellytys yrittäjyydelle. Monipaikkaisuus ja pidentyvät välimatkat palveluihin edellyttävät hyvää tieliikenneverkostoa ja nopeita tietoliikenneyhteyksiä. Kuntien ja valtion tulee nähdä kasvavan monipaikkaisuuden merkitys työelämässä ja panostaa alueiden välisiin tie- ja tietoliikenneyhteyksiin.

Viime vuosien kriiseillä, kuten koronalla ja sotatilanteella Ukrainassa, on voinut olla myös myönteisiä vaikutuksia mielikuviin maaseudusta, mikä sekin olisi hyvä huomioida aluekehityksessä. Nuoret yrittäjät kokivat kriisien vaikuttaneen maaseudun elinvoimaan joiltain osin positiivisesti, erityisesti kotimaisen tuotannon merkityksen nähtiin kasvaneen. Samalla tosin kriiseillä on ollut liiketoimintaa heikentäviä vaikutuksia, ja yrittäjien investointihalukkuus oli vähentynyt.

Omistajanvaihdokset nuorille yrittäjille väylänä yrittäjyyteen

Negatiivisen muuttoliikkeen takia maaseudun elinvoiman lisäämisessä ei voi tuudittautua pelkästään uusien yritysten perustamiseen ja houkuttelemiseen, vaan huomio tulisi kiinnittää myös nykyisten yritysten jatkuvuuteen omistajanvaihdosten kautta. Yrityskauppojen ja omistajanvaihdosten mielikuvaa olisi muovattava myönteiseksi, ja eri yritysmuotojen toimivuutta ja soveltuvuutta eri aloille pitäisi tuoda esille potentiaalisille nuorille yrittäjille.

”Yrittäjät tunsivat muun muassa osuuskuntamallin kohtalaisen hyvin, ja sen todettiin toimivan useammalla toimialalla kuten hoivapalveluissa, tilitoimistoissa ja IT-palveluissa, mutta osuuskuntapohjaisia yrityksiä vastaajajoukossa oli silti vain vähän. Eri yritysmuodot voisivat tarjota uusille yrittäjille mielekkään alun vaikkapa yrityskumppanin kautta”, sanoo Päivi Kujala.

Selvityksen ”Nuorten käsityksiä maaseudusta yrittäjyysympäristönä” on rahoittanut Keskitien säätiö. Raportti on luettavissa PTT:n verkkosivuilla:

https://www.ptt.fi/julkaisut/nuorten-kasityksia-maaseudusta-yrittajyysymparistona/