Väitös: Toimiva vuorovaikutus on edellytys diabeetikon omahoidon onnistumiselle

Tyypin 2 diabetes on yksi yleistyvimmistä pitkäaikaissairauksista niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Hyvä hoitotasapaino perustuu onnistuneeseen omahoitoon, jonka perusta on toimiva hoidonohjaus. Diabeetikon ja terveydenhuollon ammattilaisen välinen vuorovaikutus hoidonohjaustilanteessa tukee parhaimmillaan diabeetikon omahoidon onnistumista. Toimiva vuorovaikutus ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys.
– Toimiva vuorovaikutus on vaativa ja yhteistyötä edellyttävä tehtävä. Vaativuutta lisää entisestään se, että vuorovaikutuksessa ei ole kyse vain tiedon välittämisestä ja tehtävien hoitamisesta. Kyse on myös keskinäisen suhteen rakentamisesta, jota kuvataan usein potilaan hoidon ytimeksi, Maija Peltola kertoo.
Peltola keräsi diabeetikoiden vuorovaikutuskokemuksia yksittäisistä hoidonohjauskeskusteluista avoimella kyselyllä ja teemahaastatteluilla soveltaen merkityksellisten tapahtumien tekniikkaa. Tutkimuksessa tarkasteltiin 63 merkityksellistä potilaskokemusta.
– Koska hoidonohjauskeskustelujen tarkoituksena on tukea nimenomaan diabeetikoiden hyvinvointia, katsoin tärkeäksi selvittää, miten diabeetikot itse kuvaavat ja tulkitsevat kokemaansa ammattilais-potilasvuorovaikutusta sekä sen edistävää ja estävää merkitystä omahoidolle.
Vuorovaikutus voi edistää tai estää osapuolten välistä yhteistyötä
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että terveydenhuollon ammattilaisten kanssa käytävillä hoidonohjauskeskusteluilla on merkitystä diabeetikoiden omahoidon kannalta.
– Merkityksellistä ei ole niinkään se, käydäänkö keskustelu lääkärin vai hoitajan kanssa tai tuntevatko osapuolet toisensa entuudestaan. Olennaista on, millaisena vuorovaikutus jokaisessa yksittäisessä keskustelussa toteutuu ja miten se edistää tai estää osapuolten välistä yhteistyötä, Peltola kuvailee.
Yhteistyötä edistävä vuorovaikutus on diabeetikoiden kokemusten perusteella aktiivista, kuuntelevaa, tietoa konkretisoivaa sekä molempien asiantuntijuutta arvostavaa. Sellaista, jossa huomioidaan myös diabeetikoiden yksilölliset tarpeet, tunteet ja viestintätyyli.
Peltola näkee, että parhaimmillaan vuorovaikutus edistää yksittäisissä keskusteluissa ymmärrettävän ja tarkoituksenmukaisen tiedon saamista ja hyödyntämistä, sosiaalisen tuen saantia sekä omahoitoon liittyvien vastuiden selkeytymistä. Heikoimmillaan vuorovaikutus estää diabeetikoiden tiedon ja tuen saantia, millä on merkitystä esimerkiksi hoito-ohjeiden noudattamisen, hoitoon motivoitumisen sekä hoitoon hakeutumisen kannalta.
– Pitkäaikaissairauksia sairastavien hoidonohjaukselle on enenevässä määrin yhteistä, että jatkuvat hoitosuhteet samojen terveydenhuollon ammattilaisten kanssa ovat muuttumassa yksittäisiksi käynneiksi eri ammattilaisten kanssa. Tutkimukseni tulokset antavatkin arvokasta tietoa siitä, miten jokainen yksittäinen keskustelu on tärkeä mahdollisuus edistää vuorovaikutuksen keinoin pitkäaikaissairautta sairastavien omahoitoa tarkoituksenmukaisempaan suuntaan, Peltola summaa.
Peltolan tutkimuksen tulokset osoittavat, että diabeetikoiden vuorovaikutuskokemukset rakentavat pohjaa myös tuleville hoidonohjauskeskusteluille esimerkiksi sen osalta, millaisten odotusten ja tunteiden kanssa diabeetikot niihin valmistautuvat ja osallistuvat. Tästä syystä yksittäisiä keskusteluja on tärkeää arvioida vuorovaikutuksen näkökulmasta sekä terveydenhuollon ammattilaisten että diabeetikoiden toimesta.
– Vuorovaikutuksen yksityiskohtaisempaan tarkasteluun voi hyödyntää erilaisia malleja ja työkaluja. Yksi mahdollinen vaihtoehto näyttäisi tämän tutkimuksen perusteella olevan merkityksellisten tapahtumien tekniikka, jonka avulla vuorovaikutuksen merkityksellisiä tekijöitä on mahdollista jäsentää erityisesti yhdessä keskustellen, Peltola tiivistää.
Väitöstilaisuus perjantaina 31. maaliskuuta
Peltola on kotoisin Orivedeltä. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Oriveden lukiosta vuonna 2005. Peltola valmistui filosofian maisteriksi Tampereen yliopistosta pääaineenaan puheviestintä vuonna 2011. Tutkimustyön lisäksi Peltola on työskennellyt viestinnän opettajana, kouluttajana ja asiantuntijana.
Filosofian maisteri Maija Peltolan viestinnän alaan kuuluva väitöskirja Terveydenhuollon ammattilaisen ja diabeetikon välisen vuorovaikutuksen merkitys omahoidolle tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa perjantaina 31.03.2023 klo 12 Pinni B-rakennuksen luentosalissa B1096 (Kanslerinrinne 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Jonna Koponen (Itä-Suomen yliopisto). Kustoksena toimii professori Pekka Isotalus (Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta, Tampereen yliopisto).
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Maija Peltola
maija.peltola@tuni.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme