Tampereen yliopisto

Väitös: Toimiva vuorovaikutus on edellytys diabeetikon omahoidon onnistumiselle

Jaa
Jokaisella terveydenhuollossa asioivalla potilaalla on oikeus hyvään kohteluun, mikä rakentuu vuorovaikutuksessa terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Toimiva vuorovaikutus on erityisen keskeistä pitkäaikaissairautta sairastavien kannalta, jotka asioivat terveydenhuollossa useasti, ja joiden hoidontarve saattaa olla elinikäinen. FM Maija Peltola tutki viestinnän väitöskirjassaan tyypin 2 diabeetikoiden vuorovaikutuskokemuksia lääkärien ja hoitajien kanssa käydyistä keskusteluista, joilla oli ollut omahoitoa edistävä tai estävä merkitys.
Kuva: Jussi Valkeajoki
Kuva: Jussi Valkeajoki

Tyypin 2 diabetes on yksi yleistyvimmistä pitkäaikaissairauksista niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Hyvä hoitotasapaino perustuu onnistuneeseen omahoitoon, jonka perusta on toimiva hoidonohjaus. Diabeetikon ja terveydenhuollon ammattilaisen välinen vuorovaikutus hoidonohjaustilanteessa tukee parhaimmillaan diabeetikon omahoidon onnistumista. Toimiva vuorovaikutus ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys.

– Toimiva vuorovaikutus on vaativa ja yhteistyötä edellyttävä tehtävä. Vaativuutta lisää entisestään se, että vuorovaikutuksessa ei ole kyse vain tiedon välittämisestä ja tehtävien hoitamisesta. Kyse on myös keskinäisen suhteen rakentamisesta, jota kuvataan usein potilaan hoidon ytimeksi, Maija Peltola kertoo.

Peltola keräsi diabeetikoiden vuorovaikutuskokemuksia yksittäisistä hoidonohjauskeskusteluista avoimella kyselyllä ja teemahaastatteluilla soveltaen merkityksellisten tapahtumien tekniikkaa. Tutkimuksessa tarkasteltiin 63 merkityksellistä potilaskokemusta.

– Koska hoidonohjauskeskustelujen tarkoituksena on tukea nimenomaan diabeetikoiden hyvinvointia, katsoin tärkeäksi selvittää, miten diabeetikot itse kuvaavat ja tulkitsevat kokemaansa ammattilais-potilasvuorovaikutusta sekä sen edistävää ja estävää merkitystä omahoidolle.

Vuorovaikutus voi edistää tai estää osapuolten välistä yhteistyötä

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että terveydenhuollon ammattilaisten kanssa käytävillä hoidonohjauskeskusteluilla on merkitystä diabeetikoiden omahoidon kannalta.

– Merkityksellistä ei ole niinkään se, käydäänkö keskustelu lääkärin vai hoitajan kanssa tai tuntevatko osapuolet toisensa entuudestaan. Olennaista on, millaisena vuorovaikutus jokaisessa yksittäisessä keskustelussa toteutuu ja miten se edistää tai estää osapuolten välistä yhteistyötä, Peltola kuvailee.

Yhteistyötä edistävä vuorovaikutus on diabeetikoiden kokemusten perusteella aktiivista, kuuntelevaa, tietoa konkretisoivaa sekä molempien asiantuntijuutta arvostavaa. Sellaista, jossa huomioidaan myös diabeetikoiden yksilölliset tarpeet, tunteet ja viestintätyyli.

Peltola näkee, että parhaimmillaan vuorovaikutus edistää yksittäisissä keskusteluissa ymmärrettävän ja tarkoituksenmukaisen tiedon saamista ja hyödyntämistä, sosiaalisen tuen saantia sekä omahoitoon liittyvien vastuiden selkeytymistä. Heikoimmillaan vuorovaikutus estää diabeetikoiden tiedon ja tuen saantia, millä on merkitystä esimerkiksi hoito-ohjeiden noudattamisen, hoitoon motivoitumisen sekä hoitoon hakeutumisen kannalta.

–  Pitkäaikaissairauksia sairastavien hoidonohjaukselle on enenevässä määrin yhteistä, että jatkuvat hoitosuhteet samojen terveydenhuollon ammattilaisten kanssa ovat muuttumassa yksittäisiksi käynneiksi eri ammattilaisten kanssa. Tutkimukseni tulokset antavatkin arvokasta tietoa siitä, miten jokainen yksittäinen keskustelu on tärkeä mahdollisuus edistää vuorovaikutuksen keinoin pitkäaikaissairautta sairastavien omahoitoa tarkoituksenmukaisempaan suuntaan, Peltola summaa.

Peltolan tutkimuksen tulokset osoittavat, että diabeetikoiden vuorovaikutuskokemukset rakentavat pohjaa myös tuleville hoidonohjauskeskusteluille esimerkiksi sen osalta, millaisten odotusten ja tunteiden kanssa diabeetikot niihin valmistautuvat ja osallistuvat. Tästä syystä yksittäisiä keskusteluja on tärkeää arvioida vuorovaikutuksen näkökulmasta sekä terveydenhuollon ammattilaisten että diabeetikoiden toimesta.

– Vuorovaikutuksen yksityiskohtaisempaan tarkasteluun voi hyödyntää erilaisia malleja ja työkaluja. Yksi mahdollinen vaihtoehto näyttäisi tämän tutkimuksen perusteella olevan merkityksellisten tapahtumien tekniikka, jonka avulla vuorovaikutuksen merkityksellisiä tekijöitä on mahdollista jäsentää erityisesti yhdessä keskustellen, Peltola tiivistää.

Väitöstilaisuus perjantaina 31. maaliskuuta

Peltola on kotoisin Orivedeltä. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Oriveden lukiosta vuonna 2005. Peltola valmistui filosofian maisteriksi Tampereen yliopistosta pääaineenaan puheviestintä vuonna 2011. Tutkimustyön lisäksi Peltola on työskennellyt viestinnän opettajana, kouluttajana ja asiantuntijana.

Filosofian maisteri Maija Peltolan viestinnän alaan kuuluva väitöskirja Terveydenhuollon ammattilaisen ja diabeetikon välisen vuorovaikutuksen merkitys omahoidolle tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa perjantaina 31.03.2023 klo 12 Pinni B-rakennuksen luentosalissa B1096 (Kanslerinrinne 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Jonna Koponen (Itä-Suomen yliopisto). Kustoksena toimii professori Pekka Isotalus (Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta, Tampereen yliopisto).

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Maija Peltola
maija.peltola@tuni.fi

Kuvat

Kuva: Jussi Valkeajoki
Kuva: Jussi Valkeajoki
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Light-controlled artificial maple seeds could monitor the environment even in hard-to-reach locations27.6.2024 09:46:25 EEST | Tiedote

Researchers from Tampere University, Finland, and the University of Pittsburgh, USA, have developed a tiny robot replicating the aerial dance of falling maple seeds. In the future, this robot could be used for real-time environmental monitoring or delivery of small samples even in inaccessible terrain such as deserts, mountains or cliffs, or the open sea. This technology could be a game changer for fields such as search-and-rescue, endangered species studies, or infrastructure monitoring.

Keinotekoinen, valo-ohjattava vaahteran siemen voisi kerätä ympäristödataa hankalistakin paikoista27.6.2024 09:00:00 EEST | Tiedote

Tampereen yliopiston ja Pittsburghin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet minirobotin, joka jäljittelee vaahteran siementen tanssia ilmavirtausten mukana. Robotti voisi tulevaisuudessa havainnoida reaaliaikaisesti ympäristöä tai kuljettaa pieniä näytteitä haastavissakin olosuhteissa, kuten aavikoilla, vuoristoissa, jyrkänteillä ja avomerellä. Teknologia voisi mullistaa muun muassa etsintäpalvelut, uhanalaisten lajien tutkimuksen sekä infrastruktuurien valvonnan.

Muistisairaiden ympärivuorokautiseen hoitoon pääsyssä ja hoidon laadussa näkyy hoivaköyhyyden merkkejä26.6.2024 13:25:00 EEST | Tiedote

Tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin hoivakodeissa asuvien muistisairaiden henkilöiden kohtaamattomia hoidontarpeita läheisten näkökulmasta. Tulosten perusteella muistisairaan hoitoon pääseminen saattoi edellyttää paitsi mittavia hoidontarpeita ja avointa paikkaa, myös todentuneita riskejä. Lisäksi hoitopaikan saaminen ei kaikkien kohdalla johtanut tarpeita vastaavaan hoitoon.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye