Aprillipila raskaudesta ei naurata tahattomasti lapsetonta

Aprillipäivänä 1. huhtikuuta on lupa jekuttaa kavereita somessa ja livenä. Yksi paljon käytetyistä aprillipiloista on julkaista sosiaalisessa mediassa kuva raskaustestistä tai ultraäänikuvasta ja huijata näin raskausuutisella. Lapsettomien yhdistys Simpukka ehdottaa, että aprillipilaksi valittaisiin tällä kertaa joku aiheeltaan sensitiivisempi.
– Huumori kuuluu elämään, ja aprillipäivän luonteeseen kuuluu hassuttelu ja leikkimielinen jekuttelu. On kuitenkin tärkeää, että vitseillä ei tahattomasti loukattaisi ketään, vaan että pila aidosti ilahduttaisi, sanoo Lapsettomien yhdistys Simpukan toiminnanjohtaja Piia Savio.
Raskausuutisilla pilailu ei naurata tahatonta lapsettomuutta kokevia. Vitsailu saattaa nostaa ahdistavia tunteita pintaan. Suomessa joka viides hedelmällisessä iässä oleva kohtaa tahattoman lapsettomuuden. Lukuina määrän on arvioitu olevan 300 000.
Aikuisiän suurimpia kriisejä
Tahaton lapsettomuus on yksi aikuisiän suurimmista kriiseistä, joka vaikuttaa yksilön kehoon, mieleen, ihmissuhteisiin, talouteen ja tulevaisuudensuunnitelmiin. On luonnollista, että kokemukseen liittyy paljon vahvoja tunteita kuten surua, pelkoa, kateutta ja jopa vihaa.
– Tahaton lapsettomuus muuttaa omaa suhtautumista tulevaisuuteen ja minuuteen. Jos omiin suunnitelmiin rakennettu lapsiperheellistyminen ei toteudu, on elämää tarkasteltava uudesta kulmasta. Ystävien joukossa voi olla ihmisiä, jotka eivät ole toiveistaan huolimatta saaneet lasta tai jotka ovat menettäneet lapsen. Lapsettomuussuru on kipeä ja usein näkymätön: moni ei halua tai jaksa tuoda suruaan esille muille.
Tietoa ja tukea tahattomasti lapsettomille
Tahattoman lapsettomuuden taustalla voi olla terveyteen tai elämäntilanteeseen liittyviä asioita. Kokemus on kaikille sama riippumatta sen taustalla olevista syistä ja elämäntilanteista. Tahaton lapsettomuus koskettaa nais-miespareja, naispareja ja miespareja sekä itsellisiä naisia ja miehiä.
Tahattoman lapsettomuuden asiantuntijaorganisaatio Lapsettomien yhdistys Simpukka ry viettää tänä vuonna 35-vuotisjuhlavuottaan. Vuoden teemana on tarinoita lapsettomuudesta, jota toteutetaan keräämällä kohderyhmän tarinoita ja kokemuksia. Tarinat julkaistaan Simpukan Tarinoita lapsettomuudesta -blogissa.
Vuonna 1988 perustettu Simpukka edistää lapsettomien asemaa tiedon, tuen ja vaikuttamisen keinoin. Simpukan tavoitteena on, että Suomessa jokainen tahattoman lapsettomuuden kohtaava saa apua ja tukea. Simpukka pitää lapsettomien puolia ja työskentelee sen eteen, että huomenna asiat olisivat paremmin.
Tahattomasti lapsettomien ajatuksia aprillipilasta
Simpukka kysyi Instagram-seuraajiltaan, miltä tuntuu aprillipila raskausuutisesta.
“Sattuu, että pidetään tuollaista ihmettä itsestäänselvyytenä. Meitä on niin paljon, jotka toivomme edes yhtä ainokaista. Minulla on tunne, että minut on tarkoitettu äidiksi. Se, että joku pitää hauskana vitsinä sitä, että oho, tulinpa raskaaksi ja se olikin vitsi, sattuu. Omalla kohdallani se tuntuu nykyisin vielä enemmän, kun on kokenut keskenmenon. Luulin, että minusta tulee äiti ja sitten sitä pientä ihmettä ei olekaan, niin se, että joku vitsailee tuollaisella saa kyllä näkemään punaista. ”
“Aprillipila tuntuu veitsen iskulta suoraan sydämeen. Tuntuu kamalalta, että joku kykenee vitsailemaan sellaisella asialla, joka tuottaa osalle ihmisistä suurinta tuskaa.”
“On aivan järkyttävää, miten he, joilla asiaan ei liity lapsettoman kokemaa surua, edes ilkeävät,”
“Niin mautonta ja ala-arvoista kuin voi vain olla.”
“Sydäntä riipii ja suututtaa. Ei raskautuminen ole itsestäänselvyys.”
“Turhauttavalta ja epäreilulta.”
“Tuntuu typerältä ja ajattelemattomalta.”
“Tuntuu yhtä tökeröltä kuin joku aprillaisia esimerkiksi läheisen kuolemalla.”
“Tämä on niin herkkä aihe, että tuntuu loukkaavalta. Raskausuutinen ei ole koskaan vitsi.”
“Ei edes voi sanoin kuvata kuinka säälittävää, ala-arvoista ja mautonta se voi olla.”
“Varmasti niiden mielestä ihan ok, jos lapsia on vain tullut.”
“Toive positiivisesta raskaustestistä usean kuukauden yrittämisen jälkeen on kova! Se, että joku vitsailee asialla tuntuu pahalta. Raskaus tai lastensaanti ei ole itseisarvo. Itse olen halunnut jo nuoresta asti isäksi. Aikaa on kulunut ja olen onnellinen edes siitä, että nyt on mahdollisuus edes yrittää. Vaikka siihenkin kului yli kymmenen vuotta.”
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Piia SavioToiminnanjohtajaLapsettomien yhdistys Simpukka ry
Puh:+358 40 4808 676piia.savio@simpukka.infoKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Lapsettomien yhdistys Simpukka ryTampellan Esplanadi 8 B LH 35
33100 TAMPERE
+358 4578764464http://www.simpukkary.fi
Lapsettomien yhdistys Simpukka ry
Vuonna 1988 perustettu Lapsettomien yhdistys Simpukka ry on valtakunnallinen tahattoman lapsettomuuden asiantuntija- ja vertaistukiorganisaatio, joka tarjoaa tietoa ja tukea tahattomasti lapsettomille. Tahaton lapsettomuus on yksi aikuisiän suurimmista kriiseistä, jonka kohtaa joka viides hedelmällisessä iässä oleva Suomessa. Kokemus vaikuttaa kokijansa terveyteen, talouteen, työelämään, ihmissuhteisiin ja tulevaisuuden suunnitelmiin. Simpukan Helminauha-toiminta jakaa tietoa ja tukea lahjasoluperheille, lahjasolutaustaisille ja ammattilaisille. Valtakunnallisesti toimivan Simpukan toimisto sijaitsee Tampereella.
Tiedämme, miltä lapsettomuus tuntuu. Älä jää yksin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Lapsettomien yhdistys Simpukka ry
Lahjasoluperheiden Helminauha-toiminnalle jatkorahoitus11.12.2025 10:26:03 EET | Tiedote
Lahjasoluperheille tietoa ja tukea tarjoava, Simpukka ry:n alainen Helminauha-toiminta on saanut eduskunnan joululahjarahan. Rahoituksen avulla toimintaa jatketaan vuonna 2026. Vuosittain yli 800 lasta saa alkunsa lahjasoluhoitojen avulla, ja perheet tarvitsevat tukea erityisesti lapselle hänen taustastaan puhumiseen. Helminauhan toiminta on Suomessa ainutlaatuista.
Lapsettomien yhdistys Simpukan vuoden vapaaehtoinen 2025 Minna Jantunen: ”Vertaistuki pelasti minut”5.12.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Lapsettomien yhdistys Simpukka ry valitsi Minna Jantusen vuoden 2025 vapaaehtoiseksi. Hänen tekemäänsä vapaaehtoistyötä ohjaa halu tarjota tukea ja toivoa lopullisen lapsettomuuden kohdanneille.
Essillä on lähes 40 geneettistä lahjasisarusta - lapsettomuusjärjestöt vaativat lahjoitettujen sukusolujen käytölle kansainvälisiä rajoituksia25.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Lahjasoluhoidoilla alkunsa saanutta saattaa odottaa aikuisena hämmentävä yllätys: voi löytyä jopa useita kymmeniä geneettisiä lahjasisaruksia. Lapsettomien yhdistys Simpukka toivoo, että lahjasoluhoidoilla lapsen saavien, lahjasolutaustaisten ja sukusolulahjoittajien hyvinvointi ja oikeudet otetaan prosessissa huomioon. Pohjoismaiset lapsettomuusjärjestöt vaativat kansainvälisen rajan asettamista yhden sukusolulahjoittajan sukusoluista alkunsa saaneiden lasten määrälle.
Itsellisten miesten lapsitoive on tabu23.10.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Itsellisten miesten ja miesparien lapsitoiveen tunnistamiseksi tarvitaan avointa puhetta, perhenormien laajentamista, perhesuunnittelupalveluita ja ei-kaupallisen sijaissynnytyksen sallimista. Miesten toiveet isyydelle ovat muuttuneet: miehet toivovat isyydeltä hellyyttä, hoivaamista ja yhdessäoloa lapsen kanssa. Lapsettomien yhdistys Simpukka ry tuo miesten viikolla 3.–9.11.2025 esille miesten tahattoman lapsettomuuden kokemusta.
Lapsettomuuskriisin keskellä koettu keskenmeno järkyttää syvästi - keskenmenon empaattinen ja asianmukainen hoito on tärkeää6.10.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Neljännes keskenmenon kohdanneista kokee, että heitä ei ole kohdattu terveydenhuollossa lainkaan empaattisesti. Lapsettomuuskriisin kokeneelle keskenmeno on uusi syvä kriisi, joka voi vaikuttaa niin, että uutta raskautta ei enää uskalleta toivoa. Keskenmenon kokeneiden päivä 15.10.2025 muistuttaa, että elämänkokoista menetystä on lupa surra.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
