Joka kolmannen kuolemaan johtavan liikenneonnettomuuden aiheuttaa päihtynyt kuljettaja − huumeissa ajavat törmäävät yhä useammin muihin

Juuri julkaistu OTI-päihderaportti 2023 käsittelee vuosina 2017–2021 tapahtuneita kuolemaan johtaneita liikenneonnettomuuksia, joissa moottoriajoneuvon kuljettaja, polkupyöräilijä tai jalankulkija on ollut yhden tai useamman päihdyttävän aineen alaisena. Tässä tiedotteessa näistä onnettomuuksista käytetään termiä päihdeonnettomuus. Päihdyttäviä aineita ovat alkoholi, huumeet ja ajokykyyn vaikuttavat lääkkeet. Tiedot onnettomuuksista ja niiden taustatekijöistä perustuvat liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkintoihin.
Kaikista vuosina 2017–2021 tapahtuneista 758:sta kuolemaan johtaneesta moottoriajoneuvo-onnettomuudesta eli onnettomuuksista, joissa menehtyneet olivat moottoriajoneuvossa, päihtyneet kuljettajat aiheuttivat 275 eli noin kolmanneksen. Kuljettajien käyttämistä päihteistä alkoholi oli edelleen yleisin, mutta joka kolmas kuljettaja oli sekakäyttäjä, eli useamman kuin yhden päihdyttävän aineen vaikutuksen alaisena.
Päihtyneen moottoriajoneuvon kuljettajan aiheuttamien onnettomuuksien lisäksi vuosina 2017–2021 tutkittiin 12 päihtyneen polkupyöräilijän ja 13 päihtyneen jalankulkijan aiheuttamaa kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Näissä onnettomuuksissa pyörällä tai jalan liikkuneet olivat tyypillisesti voimakkaasti päihtyneitä. Jalankulkijat menehtyivät törmäyksessä moottoriajoneuvon kanssa, esimerkiksi ylittäessään ajorataa muualta kuin suojatien kohdalta. Päihtyneet pyöräilijät menehtyivät yhteenajojen lisäksi myös kaatumalla, suistumalla tieltä tai törmäämällä esteeseen.
Huumeiden vaikutuksen alaisena aiheutetut yhteenajot ovat lisääntyneet
Päihtyneiden kuljettajien aiheuttamista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista yli puolet (63 %) oli yksittäisonnettomuuksia, joissa ei ollut mukana muita osapuolia. Yhteenajoja oli reilu kolmannes (37 %). Huumeissa ajaneiden kuljettajien aiheuttamista onnettomuuksista yhteenajoja oli 39 prosenttia.
− Yhteenajojen osuus huumeonnettomuuksissa on kasvanut aivan viime vuosina. Kun vuonna 2018 onnettomuuksia tapahtui kaksi vuodessa, vuonna 2021 niitä tapahtui jo kolmetoista, päihderaportin laatinut OTIn liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty kertoo.
Päihtyneet kuljettajat ottavat monia riskejä yhtä aikaa − onnettomuuksien taustalla on usein viitteitä päihderiippuvuuteen
Päihtyneenä onnettomuuden aiheuttaneille kuljettajille oli tyypillistä yleinen riskinotto. Heistä harvempi kuin joka kolmas (28 %) käytti turvavyötä onnettomuushetkellä. Ylinopeutta heistä ajoi suurin osa (68 %), ja lähes puolet (47 %) ajoi kovaa ylinopeutta, ylittäen nopeusrajoituksen vähintään 30 km/h.
Joka neljäs onnettomuuden aiheuttanut päihtynyt kuljettaja ajoi vailla ajo-oikeutta. Osalla ajo-oikeus oli rauennut tai ei riittänyt kyseiseen ajoneuvoon. Kuudellatoista kuljettajalla ei ollut koskaan ollutkaan ajokorttia. Kuljettajista 72 prosentilla oli taustalla liikennerikkomuksia tai -rikoksia. Yli kolmannes (38 %) kuljettajista oli jäänyt kiinni rattijuopumuksesta viimeisen viiden vuoden aikana ennen onnettomuuden tapahtumista.
− Päihtyneiden kuljettajien taustoista löydetään usein päihderiippuvuutta, liikennerikkomuksia ja rattijuopumuksia. Tällaiset kuljettajat pitäisi saada kopattua yhteiskunnan tukiverkkoihin ennen kuin on liian myöhäistä. Tärkeintä myös yksilön kannalta olisi tietysti pystyä ennaltaehkäisemään päihdeongelmien syntymistä, Räty huomauttaa.
OTI-päihderaportissa tehdyn tarkastelun mukaan yli puolella (65 %) päihdeonnettomuuden vuosina 2017–2021 aiheuttaneista kuljettajista oli viitteitä päihderiippuvuudesta. Päihderiippuvuuteen viittaavia tekijöitä tarkastelussa ovat esimerkiksi se, että kuljettajalla on ollut onnettomuushetkellä veressä alkoholia 2,5 promillea tai enemmän, hän on käyttänyt useampaa kuin yhtä eri päihdettä tai liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnan lääkärijäsen on todennut päihderiippuvuuden.
− Päihderiippuvuuteen tulisi suhtautua kuin mihin tahansa ajoterveyttä heikentävään sairauteen. Lääkärien ja poliisin yhteistyön syventäminen ajoterveysvalvonnassa on tärkeää, OTIn liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari painottaa.
Ajokykyyn vaikuttavista lääkkeistä tarvittaisiin lisää tutkimustietoa
Kaikista vuosina 2017–2021 tapahtuneista moottoriajoneuvon kuljettajan aiheuttamista onnettomuuksista 13 prosentissa kuljettaja on käyttänyt ajokykyyn vaikuttavia lääkkeitä.
– Lääkeaineiden vaikutusta ajokykyyn on monessa tapauksessa vaikea arvioida ja lääkeainehavaintojen kirjaamiseen sekä tilastoimiseen liittyy useita haasteita. Sen vuoksi lääkkeitä käsiteltiin OTI-päihderaportissakin vain lyhyesti. Ajokykyyn vaikuttavista lääkkeistä tarvittaisiin laajempaa tieteellistä tutkimusta onnettomuustutkinnan tueksi, Räty peräänkuuluttaa.
Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien esittämiä turvallisuuden parannusehdotuksia: Näin päihdeturmia liikenteessä voitaisiin estää
Tutkijalautakunnat ehdottavat niin laajemmin yhteiskuntaa kuin yksilöäkin koskevia toimenpiteitä. Listaukseen on poimittu keskeisiä teemoja parannusehdotuksista.
Päihdeongelmia ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä:
- Päihderiippuvuuden tunnistaminen terveydenhuollossa
- Päihderiippuvuuden käsitteleminen ajoterveyttä heikentävänä sairautena
- Lääkärien ja poliisin yhteistyön syventäminen ajoterveysvalvonnassa
- Päihderiippuvaisten kuntoutus
Onnettomuuden syntymistä ehkäiseviä toimenpiteitä:
- Alkolukko rattijuopumuksesta toistuvasti kiinnijääneille kuljettajille
- Liikennevalvonta
- Rattijuopon seurueen vastuu: ajoneuvon avaimet pois päihtyneeltä
- Ajoneuvokannan uudistaminen: parempi turvatekniikka
- Valistus päihtyneenä pyöräilemisen vaaroista
Onnettomuuden seurauksia lieventäviä toimenpiteitä:
- Autoihin pitäisi saada tekniikkaa, jolla ajoneuvon nopeus hidastuu, jos turvavyö ei ole käytössä
- Liikenneympäristön parannustoimia:
- Esimerkiksi ajosuuntien erottelu keskikaiteilla, joka estää vastakkaisiin ajosuuntiin ajavien yhteenajot
- Pyöräilyonnettomuuksissa tutkijalautakunnat olivat esittäneet paikallisia liikenneympäristöön liittyviä parannusehdotuksia, esimerkiksi reiteillä olevien puomien näkyvyyden parantamista
Lisätietoja
Lataa OTI-päihderaportti 2023 (pdf)
- Liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty, puh. 040 922 1365
- Liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari, puh. 050 306 9884
- Viestintä, puh. 040 450 4700
Onnettomuustietoinstituutti (OTI) tekee työtä ennaltaehkäistäkseen liikenneonnettomuuksia Suomessa. OTI koordinoi liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien toimintaa ja hallinnoi tutkinnasta kerättyä tietoa muiden liikennevahinkotilastojensa lisäksi. Tilastotiedon määrä ja laatu ovat kansainvälisesti ainutlaatuisia. OTI tarjoaa tärkeää tietoa, jolla voidaan vaikuttaa liikenneturvallisuuteen sekä lainsäädännön että käytännön toimenpiteiden tasolla. Instituutti toimii erillisenä yksikkönä Liikennevakuutuskeskuksessa. www.oti.fi
Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Itämerenkatu 11-13
00180 Helsinki
Viestintä p. 040 450 4700http://www.oti.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Onnettomuustietoinstituutti
Kuolemaan johtaneet liikenneonnettomuudet vähentyneet tänä vuonna25.9.2023 14:05:28 EEST | Tiedote
Tammi‒elokuun välillä liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnille tuli ennakkotietojen mukaan tutkittavaksi yhteensä 116 kuolemaan johtanutta tieliikenneonnettomuutta, joissa kuoli 123 henkilöä. Onnettomuuksia tapahtui kaikkiaan 13 vähemmän kuin viime vuonna samalla ajanjaksolla, ja menehtyneitä oli 17 vähemmän. Onnettomuudet vähenivät eniten henkilöauto-onnettomuuksien osalta.
Väsymyksestä johtuvia kuolonkolareita tapahtuu eniten kesäisin22.6.2023 07:36:00 EEST | Tiedote
Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia, joissa kuljettajan väsymys on vaikuttanut onnettomuuden syntymiseen, tapahtuu eniten kesäisin. Puolet näistä onnettomuuksista tapahtuu päivänvalon aikaan. Kaikista kuolemaan johtaneista onnettomuuksista kymmenen vuoden aikana 2012–2021 kuljettajan väsymyksen arvioidaan olleen vaikuttavana tekijänä joka viidennessä onnettomuudessa. Yli kolmannes (37 %) väsyneenä onnettomuuden aiheuttaneista kuljettajista oli päihtyneitä.
Taajamaliikenteessä kuolee useimmiten jalankulkija tai pyöräilijä, jalankulkijoista vajaa puolet menehtyi suojateillä8.6.2023 07:43:00 EEST | Tiedote
Kymmenen vuoden tarkastelujaksolla 2012–2021 taajamissa tapahtui yhteensä 445 kuolemaan johtanutta liikenneonnettomuutta. Tämä vastaa noin viidennestä kaikista ajanjakson kuolonkolareista. Luvuista on suljettu pois sairaskohtaukset.
Pyöräilyn turvallisuuden edistämiseksi on monia keinoja24.2.2023 07:42:00 EET | Tiedote
Joka kymmenes kuolemaan johtanut onnettomuus liikenteessä on pyöräilyonnettomuus. Tutkijalautakunnat ovat tunnistaneet erilaisia keinoja, joilla pyöräilyn turvallisuutta voidaan parantaa. Lautakunnat painottavat turvallisen liikkumisympäristön tärkeyttä sekä valistusta kaikille liikenteessä liikkujille. Lisäksi lautakunnat ehdottavat, että pyöräilylle asetetaan promilleraja tankojuopumuksen kitkemiseksi.
Lasten liikenneturvallisuuden parantamiseksi otettava kaikki keinot käyttöön14.2.2023 07:35:00 EET | Tiedote
Vuosittain liikenteessä kuolee keskimäärin 5–10 alle 15-vuotiasta lasta. Suuri osa onnettomuuksista olisi estettävissä aikuisten toimintatapoja ja liikennekäyttäytymistä parantamalla. Lisäksi turvallisuutta voidaan lisätä liikenneympäristöön tehtävillä muutoksilla ja kehittämällä ajoneuvotekniikkaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme