Hoiva-avustajien määrää mahdollista lisätä, mutta ensisijaista on edelleen palvelutarpeen mukainen henkilöstömäärä ja monipuolinen henkilöstörakenne

Valvontaviranomaiset korostavat, että hoiva-avustajien määrä on suuntaa antava.

”Hoiva-avustajien määrän arvioinnissa ensisijaista on asiakkaiden palvelutarpeet”, painottaa ylitarkastaja Anna Sihvola.

Hoiva-avustajien määrään vaikuttavat myös muun muassa hoivakodin koko, muun henkilöstön määrä ja toimitilat.

Henkilöstömitoituksen nousu ei myöskään saa tarkoittaa pelkästään hoiva-avustajien määrän lisäämistä.

”Tärkeämpää on henkilöstörakenteen ja osaamisen monipuolistaminen esimerkiksi geronomeilla, fysioterapeuteilla tai toimintaterapeuteilla”, Sihvola korostaa.

Hoiva-avustajien rooli avustavissa tehtävissä on tärkeä

Päävastuu iäkkään asiakkaan hoidosta ja huolenpidosta on aina sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöllä. Hoiva-avustajan tehtävät painottuvat avustaviin tehtäviin, jolloin ammattihenkilöillä on mahdollisuus käyttää työaikansa heidän koulutustaan ja osaamistaan vastaaviin tehtäviin.

Hoiva-avustajat voidaan laskea mukaan henkilöstömitoitukseen, kun he osallistuvat välittömään asiakastyöhön. Välittömässä asiakastyössä he voivat avustaa asiakkaita esimerkiksi peseytymisessä, pukeutumisessa, ruokailussa, liikkumisessa, ulkoilussa ja toimintakyvyn ylläpitämisessä.

Hoiva-avustaja ei ole sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö, joten valvontaviranomaiset eivät voi häntä ammattihenkilönä valvoa.

Hyvinvointialueilla on ensisijainen velvollisuus valvoa

Henkilöstömitoituksen riittävyyden ja henkilöstörakenteen asianmukaisuuden valvonta on ensisijaisesti hyvinvointialueiden ja työnantajan vastuulla. Henkilöstön määrän, koulutuksen ja rakenteen on vastattava kaikkina aikoina ja kaikissa tilanteissa hoivakodin asiakkaiden määrää ja heidän toimintakykynsä edellyttämää palvelujen tarvetta.

Valvontaviranomaiset korostavat palveluntuottajan vastuuta siitä, että henkilöstörakenne on asianmukainen asiakkaiden tarpeisiin ja määrään nähden. Palveluntuottajan on omavalvonnan keinon huolehdittava, että hoiva-avustajilla on asianmukainen koulutus ja tarvittava osaaminen työtehtäviin. Palveluntuottaja arvioi myös työsuhteessa olevan hoiva-avustajaopiskelijan osaamisen riittävyyden välittömään asiakastyöhön.