Inflaation taittuminen tuo kaivattua helpotusta talouden näkymiin – ”Ehdottomasti hyvä uutinen yritysten ja kuluttajien luottamukselle”

Maailmantalouden kasvu hidastuu, ja Suomen ohella monien Euroopan maiden talouskasvun odotetaan jäävän nollan tuntumaan tänä vuonna. Vähenevä taloudellinen aktiviteetti alentaa kansantalouden kokonaiskysyntää ja myös inflaatiopaineita. Toisaalta korkotaso on noussut jyrkästi. Tämä on nostanut yritysten investointien vaatiman rahoituksen hintaa, ja kasvattaa merkittävästi monen asuntovelallisen rahanmenoa.

- Tämä raha on poissa muusta kulutuksesta, mikä edelleen vähentää kokonaiskysyntää. Korkean inflaation aikakausi osoittaa konkreettisesti sen, että inflaatio on kuin vero. Inflaatio nostaa tuotantokustannuksia ja rokottaa kuluttajien ostovoimaa, ja tekee sen vielä jokseenkin sattumanvaraisesti. Yhdessä epävarmuuden kanssa nämä ovat myrkkyä talouskasvulle, joten positiiviset signaalit inflaation kärjen taittumisesta ovat erittäin tervetulleita, Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo.

Inflaation reipas taittuminen euroalueella kertoo myös EKP:n koronnostojen tehonneen. Kotamäen mukaan tässä taloustilanteessa EKP pohtinee hyvin tarkasti seuraavaa rahapolitiikan kiristämistä. Korkoja ei välttämättä kannata nostaa seuraavan mahdollisuuden tullen.

Skenaario: Suomen inflaatio vuoden lopussa enää alle kahden prosentin luokkaa?

Inflaatio palautuisi Suomessakin nopeasti kriisiä edeltävälle tasolle, mikäli hintataso jäisi maaliskuun 2023 tasolle.

- Tässä skenaariossa vuoden 2023 lopussa inflaatio olisi alle kahden prosentin luokkaa. Samaan lopputulemaan päästään olettamalla, että inflaatio alenee vallitsevan trendin mukaan kohti loppuvuotta. Pessimistisen skenaarion mukaan inflaatiossa olisi nyt havaittua trendiä enemmän sitkeyttä, jolloin saatettaisiin jäädä esimerkiksi neljän prosentin tasolle vuoden lopussa. Pessimistinen neljä prosenttiakaan ei olisi lainkaan katastrofi, koska EKP:n inflaatiotavoite on keskipitkällä aikavälillä kaksi prosenttia, Kotamäki sanoo.

Keskeisistä kilpailijamaista inflaatio on Suomea korkeammalla Ruotsissa, missä helmikuun inflaatio oli 9,7 prosenttia. Myös Saksassa 7,8 prosentin inflaatio on korkea, mutta aleni helmikuusta maaliskuuhun 1,5 prosenttiyksiköllä. Sen sijaan Hollannissa inflaatio puolittui helmikuusta maaliskuun 4,5 prosenttiin.

- Optimistisesti ajatellen kyllä se inflaatio tästä alenee – tosin hieman synkistä syistä, koronnostoista ja talouden viilenemisestä, johtuen. Toisaalta, keskuspankin ja markkinoiden toimet ovat purreet odotetusti, Kotamäki summaa.

Talouskasvu ja luottamus odottavat hyviä uutisia

Rahoitusmarkkinoilla on myös kuohunut, kun korkojen nousu on ajanut pankkeja ongelmiin. Tämäkin viimeaikainen ilmiö puoltaa Kotamäen mukaan maltillista rahapolitiikan kiristämistä.

- Elämme tällä hetkellä monella tavalla epävarmuuden aikaa. Ihmiset ovat normaalia varovaisempia kulutuspäätöksissään. Yritykset saattavat valitettavasti lykätä investointejaan sekä kohonneiden kustannusten että riskillisen markkinaympäristön takia. Vaikka positiivisia merkkejä kuluttajien luottamuksen parantumisesta on, taloudessa on edelleen monia haasteita, jotka tulevat maan tulevan hallituksen ratkaistaviksi. Inflaation kääntyminen laskuun tuo kaivattua helpotusta näkymiin.

Lähitulevaisuudessa nähdään myös, vahvistaako Suomen toteutuva Nato-jäsenyys luottamusta talouteen ja tulevaisuuteen sekä kotimaassa että ulkomaisten sijoittajien silmissä.

Lisätiedot:

Mauri Kotamäki, pääekonomisti, Finnvera, puh. 029 460 2878