Polven tekonivelleikkauksen jälkeen liikkumiskyky paranee pelillistetyllä harjoittelulla
Vastikään julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin, miten pelillistetty kotiharjoittelu vaikuttaa polven tekonivelleikkauksen jälkeen liikkumiskykyyn sekä polveen liittyvään toimintakykyyn ja kipuun. Tutkimuksen toteutti Jyväskylän yliopisto ja Turun ammattikorkeakoulu yhteistyössä Oulun yliopiston, Turun yliopistollisen keskussairaalan ja Keski-Suomen Sairaala Novan kanssa.
Tutkimuksessa havaittiin, että videopelejä hyödyntävä kotiharjoittelu paransi liikkumiskykyä tavanomaista leikkauksen jälkeistä kotiharjoittelua tehokkaammin. Lisäksi pelillistetty kotiharjoittelu oli yhtä tehokasta polveen liittyvän toimintakyvyn ja kivun paranemisessa kuin tavanomainen kotiharjoittelu. Peliryhmässä olleet henkilöt olivat myös tyytyväisempiä leikattuun polveen.
– Tarvitaan uusia harjoittelumuotoja, kuten hankkeessa tutkittua peliharjoittelua, joka sitouttaa kuntoutujia harjoitteluun ja siten vaikuttaa positiivisesti heidän kuntoutumiseensa, kertoo väitöskirjatutkija Maarit Janhunen Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
– Tutkimuksen perusteella voimme suositella pelillistettyä harjoittelua ikääntyville henkilöille vaihtoehtona tavanomaiselle kotiharjoittelulle polven tekonivelleikkauksen jälkeiseen kuntoutukseen, Janhunen tiivistää.
Business Ecosystems in Effective Exergaming (BEE) -hankkeen tutkimukseen osallistui 52 keski-iältään 67-vuotiasta henkilöä Turusta ja Jyväskylästä. Heidät jaettiin satunnaisesti kahteen ryhmään: interventioryhmään, joka harjoitteli sairaalasta kotiutumisen jälkeiseen kuntoutukseen räätälöidyillä videopeleillä, ja kontrolliryhmään, joka jatkoi sairaalassa ohjattua tavanomaista itsenäistä liikeharjoittelua.
Peliharjoittelussa käytettiin 11:tä erilaista videopeliä, joista osallistujat pelasivat keskimäärin viittä peliä yhden viikon aikana. Peliharjoittelun nousujohteisuus varmistettiin lisäämällä peleissä tehtävien sarjojen ja toistojen määrää sekä pelien intensiteettiä. Harjoittelu kesti kummassakin ryhmässä 16 viikkoa.
Fyysistä toimintakykyä mitattiin objektiivisesti toimintakykytesteillä ja subjektiivisesti kyselylomakkeilla ennen ja jälkeen leikkauksen.
BEE-tutkimuksen päärahoittajia olivat Business Finland ja yhteistyöyritykset SE Innovations Oy (Senior Some Oy), Suunto Oy, Physiotools Oy, GoodLife Technology Oy, Lingsoft Oy, eSeteli Palveluverkko Oy, PN Turku Oy, Ade Animations Design & Effects Oy, Adesante Oy, 4FeetUnder, Intechso ja Realmax Oy.
Alkuperäinen tutkimusartikkeli:
Lisätietoja:
Maarit Janhunen,
TtM, väitöskirjatutkija
Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteellinen tiedekunta ja Turun ammattikorkeakoulu
maarit.janhunen(at)turkuamk.fi
+358 50 325 3700
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Mikä tekee kodista kodin? Tuore filosofian väitöskirja tutkii kodin merkityksellisyyttä kokemuksena29.4.2025 13:43:17 EEST | Tiedote
Mikä saa kodin tuntumaan kodilta? Miksi taas kaikki asuinpaikat eivät tunnu kodilta? YTM Olli-Pekka Paanasen väitöstutkimus tarkastelee, miten kokemus kodista rakentuu, millainen on kodin ja asumisen välinen suhde ja miten tunnesiteet kotia kohtaan rakentuvat.
Perinnöllinen lihasvoima pienentää riskiä kuolla sydän- ja verisuonitauteihin29.4.2025 10:26:45 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutetussa tutkimuksessa havaittiin, että miehillä, joilla oli parempaa lihasvoimaa tukeva geeniperimä, oli matalampi riski kuolla sydän- ja verisuonitauteihin. Tämä yhteys oli riippumaton aikuisiän vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden määrästä ja muista elämäntapoihin liittyvistä tekijöistä.
Väitöstutkimus paljastaa Raamatun kymmenen käskyn roolin yhteiskunnan muodostumisessa klassikkoteoksen valossa25.4.2025 10:39:50 EEST | Tiedote
Mikä tekee yhteiskunnastamme mahdollisen? YTM Jukka Ruokanen selvitti väitöskirjassaan, millaiset tekijät tukevat sosiaalisuuden, yhteisöjen ja yhteiskunnan olemassaoloa saksalaisen politiisen filosofin ja oikeusoppineen Johannes Althusiuksen teoksessa Politica Methodice Digesta. Althusiuksen mukaan yhteiskunta ei synny vain ihmisten toiminnan tai luonnollisten syiden seurauksena – myös Jumalan toimet, kuten kymmenen käskyä, ovat olennaisia yhteiselomme aikaansaamiseksi.
Kansainvälinen konferenssi rakentaa tulevaisuudenuskoa ja selviytymiskykyä23.4.2025 11:00:47 EEST | Tiedote
Ympäristökysymysten lisäksi aikamme yhteiskunnat kamppailevat monimutkaisten sosiaalisten haasteiden kanssa. Lapset, nuoret ja heidän perheensä ovat usein ensimmäisiä, joita tämän hetken yhteiskunnalliset haasteet koettelevat.
Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme