Polven tekonivelleikkauksen jälkeen liikkumiskyky paranee pelillistetyllä harjoittelulla

Vastikään julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin, miten pelillistetty kotiharjoittelu vaikuttaa polven tekonivelleikkauksen jälkeen liikkumiskykyyn sekä polveen liittyvään toimintakykyyn ja kipuun. Tutkimuksen toteutti Jyväskylän yliopisto ja Turun ammattikorkeakoulu yhteistyössä Oulun yliopiston, Turun yliopistollisen keskussairaalan ja Keski-Suomen Sairaala Novan kanssa.

Tutkimuksessa havaittiin, että videopelejä hyödyntävä kotiharjoittelu paransi liikkumiskykyä tavanomaista leikkauksen jälkeistä kotiharjoittelua tehokkaammin. Lisäksi pelillistetty kotiharjoittelu oli yhtä tehokasta polveen liittyvän toimintakyvyn ja kivun paranemisessa kuin tavanomainen kotiharjoittelu. Peliryhmässä olleet henkilöt olivat myös tyytyväisempiä leikattuun polveen.

– Tarvitaan uusia harjoittelumuotoja, kuten hankkeessa tutkittua peliharjoittelua, joka sitouttaa kuntoutujia harjoitteluun ja siten vaikuttaa positiivisesti heidän kuntoutumiseensa, kertoo väitöskirjatutkija Maarit Janhunen Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.

– Tutkimuksen perusteella voimme suositella pelillistettyä harjoittelua ikääntyville henkilöille vaihtoehtona tavanomaiselle kotiharjoittelulle polven tekonivelleikkauksen jälkeiseen kuntoutukseen, Janhunen tiivistää.

Business Ecosystems in Effective Exergaming (BEE) -hankkeen tutkimukseen osallistui 52 keski-iältään 67-vuotiasta henkilöä Turusta ja Jyväskylästä. Heidät jaettiin satunnaisesti kahteen ryhmään: interventioryhmään, joka harjoitteli sairaalasta kotiutumisen jälkeiseen kuntoutukseen räätälöidyillä videopeleillä, ja kontrolliryhmään, joka jatkoi sairaalassa ohjattua tavanomaista itsenäistä liikeharjoittelua.

Peliharjoittelussa käytettiin 11:tä erilaista videopeliä, joista osallistujat pelasivat keskimäärin viittä peliä yhden viikon aikana. Peliharjoittelun nousujohteisuus varmistettiin lisäämällä peleissä tehtävien sarjojen ja toistojen määrää sekä pelien intensiteettiä. Harjoittelu kesti kummassakin ryhmässä 16 viikkoa.

Fyysistä toimintakykyä mitattiin objektiivisesti toimintakykytesteillä ja subjektiivisesti kyselylomakkeilla ennen ja jälkeen leikkauksen.

BEE-tutkimuksen päärahoittajia olivat Business Finland ja yhteistyöyritykset SE Innovations Oy (Senior Some Oy), Suunto Oy, Physiotools Oy, GoodLife Technology Oy, Lingsoft Oy, eSeteli Palveluverkko Oy, PN Turku Oy, Ade Animations Design & Effects Oy, Adesante Oy, 4FeetUnder, Intechso ja Realmax Oy.

Alkuperäinen tutkimusartikkeli:

Janhunen M, Katajapuu N, Paloneva J, Pamilo K, Oksanen A, Keemu H, Karvonen M, Luimula M, Korpelainen R, Jämsä T, Kautiainen H, Mäkelä K, Heinonen A & Aartolahti E. Effects of a home-based, exergaming intervention on physical function and pain after total knee replacement in older adults: a randomised controlled trialBMJ Open Sport & Exercise Medicine 2023;9:e001416. doi: 10.1136/bmjsem-2022-001416

Lisätietoja:

Maarit Janhunen,
TtM, väitöskirjatutkija
Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteellinen tiedekunta ja Turun ammattikorkeakoulu
maarit.janhunen(at)turkuamk.fi
+358 50 325 3700