Luulitko, että tuuleen huutaminen on vaikeaa? Aalto-yliopiston tutkijat todistivat, että kyse onkin jostain ihan muusta
11.4.2023 14:04:17 EEST | Aalto-yliopisto | Tiedote

Oletko huomannut, että vastatuuleen huutaminen tuntuu vaikealta? Ilmiölle on jopa oma sanontansa, ”kuin tuuleen huutaisi”, jota käytetään kuvaamaan tuloksetonta viestintätilannetta ihmisten kesken. Aalto-yliopiston akustiikan professori Ville Pulkki on jo vuosia pohtinut, miksi vastatuuleen huutaminen tuntuu ihmisistä hankalalta, sillä ilmiölle ei ole löytynyt tieteellistä perustetta.
Tilanne on oikeastaan päinvastainen: akustiikan tutkijat ovat jo pitkään tienneet, että äänilähde säteilee enemmän vastatuuleen kuin myötätuuleen. Moni on havainnut ilmiön itsekin, sillä esimerkiksi hälytysajoneuvon ääni kuulostaa voimakkaalta sen lähestyessä, ja muuttuu hiljaisemmaksi heti ohittamisen jälkeen. Tämä liittyy Doppler-ilmiöön, jossa myös äänen taajuus muuttuu liikkeessä.
Toisaalta tutkimukset ovat osoittaneet, että yli 100 metrin etäisyyksillä ääniaallot taipuvat vastatuulessa ylöspäin, mikä vaimentaa ääntä vastatuulen suunnassa. Taipumista ei kuitenkaan tapahdu merkittävästi lyhyemmillä etäisyyksillä.
Aiemmissa tutkimuksissaan Pulkki on yrittänyt löytää vastausta tuulen vaikutuksesta äänilähteen säteilykuvioon, mutta tulosten perusteella sillä ei pitäisi olla vaikutusta vastatuuleen huutamiseen. Hän ehdottikin Aalto-yliopiston maisteriopiskelija Rapolas Daugintisille, että tämä tutkisi mittauksin ja simuloinnein, löytyisikö vastaus ihmisen kuulosta. Timo Lähivaara Itä-Suomen yliopistosta auttoi ääni- ja virtauskenttien simuloinneissa.
Tutkimuksen lopputulos on yllättävä, mutta yksinkertainen: vastatuuleen huutaessa ihminen kuulee itsensä huonommin.
”Kun ihminen huutaa vastatuuleen, korvat ovat suuhun nähden myötätuulen suunnassa, jolloin ääni kulkeutuu niihin huonommin”, Pulkki kertoo.
Tuuleen ei siis kannata huutaa ihan mitä tahansa, sillä muut voivat kuulla huutajan hyvin, vaikka hän ei itseään kuulisikaan. Tiedosta saattaa olla hyötyä myös muille äänen kanssa työskenteleville, kuten muusikoille.
”Muusikkoystäväni kertoi, että mennessään purjeveneeseen keikalle hän menee aina istumaan selkä tuulta vasten, jottei ääni väsy. Kyseessä on tämä sama ilmiö: koska ystäväni on kuullut itsensä huonommin vastatuulessa, hän on tietämättään laulanut kovempaa kuin yleensä”, Pulkki kertoo.
Tutkimusartikkeli julkaistiin äskettäin Nature-julkaisun Scientific Reports -alalehdessä ja sen voi lukea tästä.Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ville Pulkki, professori, Aalto-yliopisto
ville.pulkki@aalto.fi
puh. 050 520 8392
Kuvat




Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu 16 000 opiskelijaa ja 5 200 työntekijää, joista 446 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Hanaholmens 50-årsjubileumsutställning får nytt liv online – det finsk-svenska samarbetets historia är nu tillgängligt för alla16.2.2026 07:30:00 EET | Pressmeddelande
Hanaholmens 50-årsjubileumsutställning tas ner senare i år, men berättelsen om samarbetet mellan Finland och Sverige lever vidare. Institutet för mätning och modellering av den byggda miljön (MeMo) har dokumenterat jubileumsutställningen som en trespråkig virtuell 3D-utställning som kan upplevas online världen över.
Hanaholmenin 50-vuotisjuhlanäyttely muuttuu eläväksi verkossa – Suomen ja Ruotsin yhteistyön historia kaikkien ulottuville16.2.2026 07:30:00 EET | Tiedote
Hanaholmenin 50-vuotisjuhlanäyttely puretaan myöhemmin tänä vuonna, mutta suomalais-ruotsalaisen yhteistyön historia ei katoa – se siirtyy digitaaliseksi. Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutti MeMo on tallentanut juhlanäyttelyn kolmiulotteiseksi, kolmikieliseksi virtuaalinäyttelyksi, joka on avoimesti koettavissa verkossa kaikkialla maailmassa.
Hanaholmen’s 50th anniversary exhibition lives on online – making the history of Finnish–Swedish cooperation accessible worldwide16.2.2026 07:30:00 EET | Press release
Hanaholmen’s 50th anniversary exhibition will be dismantled later this year, but the history of cooperation between Finland and Sweden will not disappear – it will continue in digital form. The Institute of Built Environment Measurement and Modelling (MeMo) has documented the exhibition as a three-dimensional, trilingual virtual experience that is freely accessible online anywhere in the world.
Tutkimus kumoaa myyttejä perheyrityksistä: kantavat taloutta, investoivat ja työllistävät koko Suomessa11.2.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Uusi tutkimus piirtää tarkan kuvan suomalaisista perheyrityksistä ja niiden omistajista. Sen perusteella perheyritykset ovat merkittävämpiä koko Suomen taloudelle kuin yleisesti ajatellaan – ja niiden vaikutus korostuu erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolella.
Kaupunkiluonnosta mitattavaa: uudet luontotyypit ja kriteerit tukevat luontokadon torjuntaa10.2.2026 12:15:00 EET | Tiedote
Tuore raportti tuo käyttöön luontotyyppiluokituksen ja arviointikriteerit, joiden avulla rakennetun ympäristön luonto voidaan tehdä näkyväksi, mitattavaksi ja vertailtavaksi. Työkalut mahdollistavat ekologisen tilan arvioinnin sekä tukevat viherrakenteen kehittämistä ja luontokadon torjuntaa kaupungeissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
