Luulitko, että tuuleen huutaminen on vaikeaa? Aalto-yliopiston tutkijat todistivat, että kyse onkin jostain ihan muusta

Oletko huomannut, että vastatuuleen huutaminen tuntuu vaikealta? Ilmiölle on jopa oma sanontansa, ”kuin tuuleen huutaisi”, jota käytetään kuvaamaan tuloksetonta viestintätilannetta ihmisten kesken. Aalto-yliopiston akustiikan professori Ville Pulkki on jo vuosia pohtinut, miksi vastatuuleen huutaminen tuntuu ihmisistä hankalalta, sillä ilmiölle ei ole löytynyt tieteellistä perustetta.
Tilanne on oikeastaan päinvastainen: akustiikan tutkijat ovat jo pitkään tienneet, että äänilähde säteilee enemmän vastatuuleen kuin myötätuuleen. Moni on havainnut ilmiön itsekin, sillä esimerkiksi hälytysajoneuvon ääni kuulostaa voimakkaalta sen lähestyessä, ja muuttuu hiljaisemmaksi heti ohittamisen jälkeen. Tämä liittyy Doppler-ilmiöön, jossa myös äänen taajuus muuttuu liikkeessä.
Toisaalta tutkimukset ovat osoittaneet, että yli 100 metrin etäisyyksillä ääniaallot taipuvat vastatuulessa ylöspäin, mikä vaimentaa ääntä vastatuulen suunnassa. Taipumista ei kuitenkaan tapahdu merkittävästi lyhyemmillä etäisyyksillä.
Aiemmissa tutkimuksissaan Pulkki on yrittänyt löytää vastausta tuulen vaikutuksesta äänilähteen säteilykuvioon, mutta tulosten perusteella sillä ei pitäisi olla vaikutusta vastatuuleen huutamiseen. Hän ehdottikin Aalto-yliopiston maisteriopiskelija Rapolas Daugintisille, että tämä tutkisi mittauksin ja simuloinnein, löytyisikö vastaus ihmisen kuulosta. Timo Lähivaara Itä-Suomen yliopistosta auttoi ääni- ja virtauskenttien simuloinneissa.
Tutkimuksen lopputulos on yllättävä, mutta yksinkertainen: vastatuuleen huutaessa ihminen kuulee itsensä huonommin.
”Kun ihminen huutaa vastatuuleen, korvat ovat suuhun nähden myötätuulen suunnassa, jolloin ääni kulkeutuu niihin huonommin”, Pulkki kertoo.
Tuuleen ei siis kannata huutaa ihan mitä tahansa, sillä muut voivat kuulla huutajan hyvin, vaikka hän ei itseään kuulisikaan. Tiedosta saattaa olla hyötyä myös muille äänen kanssa työskenteleville, kuten muusikoille.
”Muusikkoystäväni kertoi, että mennessään purjeveneeseen keikalle hän menee aina istumaan selkä tuulta vasten, jottei ääni väsy. Kyseessä on tämä sama ilmiö: koska ystäväni on kuullut itsensä huonommin vastatuulessa, hän on tietämättään laulanut kovempaa kuin yleensä”, Pulkki kertoo.
Tutkimusartikkeli julkaistiin äskettäin Nature-julkaisun Scientific Reports -alalehdessä ja sen voi lukea tästä.Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ville Pulkki, professori, Aalto-yliopisto
ville.pulkki@aalto.fi
puh. 050 520 8392
Kuvat




Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Tutkimus: Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille myönteiset yritykset ovat selvästi innovatiivisempia18.6.2025 09:30:00 EEST | Tiedote
Yhdysvaltalaisia suuryrityksiä koskenut tutkimus kertoo, että patenttien määrä ja laatu kasvavat merkittävästi, jos yritys saa korkeat pisteet LGBTQ+-yhteisöä eli seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä tukevissa arvioinneissa.
Koneoppiminen tuo vallankumouksen tutkimukseen ja tuotekehitykseen – uuden tekoälyinstituutin johtajalle merkittävä EU-rahoitus17.6.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Uusi projekti ratkoo koneoppimisen keskeistä pullonkaulaa ja muodostaa myös yhden uuden ELLIS-instituutin tutkimuksen kulmakivistä.
A revolution for R&D with the missing link of machine learning — project envisions human-AI expert teams to solve grand challenges17.6.2025 13:00:00 EEST | Press release
Robust, deployable and collaborative machine learning (ML) methods are needed for artificial intelligence (AI) to become truly useful. This ERC-funded research aims to solve a major ML bottleneck and will form a cornerstone of the newly established ELLIS Institute Finland.
Väitöstutkimus: Suomen väestönsuojajärjestelmä on kansainvälisesti poikkeuksellisen kattava – kuumenevat kesät voivat kuitenkin haastaa sen toimivuutta12.6.2025 11:30:00 EEST | Tiedote
Vuosikymmenten aikana rakennetun suomalaisen väestönsuojajärjestelmän hinta vastaa vain noin kolmen vuoden puolustusbudjettia – ja se suojaa lähes koko väestön.
Höjningen av havsnivån kan förstöra en betydande del av de värdefulla naturtyperna vid den finska kusten12.6.2025 07:45:00 EEST | Pressmeddelande
Enligt en färsk undersökning kan över en femtedel av havsstrandängarna och sandstränderna försvinna före slutet av århundradet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme