Keskiaikaisen lääketieteen oppikirjan mystiset merkinnät avautuvat

Kansalliskirjastossamme on yksi teoksen varhaisimpia säilyneitä käsikirjoituksia, 1100-luvulta peräisin oleva Codex E.ö.II.14. Se on Suomen vanhin sidottu käsikirjoitus. Codex E.ö.II.14 kirjoitettiin pergamenttilehdille varhaisgoottilaisella käsialalla 1100-luvun jälkipuoliskolla, nykyisten Benelux-maiden, Ranskan ja Saksan välisellä alueella. Käsikirjoitus sisältää Theorican kirjat II–X. Käsikirjoitus on tullut Suomeen Venäjältä vuonna 1832 keisarillisena lahjoituksena.

Outi Kaltion väitöstutkimus on kansallisesti merkittävä, kun otetaan huomioon Kansalliskirjaston lähes tuntematon käsikirjoitusaarre.

– Käsikirjoituksen marginaalitäydennykset ovat tarjonneet ainutlaatuisen tutkimusaineiston: vertailemalla täydennyksiä Theorican muiden säilyneiden käsikirjoitusten tekstiin olen pystynyt jäljittämään teoksen eri versioita ja tekstikerrostumia, Kaltio kertoo.

Kaltio osoittaa, että Codex E.ö.II.14 sisältää Theorican kaikkein varhaisimman tunnetun tekstiversion, teoksen viidennessä kirjassa. Lisäksi Kansalliskirjaston käsikirjoituksessa yhdistyy kaksi muuta varhaista Theorican tekstiversiota.    

Oppi neljästä ruumiinnesteestä

Pantegnissa käsitellään muun muassa anatomiaa, eri elinten tehtäviä, terveydentilaan vaikuttavia ulkoisia tekijöitä, sairauksia ja niiden syitä, hoitoja sekä lääkkeitä. Teoreettisena perustana on antiikin lääketieteeseen palautuva ja arabioppineiden jalostama humoraalioppi neljästä ruumiinnesteestä (veri, lima, sappi, musta sappi) ja peruslaadusta (kuuma, kylmä, kuiva, kostea). Nesteiden ja laatujen suhde kehossa, kompleksio, oli jokaisella yksilöllinen, ja kompleksioon vaikuttivat lukuisat tekijät, kuten ikä, sukupuoli, ilmasto ja ravinto.

– Terveys seurasi tasapainoisesta kompleksiosta, kun taas sairaudet johtuivat tämän tasapainon järkkymisestä. Terveyttä pyrittiinkin ylläpitämään ja sairauksia hoitamaan vaikuttamalla kompleksioon eri tavoin, kuten lääkkeillä, suoneniskennällä, ruokavaliolla ja kylvyillä.

Holistinen eli kokonaisvaltainen näkemys on ominaista keskiajan lääketieteelle. Ihminen nähdään yksilönä, ja hänen terveyteensä vaikuttavat lukuisat niin sisäsyntyiset kuin ulkoiset seikat.

– Tästä näkee kaikuja nykyajan täydentävissä ja vaihtoehtoisissa hoidoissa ja esimerkiksi siinä, ettei virallisia ravitsemussuosituksia välttämättä enää pidetä arvossa, Kaltio kertoo.  

Pantegni mullisti länsimaisen lääketieteen

Pantegnissa on kaksi itsenäistä osaa, Theorica ja Practica, joista kummassakin on kymmenen kirjaa.

– Tutkimuksessani tarkastelen Theorica-osan tekstihistoriaa ja erilaisia versioita toistaiseksi laajimpaan käsikirjoitusaineistoon ja systemaattisimpaan vertailuun perustuen. Osoitan, että Constantinuksen Monte Cassinon luostarissa laatimaa, myöhemmin standardiversioksi muodostunutta tekstiä edelsi Theorican viidennen, jälkivaikutuksiltaan merkittävimmän, kirjan varhainen versio.

Kaltio osoittaa myös, että pian Constantinuksen kuoleman jälkeen Theoricasta laadittiin uusi, helpotettu versio opetuskäyttöön. Myöhemmin uuden version parhaita paloja sulautettiin osaksi Theorican standardiversiota.

Merkittävyydestään huolimatta Pantegnista ei toistaiseksi ole olemassa kattavaa tekstihistoriallista tutkimusta eikä modernia, tieteellistä editiota tai käännöstä.

– Tulokseni eri käsikirjoitusten sisältämistä tekstiversioista ja tekstin muuntumisesta tulevat olemaan merkittävässä roolissa, kun Theoricasta joskus laaditaan tieteellinen editio ja käännös.

Kaltio on itse alkanut laatia Theorican viidennen kirjan tieteellistä editiota, ja hänen tavoitteenaan on tulevaisuudessa laatia käännös yhteistyössä kansainvälisten Pantegnin tutkijoiden kanssa.

Filosofian maisteri, latinan yliopisto-opettaja Outi Kaltio väittelee Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa 29.4. klo 12 aiheesta The 'Pantegni, Theorica' of Constantine the African: A Text-Historical Study of the First Medical Compendium in the Latin West 

Väitöstilaisuus järjestetään Porthanian salissa PIII (Yliopistonkatu 3).

Live stream 

 

Väittelijän yhteystiedot:

Outi Kaltio, 0445508387, outi.kaltio@helsinki.fi