Metsien hiilinielu jäämässä liian pieneksi ilman riittävän vaikuttavia ohjauskeinoja
20.4.2023 06:00:00 EEST | Suomen ympäristökeskus | Tiedote
Suomen ympäristökeskuksen laatimassa selvityksessä tarkasteltiin metsien hiilinielun kehitystä kaudella 2021–2025 sekä arvioitiin EU:n asettaman metsien vertailutason muuttumista uusimman tilastotiedon perusteella ja vertailutason saavuttamista muutamassa erilaisessa skenaariossa. Raportissa on koostettu julkisuudessa ja kirjallisuudessa esitettyjä ohjauskeinoja Suomen metsien hiilinielun vahvistamiseksi ja analysoitu niiden kustannustehokkuutta, hyväksyttävyyttä, luotettavuutta sekä tulonsiirtovaikutuksia.
Suomi on jäämässä jälkeen EU:n velvoitteista
EU on asettanut maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden (LULUCF) sektorille sitovat jäsenmaakohtaiset velvoitteet kausille 2021–2025 ja 2026–2030. Kaudella 2021–2025 velvoite on määritetty LULUCF-sektorille tilinpitoluokittain, jossa metsien ja puutuotteiden velvoite (ns. vertailutaso) Suomelle on noin -29 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa.
Voimassa oleva vertailutaso muuttuu, kun siihen tehdään menetelmällisiä korjauksia vastaamaan uusimpia kasvihuonekaasuinventaariossa käytettäviä menetelmiä. Selvityksessä arvioitiin, että vertailutaso voisi muuttua tiedossa olevien korjausten perusteella välille -19 ja -33 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa.
”On olemassa merkittävä riski, että Suomi jää EU:n kaudelle 2021–2025 asettamasta metsien vertailutasosta ja maankäyttösektorin velvoitteista jopa useilla kymmenillä miljoonilla hiilidioksidiekvivalenttitonneilla. Näin tapahtuu erityisesti, mikäli hakkuut säilyvät korkealla tasolla tai jopa lisääntyvät nykytasosta”, toteaa johtava tutkija Sampo Soimakallio Suomen ympäristökeskuksesta. Selvityksessä arvioitiin, että nykyisellä puuston kasvulla metsien hiilitaseen nykyinen vertailutaso saavutetaan selvästi nykyistä alhaisemmalla vuotuisella hakkuukertymällä, 65–68 miljoonalla kuutiometrillä.
Tehokkaita ohjauskeinoja otettava käyttöön nopeasti
Jotta riskiä velvoitteista jäämiselle voitaisiin pienentää, Suomessa tulisi nopeasti ottaa käyttöön tai ainakin kokeiluun tehokkaita ohjauskeinoja. ”Keskeinen haaste liittyy siihen, että nielua tulisi kasvattaa hyvin nopeasti ja merkittävästi, mutta riittävän tehokkaiden ohjauskeinojen käyttöönotto ei ole yksinkertaista”, sanoo erikoistutkija Sampo Pihlainen Suomen ympäristökeskuksesta.
”Ohjauskeinojen käyttöönotto on mietittävä huolella, jottei tule esimerkiksi houkutusta tehdä ennakoivia hakkuita. Lisäksi on tärkeää varmistaa, että metsäala pystyy sopeutumaan muutoksiin. Tämä vie aikaa, joten valmistelu on aloitettava välittömästi, myös seuraavaa EU:n velvoitekautta 2026-2030 silmälläpitäen”, jatkaa Pihlainen.
Ohjauskeinojen seurauksena metsäteollisuuden kansantaloudelle tuoma arvonlisä saattaa pienentyä. Toisaalta, mikäli Suomi ei saavuta EU:n maankäyttösektorille asettamia velvoitteita, se voi koitua Suomelle huomattavan kalliiksi kompensoivien lisätoimien tai ostettavien nieluyksiköiden muodossa.
Selvityksen mukaan on tärkeää arvioida mahdollisimman monipuolisesti ohjauskeinoilla tuotettavia ja vältettäviä ympäristöllisiä, taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia, jotta kokonaisuuden kannalta paras ratkaisu olisi löydettävissä.
Lisätietoja
- Kasvihuonekaasutaseet: Johtava tutkija, Sampo Soimakallio, Suomen ympäristökeskus, puh. 0295 251 803, etunimi.sukunimi@syke.fi
- Ohjauskeinot: Erikoistutkija, Sampo Pihlainen,Suomen ympäristökeskus, puh. 0295 252 225, etunimi.sukunimi@syke.fi
- Julkaisu PDF-muodossa liitteenä ja tulossa Heldaan 20.4.2023
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Viikkokatsaus 30.3–2.4.202626.3.2026 13:34:03 EET | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Torkan fortsätter vara utmanande – många sjöar och grundvattennivåer är låga26.3.2026 07:00:00 EET | Pressmeddelande
Grundvattennivåerna ligger under det normala i stora delar av landet, med undantag för Lappland. Situationen har förvärrats av en ovanligt snöfattig vinter, långa köldperioder, en tidig vår samt en långvarig torka särskilt i östra Finland. Enligt prognosen kommer de stora sjöarna i östra Finland att förbli låga även i år. Vårens och sommarens torka kan påverka tillgången på vatten, jordbrukets skördar, risken för skogsbränder, vattentransport, rekreationsanvändningen av vattendrag samt energiproduktion. Nederbörden under våren avgör vilka effekter torkan slutligen kommer att ha.
Kuivuustilanne jatkuu haastavana – monet järvet ja pohjavedet matalalla26.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Pohjavesien pinnat ovat tavanomaista matalammalla useilla alueilla Lappia lukuun ottamatta. Tilannetta ovat pahentaneet poikkeuksellisen vähäluminen talvi, pitkät pakkasjaksot, aikainen kevät sekä erityisesti Itä-Suomessa pitkään jatkunut kuivuustilanne. Ennusteen mukaan Itä-Suomen suuret järvet pysyvät tänäkin vuonna matalalla. Kevään ja kesän kuivuus voi vaikuttaa talousveden riittävyyteen, maatalouden satoihin, maastopaloihin, vesiliikenteeseen, vesistöjen virkistyskäyttöön ja energiantuotantoon. Kevään sademäärät vaikuttavat lopullisen kuivuustilanteen kehittymiseen.
Muovi ei kuulu maaperään vaan kiertoon – puutarhurin muovivalinnat näkyvät maaperässä pitkään24.3.2026 07:30:00 EET | Tiedote
Muovi on vakiinnuttanut paikkansa paitsi kodeissa myös kotipuutarhoissa: ruukuissa, katteissa, sidontanaruissa ja multapusseissa. Oikein käytettynä se kestää ja kiertää. Maaperään päätyessään muovi ei kuitenkaan katoa, vaan pilkkoutuu mikromuoviksi, joka voi säilyä ympäristössä pitkään.
Tutkijat: Suomessa ei tunnisteta energiaköyhyyttä23.3.2026 07:03:50 EET | Tiedote
Suomalaisista kotitalouksista noin 7–15 prosenttia on energiaköyhiä, mikä suurimmillaan tarkoittaa noin 300 000 kotia. Aalto-yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan energiaköyhyys liittyy muun muassa lämmitysmuotoon, asuinpaikkaan, työmarkkinatilanteeseen, perhekokoon ja sukupuoleen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme