Suomi on onnistunut vähentämään ilman epäpuhtauksien päästöjä – taustalla ennen kaikkea energiamurros ja EU-lainsäädäntö

Päästöt laskeneet kaikissa keskeisissä epäpuhtauksissa

Suomi on vähentänyt ilman epäpuhtauksien päästöjä merkittävästi viime vuosikymmenten aikana. Vuodesta 2005 vuoteen 2024 rikkidioksidipäästöt vähenivät 75 prosenttia ja typen oksidit 56 prosenttia. Haihtuvat orgaaniset yhdisteet vähenivät 51 prosenttia ja pienhiukkaset 52 prosenttia. Ammoniakkipäästöt vähenivät selvästi muita päästöjä vähemmän, 26 prosenttia.

Päästöjen lasku jatkui myös vuonna 2024. Rikkidioksidipäästöt vähenivät 14 prosenttia ja typen oksidit 5 prosenttia edellisvuodesta. 

Pidemmällä aikavälillä päästöjen vähenemiseen ovat vaikuttaneet erityisesti EU-sääntely sekä teollisuuden ja energiantuotannon päästöjen puhdistusratkaisut.

“Suurin osa päästövähennyksistä johtuu savukaasujen puhdistuksesta voimalaitoksissa ja teollisuudessa. Viime vuosina kehitystä on vauhdittanut energiajärjestelmän muutos, kun fossiilisten polttoaineiden käyttö on vähentynyt ja tuulivoima sekä muu vähäpäästöinen energiantuotanto on kasvanut. Myös liikenteen päästöt ovat pienentyneet moottoriteknologian kehittyessä”, sanoo erityisasiantuntija Tommi Forsberg Suomen ympäristökeskuksesta.

Ilman epäpuhtaudet ovat vaaraksi terveydelle ja ympäristölle

Epäpuhtaudet ovat ihmisen toiminnasta ilmaan vapautuvia haitallisia yhdisteitä, kuten rikkidioksidia, typen oksideja, pienhiukkasia, ammoniakkia ja haihtuvia orgaanisia yhdisteitä. Ne heikentävät ilmanlaatua ja voivat aiheuttaa terveyshaittoja.

Pienhiukkaset kulkeutuvat syvälle hengitysteihin ja verenkiertoon ja lisäävät riskiä sydän- ja hengityselinsairauksiin. Typen oksidit voivat pahentaa hengitystieoireita. Lisäksi ilman epäpuhtaudet aiheuttavat ympäristövaikutuksia, kuten happamoitumista ja rehevöitymistä.

Maatalouden päästöjen vähentäminen on yhä haaste

Maatalouden ammoniakkipäästöt ovat vähentyneet Suomessa 1980-luvulta asti, mutta hitaammin kuin muut ilman epäpuhtauksien päästöt. Ammoniakkia vapautuu erityisesti eläinten lannasta eläinsuojissa, varastoissa ja levityksen yhteydessä.

Päästöjen vähenemiseen on vaikuttanut maatalouden rakennemuutos, jonka seurauksena monien tuotantoeläinten määrät ovat vähentyneet. Lisäksi lannankäsittely on tehostunut. Suurin yksittäinen ammoniakkipäästöjä vähentänyt tekijä viime vuosina on ollut turkiseläinten määrän väheneminen.

Ammoniakkipäästöjen vähentäminen on kuitenkin edelleen haastavaa sekä Suomessa että muualla Euroopassa.

“Toisin kuin teollisuuden ja energiantuotannon ”putkenpääpäästöjä”, ammoniakkipäästöjä ei voi hallita yhdellä suodattimella tai puhdistuslaitteella. Vähentäminen edellyttää ruokinnan tarkentamista ja muutoksia lannankäsittelymenetelmiin koko lantaketjussa”, sanoo erikoistutkija Juha Grönroos Suomen ympäristökeskuksesta.

EU ja YK velvoittavat maita vähentämään ilman epäpuhtauksien päästöjä

YK:n kaukokulkeutumissopimuksen Göteborgin pöytäkirjassa ja EU:n päästökattodirektiivissä kullekin epäpuhtaudelle on asetettu oma prosentuaalinen vähennystavoite vuoden 2005 tasoon verrattuna. Suomi on saavuttanut tavoitteet jokaisen epäpuhtauden kohdalla. Suomi raportoi päästönsä vuosittain YK:lle ja EU:lle. Suomen ympäristökeskus on päästöinventaarion kansallinen vastuulaitos, ja työhön osallistuvat Tilastokeskus ja Luonnonvarakeskus.

	Päästöt v. 2005 (kt)	Päästöt v. 2024 (kt)	Toteutunut vähenemä v. 2024 (%)	Vähennysvelvoite v. 2020–2029 (%)	Vähennysvelvoite v. 2030 alkaen (%)
Rikkidioksidi (SO2)	70	18	-75	-30	-34
Typen oksidit (NOx)	211	92	-56	-35	-47
NMVOC-yhdisteet	151	74	-51	-35	-48
Ammoniakki (NH3)	41	30	-26	-20	-20
Pienhiukkaset (PM2.5)	26	13	-52	-30	-34