MTK: Pohjois-Suomea koskevien lakien uudistamisilla selkeytettäisiin saamelaisten ja metsänomistajien asemaa
Lapin metsätalouspäivät keräsivät Rovaniemelle yli 400 metsäalan ammattilaista. Marko Mäki-Hakola haastoi perjantain iltatilaisuuden puheessaan kaikkia pohtimaan miltä Lappi, ja alueen metsät tuntuvat omassa sydämessä. Yhdessä löydämme ratkaisut alueen haasteisiin.
Lapin metsillä on loistavia mahdollisuuksia, mutta myös runsaasti erityispiirteitä.
”Saamelaiskulttuuri ja poronhoito ovat Lapin erityisyyksiä. Meidän pitää pystyä parempaan saamelaisten aseman turvaamisessa. Tulevan hallituksen on uskallettava tarkastella niin saamelaiskäräjiä, poronhoitoa kuin porovahinkojakin koskevaa lainsäädäntöä. Erityislainsäädäntöä uudistettaessa tulee painottaa eri maankäyttömuotojen ja intressien käyttömuotojen yhteensovittamista ja välttää mahdollisten ristiriitojen syntymistä”, Mäki-Hakola painotti.
Tulevalla hallituskaudella tulisi selvittää mm. poronhoitolakien toimivuutta yksityisen omaisuudensuojan, ilmastotavoitteiden ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisen näkökulmasta. Samalla tulisi arvioida tarpeet eriyttää lainsäädännössä saamelaisten kotiseutualue ja erityinen poronhoitoalue sekä muu poronhoitoalue yksityismaiden osalta. Saamelaiskäräjälakia uudistettaessa on hyvä muistaa, että alueella on myös yksityistä maanomistusta. Käytäntöjä, joita tarkoitetaan valtion maita koskeviksi, ei tule ulottaa yksityismaille.
”MTK on huolissaan yksityismetsien päätymisestä suurpiirteisen metsäpolitiikan pelinappulaksi. Esimerkiksi saamelaisalueilla on valtion maiden lisäksi yksityismetsää. Saamelaiskäräjälaki tulisikin uudistaa niin, että on selkeästi määritelty, että mahdolliset neuvotteluvelvoitteet koskevat vain valtion maita ja niillä toteutettavia hankkeita.”
Ilmastomuutoksen haastaessa myös porotaloutta, kannattaisi sitä koskevien vahinkojen korvaamiseen liittyvä lainsäädäntö arvioida, jotta varmistettaisiin, että esimerkiksi porokuolemia koskevat korvaukset kohdentuisivat oikeidenmukaisesti ja olisivat nopeammin saatavilla.
Mäki-Hakola korosti puheenvuorossaan vilpitöntä ja eteenpäin katsovaa keskustelua yhteiskunnan sekä metsänomistajien välillä. Vaikka Lapin metsäalueissa on paljon sille ominaisia erityispiirteitä, pätee keskustelu yksityismaiden ympärillä koko Suomeen. Metsänomistajien ääni ei saa jäädä päättäjiltä kuulematta, jatkossakaan.
”Voisiko tämä pohjoisen lakipaketti toimia esimerkkinä siitä, että keskitymme enemmän toistemme tukemiseen. Oli sitten kyse metsänomistajan metsien käytöstä, porotaloudesta tai saamelaisen asemasta.”
Lisätietoja:
Marko Mäki-Hakola, metsäjohtaja 040 5026810
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
MTK pettyi suden suotuisan suojelutason viitearvon määrittelyyn10.10.2025 16:02:43 EEST | Tiedote
Suden suotuisan suojelutason viitearvoksi Suomessa on määritetty 273 sutta. Vaikka susi on nyt boreaalisella vyöhykkeellä suotuisalla suojelutasolla, MTK pitää viitearvoa liian korkeana ja määrittelyn perusteena olevia keskeisiä seikkoja ongelmallisina.
Viljelijöiden talous poikkeuksellisen heikko - kasvukausikysely kertoo syyt10.10.2025 11:51:23 EEST | Tiedote
Vuoden 2025 kasvukausi oli viljelijöiden mukaan poikkeuksellisen haastava. Kevään kylmyys, kesän kuivuus ja syksyn sateet laskivat sato-odotuksia useimmilla tiloilla. Suurin osa 422 kasvukausikyselyyn vastanneesta viljelijästä arvioi sadon määrän ja laadun olevan tavanomaista tasoa tai sitä heikompaa. Sääolosuhteiden lisäksi myös tilojen taloudellinen tilanne oli monilla tuotantosuunnilla keskimääräistä heikompi. Haasteista huolimatta osa tiloista raportoi myös onnistumisia, erityisesti marjakasvien, kuivaheinän ja syysviljojen osalta.
Puukaupan kilpailuttamisen merkitystä ei voi väheksyä8.10.2025 15:46:09 EEST | Tiedote
Puukauppa on hiljentynyt syksyn aikana, ja metsänomistajien myyntihalukkuus on ollut laskussa. Keväällä puukauppa kävi vielä kiivaasti. MTK:n tuore Metsätutka-kysely osoittaa, että ensi vuodelle puunmyyntiaikeita on enää noin kolmasosalla metsänomistajista. Puukauppamäärien laskiessa kilpailutuksen merkitys korostuu, muistuttaa asiantuntija.
Susikanta selvästi aiempaa suurempi – kiintiömetsästys välttämätöntä30.9.2025 10:44:34 EEST | Tiedote
Tuoreimman kanta-arvion mukaan maaliskuussa 2025 Suomessa oli noin 430 sutta ja noin 76 susireviiriä. Susikanta kasvoi edellisvuodesta peräti 46 prosenttia. Susikannan koko vaihtelee vuoden eri aikoina, ja marraskuussa 2025 kannan arvioidaan olevan noin 557 sutta. Luonnonvarakeskuksen tiedot kertovat, että susiyksilöt ja kannan kasvu painottuvat voimakkaasti läntiseen Suomeen.
Kotimaiset kurpitsat ovat syksyn kuumin sesonkituote – Lajikkeita ja vinkkejä kotikeittiöön29.9.2025 09:20:14 EEST | Tiedote
Kotimaisten kurpitsojen pääsesonkia vietetään syyskuusta marraskuuhun. Kurpitsat ovat kurkun ja melonien sukulaiskasveja, jotka kasvavat avomaalla. Kesällä herkutellaan kesäkurpitsalla, syksyllä on paksukuoristen talvikurpitsojen aika. Kurpitsasato kypsyy loppukesällä ja syksyllä, ja lokakuu onkin oivallinen aika herkutella kotimaisilla kurpitsoilla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme