Iäkkäiden ihmisten mieliala on parantunut 30 vuodessa
27.4.2023 08:00:00 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote

Tulos selvisi Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnassa Gerontologian tutkimuskeskuksessa tehdyssä tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin eroja masennusoireissa ja tyytyväisyydessä elämään verraten nykypäivän 75–80-vuotiaita 1990-luvulla eläneisiin ikätovereihin.
Tulokset osoittivat, että nykypäivän 75- ja 80-vuotiaat miehet ja naiset kokevat vähemmän masennusoireita kuin 75- ja 80-vuotiaat 1990-luvulla. Erot selittyivät osittain myöhemmin syntyneiden miesten ja naisten paremmalla koetulla terveydellä ja korkeammalla koulutuksella.
– Aiemmissa vertailuissa havaitsimme iäkkäiden henkilöiden fyysisen ja kognitiivisen toimintakyvyn olevan nykyään huomattavasti parempia verrattuna aiemmin syntyneisiin saman ikäisiin ihmisiin. Tuoreet tulokset täydentävät näitä myönteisiä havaintoja myös mielen hyvinvoinnin osalta, sanoo professori Taina Rantanen liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
Nykyiset 75- ja 80-vuotiaat henkilöt ovat tyytyväisempiä tähänastiseen elettyyn elämäänsä. Sen sijaan tyytyväisyydessä tämänhetkiseen elämään ei ollut vastaavaa eroa. Päinvastoin 1990-luvulla eläneet 80-vuotiaat miehet olivat jopa tyytyväisempiä sen hetkiseen elämäänsä kuin nykypäivän 80-vuotiaat miehet.
– Nämä 1910 syntyneet miehet olivat eläneet läpi vaikeiden aikojen, mikä voi selittää heidän tyytyväisyyttään elämäänsä 1990-luvulla, kun monet asiat olivat paremmin kuin ennen, kertoo tutkijatohtori Tiia Kekäläinen liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
– Usein ihminen sopeutuu tilanteeseensa ja vallitseviin olosuhteisiin. Sekä 1990-luvulla että nykypäivänä valtaosa ikääntyneistä ihmisistä raportoi olevansa tyytyväisiä sen hetkiseen elämäänsä, jatkaa Kekäläinen.
Tutkimus toteutettiin Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa Gerontologian tutkimuskeskuksessa (GEREC). Ensimmäinen kohorttiaineisto koostui 617:sta vuonna 1910 ja 1914 syntyneestä henkilöistä, jotka osallistuivat Ikivihreät-tutkimukseen vuosina 1989–1990. Toinen kohorttiaineisto koostui 794:stä vuosina 1938–1939 ja 1942–1943 syntyneestä henkilöistä, jotka osallistuivat AGNES-tutkimukseen vuosina 2017–2018. Molemmissa kohorteissa tutkittavat olivat mittaushetkellä 75- tai 80-vuotiaita. Tutkimusprojektia rahoittivat Suomen Akatemia ja Euroopan tutkimusneuvosto.
Alkuperäisjulkaisu
Kekäläinen, T., Koivunen, K., Pynnönen, K., Portegijs, E. & Rantanen, T. Cohort differences in depressive symptoms and life satisfaction in 75- and 80-year-olds: a comparison of two cohorts 28 years apart. Journal of Aging and Health. 2023. https://doi.org/10.1177/08982643231164739
Lisätietoja
Tutkijatohtori Tiia Kekäläinen, tiia.m.kekalainen@jyu.fi, +358406522280
Professori Taina Rantanen, taina.rantanen@jyu.fi , +358408053590
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura-Maija Suur-Askolaviestinnän asiantuntija
Puh:+358505628202laura-maija.m.a.suur-askola@jyu.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Aivoviikon tapahtuma Jyväskylän yliopistossa: miten oppiminen muokkaa aivojamme?13.3.2026 08:52:43 EET | Tiedote
Miten oppiminen, liike, uni ja ympäristö muovaavat aivojamme? Näihin kysymyksiin pureudutaan Jyväskylän yliopiston Aivoviikon yleisötilaisuudessa Oppivat ja muovautuvat aivot tiistaina 17.3.2026. Kaikille avoin tapahtuma järjestetään yliopiston Lähde-kirjaston Tietoniekka-tilassa sekä verkossa.
Viisaudella on oma muutosten ja kehityksen polkunsa – uusi Oxfordin kustantama kansainvälinen käsikirja julkaistu12.3.2026 13:14:02 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen dosentti Eeva K. Kallio on toiminut toisena toimittajana juuri ilmestyneessä teoksessa The International Handbook of Adult Development and Wisdom. Kallion työparina on ollut Fielding Graduate Universityn psykologian emeritaprofessori Judith Stevens-Long.
Kuukautiskierron vaikutus energia-aineenvaihduntaan on vähäinen12.3.2026 09:52:41 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehty väitöstutkimus osoittaa, että kuukautiskierron aikaiset muutokset energia-aineenvaihdunnassa ovat keskimäärin pieniä. Tutkimus on merkittävä, sillä liikuntatieteissä naisia on tutkittu perinteisesti miehiä vähemmän. Tutkimus tarkentaa käsityksiä kuukautiskierron aineenvaihdunnallisista vaikutuksista. LitM Ida Löfbergin väitöskirja tarkastetaan lauantaina 14.3.2026 klo 12.00 Jyväskylän yliopistossa.
Uusi tutkimus paljastaa, miten puolijohteet mahdollistavat vihreän vedyn tuotannon12.3.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat kansainvälisessä yhteistyössä selvittäneet, miten puolijohdemateriaalit mahdollistavat vihreän vedyn tuotannon (valo)sähkökemiallisesti. Uudenlaiset atomitason simulaatiot ja tarkat sähkökemialliset kokeet paljastavat reaktioiden perusmekanismeja ja tukevat uusien materiaalien kehittämistä. Tutkimus myös tunnisti uuden ilmiön: ulkoisen potentiaalin synnyttämät paikalliset varaukset voivat aktivoida reaktion TiO₂‑puolijohde-elektrodien pinnalla.
Kietoutuneet molekyylit sitovat sulfaattia – tulevaisuuden ratkaisuja vedenpuhdistukseen ja ympäristön seurantaan11.3.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uudenlaisen luokan synteettisiä molekyylejä, jotka pystyvät sitomaan ennennäkemättömän tehokkaasti vedessä esiintyvää sulfaattia, joka on laajalle levinnyt teollinen ja ympäristöllinen haitta-aine. Kietoutuneita molekyylirakenteita on pitkään pidetty lähinnä kemiallisina erikoisuuksina, mutta tutkimus osoittaa, että niitä voidaan suunnitella käytännön sovelluksiin, kuten veden puhdistukseen, kemikaalien havaitsemiseen ja ympäristön seurantaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
