Työperäisen maahanmuuton rajoitukset hallitusohjelmassa olisivat turmiollisia Helsingin seudun yrityksille

Helsingin seudulla ulkomaalaisten ja vieraskielisten merkitys on ratkaiseva useilla toimialoilla ja työtehtävissä. Helsingin seudulla esimerkiksi pelkästään majoitus- ja ravitsemisalalla (33 % työntekijöistä vieraskielisiä), rakennusalalla (25 %), logistiikassa (29 %) ja teollisuudessa (13 %) on yli 200 000 työntekijää.

”Saatavuusharkinnan piirissä kolmansista maista tulevien ammattiosaajien ja työntekijöiden riittävä saatavuus tulee varmistaa. On myös huolehdittava siitä, että työperäiseen maahanmuuttoon liittyvät luvitukset tapahtuvat yhtä nopeasti kuin erityisasiantuntijoiden kohdalla tällä hetkellä jo toteutuu”, painottaa Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Markku Lahtinen.

Jos hallitusohjelmassa päädyttäisiin rajoittamaan tai hankaloittamaan Suomeen saatavien ammattiosaajien liikkuvuutta tai määrää, tarkoittaisi se Helsingin seudulla sitä, että yritysten olisi mahdotonta säilyttää nykyistä liiketoiminnan tasoa. Samalla jäisivät työpaikat ilman tekijöitä, työt tekemättä sekä bruttokansantuote ja verotulot karttumatta.

”Vuositasolla Suomi menettää yli 100 000 työsuhdetta työvoimapulan takia. Jos työvoiman tarjontaa rajoitettaisiin kolmansista maista tulevien ammattiosaajien osalta, jäisivät myös uudet työpaikat syntymättä. Silloin hallitustunnustelijan 100 000 uuden työpaikan luominen jäisi varmuudella toteutumatta”, sanoo Lahtinen.

Kaikki keinot on käytettävä työvoiman tarjonnan lisäämiseen. Työllisten määrän lisääminen on yksi keino. Uudellamaalla työllisyysaste on noin 76 prosentin tasolla, ja ikäryhmissä 30–59-vuotiaat keskiarvo on jo 85 prosenttia huolimatta siitä, että työllisten määrä on jatkuvasti noussut.

”Helsingin seudun työllisyysastetta on erittäin vaikea nostaa, jos työn tarjontaa ei pystytä lisäämään. Yksi keskeinen keino on työperäisen maahanmuuton lisääminen niin ammattiosaamista kuin korkeakoulutusta vaativiin tehtäviin. Yhtä tärkeää on onnistua jo päätetyssä työvoima- ja elinkeinopalveluiden siirrossa valtiolta kunnille ja uusille työllisyysalueille siten, että myös työnantajapalveluihin panostetaan riittävästi”, Lahtinen arvioi.