Pitäisikö määräaikaisista koululääkärintarkastuksista luopua? Kohdennetuista tarkastuksista enemmän hyötyä
4.5.2023 08:00:00 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Helsingin yliopistossa valmistuneessa tuoreessa väitöstutkimuksessa selvitettiin alakouluikäisten määräaikaisten lääkärintarkastusten hyötyjä ja haittoja. Tulosten mukaan määräaikaisista koululääkärintarkastuksista on hyötyä vain osalle oppilaista.
Laki velvoittaa koululääkärit tarkastamaan kaikki oppilaat peruskoulun ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella vuosiluokalla riippumatta siitä, onko vuosittaisessa kouluterveydenhoitajan tarkastuksessa havaittu lääkärin ammattitaitoa vaativia ongelmia.
– Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää voisiko koululääkärin työtä kohdentaa niille lapsille, joista vanhemmilla, opettajilla tai kouluterveydenhoitajilla on huolta, väittelijä Kirsi Nikander kertoo.
Aihe on paitsi oppilaan terveyden kannalta, myös kansanterveydellisesti ja kansantaloudellisesti tärkeä. Tutkimus auttaa Nikanderin mukaan löytämään keinoja terveydenhuollon resurssien oikeaan kohdentamiseen.
Lääkärintarkastuksen tarvetta voi selvittää kyselyllä
Tutkimuksessa kartoitettiin vanhempien, opettajien ja kouluterveydenhoitajien kokemaa huolta lapsista kyselylomakkeilla, jotka he täyttivät kouluterveydenhoitajan tarkastuksen jälkeen. Noin puolesta lapsista oli jokin merkittävä huoli. Kolme suurinta huolta olivat joko kasvu tai fyysinen oire tai molemmat, tunne-elämä ja keskittymisen haasteet.
Lääkärit tekivät tarkastuksensa kaikille oppilaille normaalin käytännön mukaisesti tietämättä lomakkeiden sisältöä. Sen jälkeen lääkärit arvioivat tarkastuksen hyötyä tai haittaa ennalta annettujen kriteereiden mukaan. Toimenpiteet, jotka kouluterveydenhoitaja olisi pystynyt hoitamaan tai joiden hoitamatta jättämisestä ei olisi seurannut merkittävää haittaa, luokiteltiin kategoriaan ei hyötyä.
– Lääkärit arvioivat vain noin 40 prosenttia lääkärintarkastuksista hyödyllisiksi, Nikander kertoo.
Tutkimuksessa tarkasteltiin aikuisten kyselylomakkeisiin kirjaamia huolia ja arvioitiin lääkärintarkastuksen tarvetta niiden perusteella. Kyselylomakkeiden avulla määritelty lääkärintarkastuksen tarve ennusti hyvin koululääkärin arvioimaa hyötyä tarkastukselle.
– Vanhempien ja ammattilaisten täyttämää ennakkokyselyä voisi käyttää tunnistamaan ne lapset, jotka voivat hyötyä lääkärintarkastuksesta ja siten vapauttaa koululääkäriresurssia lääkärin ammattitaitoa vaativien ongelmien selvittelyyn ja hoitoon, Nikander summaa.
Tutkimus toteutettiin 21 peruskoulussa neljällä paikkakunnalla Etelä-Suomessa vuonna 2017–2018.
Lisätietoja
LL Kirsi Nikander, Helsingin yliopisto
LL Kirsi Nikander väittelee 12.5.2023 kello 13 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Routine general health checks by school physicians in primary schools - needs and benefits" (Määräaikaiset lääkärintarkastukset alakouluissa: tarpeita ja hyötyjä).
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Lisätietoja tilaisuudesta Helsingin yliopiston tapahtumakalenterissa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anu Koivusipiläviestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto | Meilahden kampus
Puh:02941 25491Puh:050 472 5881anu.koivusipila@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Mäntypistiäiset paljastavat, miksi yhteistyö on elämän voima11.6.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Mäntypistiäisten toukat puolustautuvat yhteistuumin saalistajia vastaan pusertamalla suustaan pihkaista nestettä. Yhteistyö on yksi voimakkaimmista elämää muovaavista tekijöistä, ja ymmärrystä sen perusmekanismeista hyödynnetään jo monilla aloilla antibioottiresistenssin ehkäisystä syövän hoitoon.
Metsästys ja silakan koko muokkaavat olennaisesti harmaahylkeen tulevaisuutta Itämerellä10.6.2026 14:23:24 EEST | Tiedote
Itämeren kantokyky kestäisi jopa kaksinkertaisen määrän harmaahylkeitä, mutta metsästyskiintiö ja silakan koko vaikuttavat siihen, mihin suuntaan kanta kehittyy. Tutkimus tarkentaa harmaahylkeen kanta-arviota ja antaa päätöksentekijöille selkeät raamit metsästyskiintiöiden asettamiseen.
Tiedekulma lähtee Poriin – Tervetuloa kuulemaan Helsingin yliopiston tutkijoita ja professoreita SuomiAreenaan9.6.2026 14:43:36 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto on hyvin edustettuna 23.–26.6.2026 järjestettävässä SuomiAreenassa. Tiedekulma on ensimmäistä kertaa mukana omalla ohjelmallaan ja yliopisto on järjestäjänä SuomiAreenan Ruokapäivässä. Lisäksi Helsingin yliopiston tutkijat ja professorit tuovat tiedenäkökulmaa useissa paneelikeskusteluissa.
Suomen pesimälinnut vähenevät etelässä ja runsastuvat pohjoisessa9.6.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Pesivien lintujen kokonaismäärä on vähentynyt Suomessa kuusi prosenttia 20 vuoden aikana, mutta alueelliset erot ovat suuria. Keski-Suomessa ja Keski-Pohjanmaalla lasku on ollut jopa 23 prosenttia.
Kaupunkiympäristö muovaa bakteeristoa, ja sillä voi olla vaikutusta terveyteemme5.6.2026 11:50:13 EEST | Tiedote
Leikkipuistojen keinotekoiset kumimatot, aktiivisesti hoidetut kaupunkien viheralueet ja saasteet muokkaavat bakteeriyhteisöjä. Jo melko pienillä saastepitoisuuksilla voi olla vaikutuksia lasten bakteeristoon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme