Lasten ja nuorten psykoosilääkkeiden käyttö on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa

Lasten ja nuorten psykoosilääkkeiden ensiostajien määrä on kaksinkertaistunut Suomessa vuosien 2008–2017 aikana ja käyttöjaksot ovat verrattain pitkiä, selvisi HUSin Uuden lastensairaalan lastenpsykiatrian tutkimusryhmän, Helsingin yliopiston ja Kelan yhteisessä tutkimuksessa.
– Lisäksi 45 prosentilla psykoosilääkkeen ensiostajista oli jokin muu psyykenlääke samanaikaisesti käytössä, kertoo aiheesta väittelevä Eveliina Varimo.
Psykoosilääkkeiden ensiostajia, käytön kestoa ja monilääkitystä lapsilla ja nuorilla ei ole aikaisemmin tutkittu Suomessa. Maailmalla tutkimukset ovat keskittyneet lähinnä lasten ja nuorten psykoosilääkkeiden kokonaiskäyttöön, ja tutkimusta psykoosilääkityksen aloittamisesta on tehty vähän.
Tutkimus perustui Kelan lääkeosto- ja vammaistukirekisterien tietoihin vuosilta 2008–2017. Tutkimusajanjaksona tehtiin 70 000 psykoosilääkeostoa alle 18-vuotiailla, joista psykoosilääkityksen aloitti ensimmäistä kertaa 26 353 lasta ja nuorta. Käyttö kasvoi eniten 13–17-vuotiaiden ikäryhmässä.
Monilääkitys yleistyi psykoosilääkkeitä käyttävillä lapsilla ja nuorilla
Muu samanaikaisesti käytössä oleva psyykenlääkitys lisääntyi psykoosilääkityksen ensimmäistä kertaa aloittavilla vuosina 2008–2016. Yleisimmät psykoosilääkkeeseen yhdistetyt psyykenlääkeryhmät olivat masennus- ja ADHD-lääkkeet.
Tutkimuksen perusteella yli 13-vuotiailla nuorilla ja tytöillä oli suurempi riski psykoosilääkityksen aikaiselle monilääkitykselle. Masennus- ja ADHD-lääkkeiden käyttö jo ennen psykoosilääkityksen aloitusta lisäsi myös riskiä monilääkitykselle psykoosilääkityksen aikana.
– Havaitsimme, että psykoosilääkityksen aloittaminen oli yleisempää syksyllä, mikä heijastelee koulun alkuun liittyvää kuormitusta. Tämän vuoksi on tärkeää, että neuropsykiatrisista häiriöistä kärsivät lapset ja nuoret saavat koulussa riittävät tukitoimet liiallisen kuormittumisen ehkäisemiseksi.
– Psykoosilääkehoito on osa lasten- ja nuorisopsykiatrista hoitoa, mutta sen aloitusta on harkittava tarkkaan ja hoitoa seurattava tiiviisti. Psykoosilääkehoitoon on aina yhdistettävä psykososiaalinen tuki ja hoito, esimerkiksi vanhempainohjaus tai terapia, Varimo korostaa.
Lääketieteen lisensiaatti Eveliina Varimo väittelee 19.5. klo 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa lastenpsykiatriaan kuuluvasta aiheesta Antipsychotic use in Finnish children and adolescents: Prevalence, incidence, treatment duration, and polypharmacy.
Väitöstilaisuus järjestetään Puistosairaalan Niilo Hallman-salissa, Stenbäckinkatu 11.
Tietoja väittelijästä:
Eveliina Varimo on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta 2013 ja lastenpsykiatrian erikoislääkäriksi 2022. Hän toimii HUS lastenpsykiatrialla osastonlääkärinä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Väittelijän yhteystiedot:
psykoosi Eveliina Varimo, 040 758 7111, eveliina.varimo@helsinki.fi
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Etsivätyötä fossiilien parissa ja kokoelmien kuriositeetteja – Luomuksen mediapäivä 9.2.15.1.2026 09:20:14 EET | Kutsu
Tervetuloa Luonnontieteellisen keskusmuseon (Luomus) mediapäivään maanantaina 9.2.2026. Iltapäivän aikana toimittajilla on mahdollisuus tutustua Luomuksen ajankohtaiseen tutkimukseen, tavata tutkijoita ja vierailla yleisöltä normaalisti suljetuissa tiloissa.
Sotilaallis-isänmaallinen kasvatus Venäjällä toimii vallankäytön välineenä14.1.2026 08:59:18 EET | Tiedote
Sotilaallis-isänmaallinen kasvatus lävistää Venäjällä koko yhteiskunnan. Valtio testaa sen avulla laajempiin ihmisryhmiin sovellettavia hallinnan keinoja.
Lasten lukumäärällä ja raskauksien ajoituksella on yhteys biologiseen vanhenemiseen8.1.2026 12:06:57 EET | Tiedote
Suomalaisiin kaksosiin perustuva tutkimus osoittaa, että lisääntymishistorialla on väestötasolla havaittava yhteys naisten elinikään ja biologiseen vanhenemiseen. Suurperheiden äitien, synnyttämättömien tai hyvin nuorena lapsen saaneiden naisten vanheneminen oli tutkimusaineistossa jonkin verran muita naisia nopeampaa.
Lintujen ääniä voidaan tunnistaa entistä luotettavammin tekoälyn avulla7.1.2026 10:16:09 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimuksessa tekoälyä opetettiin tunnistamaan lintujen ääniä entistä tarkemmin. Tutkimuksen tuloksia on käytetty muun muassa ‘Muuttolintujen kevät’ -mobiilisovelluksessa, joka on osoittautunut merkittäväksi alustaksi lintuäänitysten keräämiseen ympäri Suomea.
Uskonnon poliittinen voima vaikeutti Serbian EU-haaveita7.1.2026 10:15:00 EET | Tiedote
Uskonnollisilla liikkeillä on huomattavaa poliittista voimaa. Väitöstutkimus osoittaa, miten Serbian ortodoksinen kirkko on vaikuttanut maan suhtautumiseen Kosovon itsenäisyyspyrkimyksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme