30 % suomalaisista on ollut huolissaan läheisensä mielenterveydestä tai päihteiden käytöstä viimeisen vuoden aikana. Huolta kokeneista lähes neljännes (23 %) arvioi, että huoli läheisestä on kuormittanut myös itseä, havaittiin Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n ja MIELI Suomen mielenterveys ry:n tilaamassa kyselyssä. Kantar Public Oy:n toteuttamassa kyselyssä mitattiin koettua huolta läheisen mielenterveydestä ja päihteiden käytöstä sekä kokemuksia avun saamisesta. Aineisto kerättiin verkkokyselynä 7.–12.4.2023 välisenä aikana ja siihen vastasi 1064 henkilöä.

Kun vastaajat arvioivat huolta asteikolla yhdestä kymmeneen (erittäin paljon), peräti 36 % vastaajista antoi luvun 9 tai 8, ilmaisten näin voimakasta huolta.

– Jatkuva huoli syö läheisen henkistä hyvinvointia ja voimavaroja huolehtia itsestään, mistä seuraa herkästi omaa uupumista, oireilua ja palvelujen tarvetta. Palveluissa sekä läheisten kokema kuormitus mutta myös auttamiskyky jää helposti sivuun. Olisi tärkeää, että ammattilaiset osaisivat rakentaa yhteistyötä läheisten kanssa, arvostaa heidän kokemuksiaan ja tukea yhdessä sairastunutta, sanoo MIELI ry:n strategiajohtaja Meri Larivaara.

Sote-palveluntarjoajilla keskeinen rooli avun tarjoajina

Lähes puolet (46 %) kyselyyn vastanneista kertoi, että huolta aiheuttanut läheinen oli hakenut apua mielenterveys- tai päihdeongelmiin. Useimmiten apua oli haettu julkisista palveluista (72 %).

Juuri nyt, hallitusohjelmaa kirjoitettaessa tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen. Päihteiden saatavuuden lisääminen vaikuttaisi myös läheisiin ja kuormittaisi jo entuudestaan kuormittunutta palvelujärjestelmää. Nyt ei ole oikea aika lisätä päihteiden saatavuutta, sen sijaan olisi turvattava mielenterveys- ja päihdepalveluiden yhdenvertainen saatavuus ja saumattomat palveluketjut. Päihdeongelma ei saa olla este mielenterveyspalveluiden saamiselle tai päinvastoin.

– Mikäli alkoholin saatavuutta lisättäisiin, lisääntyisivät paitsi hoitoa vaativat päihdesairaudet myös erilaiset päivystyksiä kuormittavat väkivaltatilanteet, tapaturmat ja onnettomuudet. Nykyiset hoitojonot pitenisivät entistä pidemmiksi, jos päihteiden käyttö yleistyisi. Päihdeongelmista johtuvaa lisääntyvää hoidon tarvetta ei tällä hetkellä pystytä Suomessa ratkaisemaan lisäresursoinnilla, koska sote-työvoimasta on merkittävää pulaa, korostaa EHYT ry:n toiminnanjohtaja Juha Mikkonen.

Julkisten palvelujen kuormitus näkyy järjestöjen työssä

Läheisten huoli näkyy myös järjestöjen työssä. Esimerkiksi EHYT ry:n auttavaan puhelimeen soittaneista noin viidesosaa on mietityttänyt läheisen tilanne.

– Kansalaisyhteiskunta on merkittävä sektori hyvinvoinnin rakentamisessa. Järjestöt paikkaavat palvelujärjestelmän puutteita ja kohtaavat muita sektoreita useammin kaikista heikoimmassa olevia ihmisiä. Järjestöjen toiminnan turvaaminen edistää sekä päihde- ja mielenterveyshäiriöistä kärsivien kuin heidän läheistensäkin hyvinvointia, toteaa EPT-verkoston puheenjohtaja ja Koulutus Elämään Säätiön toiminnanjohtaja Sami Teikko. 

Sosiaalihuoltolain 24 § ja 25§ määrittelevät päihde- ja riippuvuustyön sekä mielenterveystyön lähtökohdat sekä sen, että palveluja tulee olla saatavilla myös läheisille, mutta palvelujen saaminen ei aina toteudu.

EHYT ry, EPT-verkosto sekä MIELI ry järjestävät 10.–11.5. Helsingin Kulttuuritalolla Päihdepäivät, jossa käsitellään ajankohtaisia päihteisiin, mielenterveyteen ja läheisiin liittyviä asioita kansallisten sekä pohjoismaisten huippuasiantuntijoiden johdattelemana.