Puheenvuoroja moninaistuvasta Suomesta
Diakin sosiaalialan lehtoreiden Sandra Hagmanin ja Margarita Sakilayan-Latvalan toimittamassa Kenen koti? Keskusteluja moninaistuvasta Suomesta -teoksessa ääneen pääsevät muun muassa ihmisoikeusprofessori Martin Scheinin, siirtolaisuustutkija Ismo Söderling ja lukuisat monikulttuurisuuden asiantuntijat ja kokemusasiantuntijat.
– Kantavana teemana on kysymys siitä, kuinka Suomi voisi olla koti kaikille täällä asuville. Artikkelit tuovat tutkimukseen perustuvia näkökulmia vähälle huomiolle jääneisiin ilmiöihin ja ajattelun aihetta moninaistuvan Suomen toimijoille, Sandra Hagman sanoo.
Maailman muutoksessa mukana
Kotinsa jättäneiden määrä on historiallisen korkea ja se on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa niin ilmastonmuutoksen kuin aseellisten konfliktienkin seurauksena. Samassa ajassa myös Suomessa vieraskielisten määrä on noin kaksinkertaistunut. Yhteiskunnan moninaistuminen näkyy palveluissa ja rakenteissa kuitenkin vasta viiveellä.
– Maahanmuuton kentällä näyttää olevan paljon ristiriitaisia näkökulmia, huolia ja toiveita. Kaikessa keskustelussa yhteiskunnan itsetutkiskelu on jäänyt vähäiseksi. Perinteiset toimintamallit niin työelämässä, palveluissa kuin epämuodollisissa kohtaamisissa tulevat haastetuiksi. Samalla niiden rakenteellinen joustamattomuus ja siitä kumpuava rasistisuus paljastuu, Hagman pohtii.
Teos sisältää laajan aihekirjon ja osittain teemat menevät myös lomittain. Julkaisu käsittelee maahanmuuttoa ja siirtolaisuutta esimerkiksi työelämän ja kotoutumisen näkökulmista.
– Puhumme muuttuvasta työelämästä, joka oppii hiljalleen huomioimaan eritaustaiset työntekijät. Kysymme, mitä eettisiä ongelmia maahanmuuttoon perustuvaan rekrytointiin liittyy, ja miten oleskelulupapolitiikka tukee toivetta työperäisen maahanmuuton lisäämisestä, Hagman esittelee.
Yhdenvertaisuutta antirasismin keinoin
Rasismi ja yhteiskunnan rakenteelliset esteet kotoutumiselle ovat läpileikkaava teema julkaisussa. Julkaisu keskittyy erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien maahanmuuttajien tilanteeseen.
– Millä tavoin kokonaisvaltainen syrjintä ja näkymättömyys vaikuttaa ihmisen elämään, ja miltä tämän päivän paperittomuus näyttää? Millaista hoitoa mielenterveyden haasteisiin pakolaiset saavat?
Hagmanin mukaan yhteiskunnan rasismista puhutaan läpi teoksen, oli kyse sitten ukrainalaisten pakolaisten tai globaalista etelästä tulevien turvapaikanhakijoiden vastaanoton eroista tai esimerkiksi koulutusjärjestelmästä.
– Teoksellamme haluamme osallistua siihen keskustelun joukkoon, joka yhdenvertaisuuslain hengessä edistää aitoa yhdenvertaisuutta antirasismin keinoin. Teemme osaltamme näkyväksi yhteiskuntamme rasistisia käytänteitä ja keskustelemme siitä, kuinka rakenteita voisi muuttaa.
Teos on suunnattu niin kansalaisyhteiskunnan toimijoille, julkisen sektorin ammattilaisille kuin päättäjillekin. Se sisältää artikkeleita ja podcasteja.
Julkaisu
Hagman, S. (toim.) (2023). Kenen koti? Keskusteluja moninaistuvasta Suomesta. (Diak Puheenvuoro 43). Diakonia-ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023041236125
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sandra Hagmanlehtori, sosiaalialaDiakonia-ammattikorkeakoulu
Puh:050 400 8437sandra.hagman@diak.fiHelka Repoviestinnän asiantuntijaDiakonia-ammattikorkeakoulu
Puh:050 597 5008helka.repo@diak.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak) kouluttaa asiantuntijoita sosiaali-, terveys-, kirkon ja tulkkauksen aloille. Se osallistuu koulutusalojensa alueelliseen, valtakunnalliseen ja kansainväliseen kehittämiseen mm. hanketoimintansa kautta.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak)
Diakin ja Eloisan strateginen yhteistyö vahvistaa hyvinvointia Etelä-Savossa2.5.2024 08:43:00 EEST | Tiedote
Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak) ja Etelä-Savon hyvinvointialue (Eloisa) ovat tehneet strategisen yhteistyösopimuksen. Tulevaisuudessa Diak ja Eloisa tekevät yhteistyötä koulutuksen sekä tutkimus- ja kehittämistyön alueilla.
Kun pelkkä hoito ei riitä29.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Hoiva-alalla on huutava pula työntekijöistä ja resurssit ovat vähissä. Siksi Hoivan tukipalvelut -hankkeessa keskitytäänkin Mikkelin ja koko Etelä-Savon hoiva-alan tukemiseen. Erityisesti pitkäaikaistyöttömien sekä maahan muuttaneiden nuorien ja työikäisten ohjautumista alalle halutaan kehittää. Hankkeen kohderyhmää ovat myös Etelä-Savon toimijat, joiden verkostoyhteistyötä halutaan parantaa sekä sote-henkilöstö, jolle tarjotaan koulutusta ja tukea.
Tukea, ruokaa ja turvaverkkoja – Iissä rakennetaan asukkaille parempaa arkea18.4.2024 13:14:53 EEST | Tiedote
Iin kunnassa tehdystä tutkimuksesta selviää kuntalaisten huoli hyvinvoinnista ja taloudellisesta pärjäämisestä. Prikka kiertoon- ja HOP-hankkeiden yhteistyön tavoitteena on tukea kunnan asukkaiden hyvinvointia.
Työhyvinvoinnin parantaminen voi vahvistaa kotihoidon työntekijöiden sitoutumista12.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Kotihoidon henkilöstön työhyvinvointiin panostamalla voidaan lisätä myös alan pitovoimaa, uskoo sosionomi Anu Mennander. Hän tutki YAMK-opinnäytetyössään Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen kotihoidon henkilöstön työhyvinvointia ja havaitsi, että negatiivisesta julkisuuskuvasta huolimatta kotihoitotyössä myös viihdytään.
Tulevaisuuden hyvinvointia rakennetaan yhteiskunnallisten yritysten avulla11.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Yhteiskunnallisten yritysten liiketoiminnan päätavoitteena on tehdä taloudellisten voittojen sijaan yhteiskunnallista hyvää. Monimutkaisten ongelmien maailmassa niille on yhä enemmän kysyntää, siksi niille tuleekin kanavoida nykyistä enemmän tukea.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme