Työmarkkinakeskusjärjestöt: Jaettu perhevastuu lisää työhyvinvointia ja työelämän tasa-arvoa

Hoivavastuu on Suomessa edelleen voimakkaasti sukupuolen mukaan jakautunutta. Erityisesti perhevapaiden käytössä sukupuolten välinen ero on iso. Entisen perhevapaajärjestelmän aikana miehet käyttivät kaikista korvatuista vanhempainpäivärahapäivistä hieman vajaa 11 prosenttia, ja viidennes isistä ei ole pitänyt lainkaan perhevapaata. Hoivavastuun ja perhevapaiden epätasainen jakautuminen ja erityisesti pitkät poissaolot työelämästä vaikuttavat haitallisesti naisten työuraan ja ylläpitävät osaltaan sukupuolten keskimääräistä palkkaeroa.

Viime vuonna voimaan tulleen uuden perhevapaajärjestelmän ansiosta kaikilla on aiempaa parempi mahdollisuus edistää perhevastuun tasaista jakautumista. Muutoksen alku on ollut kuitenkin odotetun hidas. Kelan arvion mukaan edelleen noin 90 prosenttia isistä luovuttaa täysimääräisesti äidille vanhempainvapaan luovutettavan osuuden. Muutos on liian hidas ja sitä on vauhditettava, korostavat työmarkkinajärjestöt. Siitä hyödymme kaikki: yhteiskunta, työelämä ja perheet.

Isät perhevapaiden käyttäjiksi

Lainsäädännössä toteutettu vanhempainvapaiden tasajako on hyvä alku, mutta se on vaarassa jäädä teoriatasolle. Perhevapaiden tasaisempi jakautuminen ja isien vapaiden käytön lisääminen käytännössä vaatii vielä toimenpiteitä sekä perheissä että työpaikoilla.

Akava Worksin selvityksen mukaan isän vapaiden täysimääräinen käyttäminen on useimmiten perheen talouden näkökulmasta paras ratkaisu. Selvityksen mukaan 86 prosentissa tapauksia perheen talous kärsii, jos äiti jää hoitamaan lasta kotihoidontuella ennen kuin isä on käyttänyt koko vanhempainpäiväoikeutensa. Kelan sivuilla on käytettävissä laskuri, jonka avulla perheet voivat tarkastella perhevapaan vaikutuksia perheen talouteen.

Nostetaan perhemyönteisyys työpaikan voimavaraksi

Perhemyönteisyyden mahdollisuudet, keinot ja soveltaminen vaihtelevat työpaikan ja alan mukaan. On tärkeää, että jokaisella työpaikalla pohditaan keinoja työn ja perheen paremmalle yhteensovittamiselle ottaen huomioon työpaikan mahdollisuudet ja perheiden tarpeet. Kaikki työpaikat ja perheet ovat erilaisia ja siksi onkin tärkeää löytää kullekin työpaikalle sopivat ratkaisut. On hyvä muistaa, että pienetkin muutokset ovat tärkeitä. Selvitysten mukaan eniten perheellisiä työntekijöitä tukevat esihenkilöiden ja kollegoiden tuki ja positiivinen suhtautuminen töiden ja työajan järjestelyyn liittyvien joustojen lisäksi. (Lähde Väestöliitto)

Perhemyönteinen työelämä ja isän roolin vahvistaminen hoivaavana ja yhdenvertaisena vanhempana vaatii asenteiden muokkausta ja normien ravistelua. Tarvitaan enemmän perhemyönteistä puhetta, asennemuutosta ja konkreettisia toimenpiteitä. Työpaikkojen hyvien käytäntöjen kehittämisellä ja perhemyönteisellä suhtautumisella luodaan kaikkia työntekijöitä koskevat työn ja perheen yhteensovittamista koskevat pelisäännöt ja samalla rakennetaan myös isäystävällistä työkulttuuria.

Lisätietoja

Akava ry
Lotta Savinko, tasa-arvo- ja työympäristöpäällikkö, puh. +358 40 504 4356

Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Katja Miettinen, asiantuntija, puh. +358 40 839 4839

Kirkon työmarkkinalaitos
Timo von Boehm, lakimies, puh. +358 500 808 268

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT
Anne Kiiski, neuvottelujohtaja, puh. +358 9 771 2508

SAK ry
Tytti Naukkarinen, ekonomisti, puh. +358 40 768 7731

STTK ry
Katariina Sahlberg, juristi, puh. +358 40 564 6639

Valtion työmarkkinalaitos
Tanja Mikkonen, neuvotteleva virkamies, puh. 02955 30341