Tutkimus: Näyttöä pohjoismaisten monikansallisten yritysten voitonsiirrosta
Maiden väliset erot verotuksessa kannustavat monikansallisia yrityksiä siirtämään voittojaan kevyemmän verotuksen maihin. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tuoreessa tutkimuksessa selvitetään, miten muutokset tytäryhtiöiden sijaintimaiden yhteisöveroasteessa vaikuttavat pohjoismaisten monikansallisten yritysten näissä maissa raportoimiin voittoihin ennen veroja. Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisia, ruotsalaisia, norjalaisia ja tanskalaisia monikansallisia yrityksiä ja heidän ulkomaisia tytäryhtiöitään vuosina 2012–2017.
Tutkimuksen perusteella yhden prosenttiyksikön korotus ulkomaisen tytäryhtiön ja emoyhtiön yhteisöveroasteiden erotuksessa laskee tytäryhtiön sijaintimaassa raportoituja voittoja 0,7–1,3 prosentilla.
"Tutkimuksen perusteella pohjoismaiset monikansalliset yritykset näyttäisivät siirtävän voittoja matalamman verotuksen maihin", tutkija Marika Viertola Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta tiivistää tutkimuksen tulokset.
Yhteisvaluutta ja EU:n sisämarkkinat helpottavat voitonsiirtoa
Yritykset, joiden emoyhtiön sijaintimaa oli euromaa Suomi, reagoivat tytäryhtiöiden sijaintimaissa tapahtuviin yhteisöveronmuutoksiin muita pohjoismaisia yrityksiä voimakkaammin. Ilmiö korostuu tytäryhtiöissä, jotka sijaitsevat myös euromaissa.
Yhden prosenttiyksikön korotus yhteisöveroasteiden erotuksessa laskee suomalaisten tytäryhtiöiden raportoimia voittoja 2,7 prosentilla. Kun myös tytäryhtiö sijaitsee euromaassa, laskevat voitot ennen veroja yli 3 prosentilla.
"Yritykset, joiden kotipaikka on euromaassa, hyötyvät eurosta ja EU:n sisämarkkinoista: Euro poistaa voitonsiirtoon liittyvän valuuttakurssiriskin ja sisämarkkinat tullimaksut. Jäsenvaltioiden välillä on myös merkittäviä eroja yhteisöveroasteessa. Yrityksillä on sekä mahdollisuuksia että kannustimia siirtää voittoja", Marika Viertola kertoo.
Tarve kattavammalle kansainväliselle veroaineistolle
Tutkimuksen antamat arviot yhteisöveronmuutosten vaikutuksista voitonsiirtoon ovat todennäköisesti aliarvioita. Haasteena tutkimuksessa ovat aineistojen rajoitteet. Tutkimuksessa käytetystä aineistosta vain 0,7 prosenttia havainnoista tulee veroparatiiseista. Suuret konsernit ovat olleet velvollisia raportoimaan veroviranomaisille maakohtaisesti toiminnoistaan EU:ssa vuodesta 2017 alkaen, mutta Suomessa näitä maakohtaisen raportoinnin aineistoja ei ole vielä saatu tutkimuskäyttöön.
"Tutkimus antaa vahvoja viitteitä siitä, että suomalaiset yritykset osallistuvat voitonsiirtoon. Ilmiön laajuuden kartoittamiseksi ja tarvittavien toimenpiteiden arvioimiseksi tarvitaan tarkempaa ja kattavampaa aineistoa suomalaisten konsernien tytäryhtiöistä", sanoo Marika Viertola.
Aikaisempien tutkimusten perusteella voitonsiirto ja siitä aiheutuva veropohjan rapautuminen vähentäisivät vuotuisia yhteisöverotuloja maailmanlaajuisesti 10 prosentilla ja 8–13 prosentilla Pohjoismaissa.
Kansainvälisen verotuksen periaatteena on, että verot maksetaan siellä, missä voitto ja arvo syntyvät. Voitonsiirto on usein lainmukaista verosuunnittelua, jossa verovelvollinen valitsee verolainsäädännön mukaisista toimintatavoista sen, josta seuraa pienimmät verot. Haitallisella voitonsiirrolla viitataan verosuunnittelustrategioihin, jotka hyödyntävät keinotekoisin järjestelyin esimerkiksi eri valtioiden verosäännösten aukkoja ja keskinäistä yhteensopimattomuutta. Tutkimuksessa käytetyllä aineistolla ei ole mahdollista tarkastella sitä, miltä osin havaittu voitonsiirto oli lainmukaista verosuunnittelua ja miltä osin ei.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Marika ViertolaTutkijaVATT / Yritystoiminnan verotus ja sääntely
Puh:0295 519 516marika.viertola@vatt.fiKuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on taloustieteellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö. Teemme tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta edistääksemme tietoon pohjautuvaa talouspolitiikkaa.
Tutustu työhömme tarkemmin: https://vatt.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
Tulanet: Kehysriihen T&K-rahoituksen lisäykset tulevat tarpeeseen – tutkimuslaitosten post doc -ohjelmaan tulossa 40 miljoonaa euroa17.4.2024 16:16:13 EEST | Tiedote
Hallitus päätti eilen 16. huhtikuuta päättyneessä kehysriihessä muun muassa valtion tutkimuslaitosten post doc -ohjelmasta, jonka rahoituksella palkattaisiin yhteentoista valtion tutkimuslaitokseen 85 tutkijatohtoria vuosina 2025–2028. ”Olemme tyytyväisiä päätökseen”, sanoo Mikael Collan, VATT:n ylijohtaja ja valtion tutkimuslaitoksia edustavan Tulanetin puheenjohtaja.
VATT: Makeisvero ohjasi kulutusta terveellisemmäksi vain virvoitusjuomien osalta8.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Makeisvero ja siitä seuranneet korkeammat hinnat eivät vähentäneet makeisten ja jäätelön kulutusta, vahvistaa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n uusi tutkimusraportti. ”Sen sijaan virvoitusjuomissa sokerillisten juomien korotettu vero ohjasi kulutusta voimakkaasti sokerittomiin juomiin”, sanoo VATT:n ja Verotutkimuksen huippuyksikkö FIT:n tutkimusprofessori Tuomas Kosonen.
Tulanet: Kehysriihessä T&K-rahoitusta satsattava post doc -ohjelmaan – 60 miljoonalla eurolla halutaan lisätä tutkimuslaitosten ja yritysten yhteistyötä26.3.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Valtion tutkimuslaitosten yhteenliittymä Tulanet ehdottaa, että T&K-rahoitusta suunnataan huhtikuun kehysriihessä uuteen post doc -ohjelmaan. “60 miljoonalla eurolla saamme luotua 120 uutta määräaikaista tutkijatohtorin paikkaa, joissa toimitaan läheisessä yhteistyössä etenkin elinkeinoelämän kanssa”, sanoo Tulanet-verkoston puheenjohtaja, VATT:n ylijohtaja Mikael Collan.
Tutkimus: Työkyvyttömyyseläkkeiden lepäämislaki lisäsi osatyökykyisten työntekoa hieman21.2.2024 02:00:00 EET | Tiedote
Työkyvyttömyyseläkkeiden lepäämislaki, eli mahdollisuus lisätä työntekoa väliaikaisesti menettämättä oikeutta työkyvyttömyyseläkkeeseen, lisäsi osatyökykyisten ansioita etenkin mielenterveyskuntoutujien joukossa. Kokonaisvaikutus oli kuitenkin maltillinen, käy ilmi VATT:n tuoreesta tutkimuksesta.
Arkiliikunnan terveyshyödyt kiinnostavat – moni valitsee silti auton7.2.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Tampereella tehty kokeilu osoittaa, että kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset kiinnostavat. Tieto arkiliikunnan terveyshyödyistä ei kuitenkaan yksin riitä muuttamaan liikkumistottumuksia ja motivoi valitsemaan vähäpäästöisempiä liikkumismuotoja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme