Tohtorintutkinto: Pitkäkestoinen ja musiikkialan tunteva työnohjaus saattaa vähentää orkesterimuusikoiden työstressiä

Työnohjaus voi vahvistaa orkesterimuusikoiden yksilöllisiä ja yhteisöllisiä voimavaroja ja rohkaista löytämään ratkaisuja työn psykososiaalisiin kuormitustekijöihin. Pitkällä aikavälillä se voi myös ennaltaehkäistä muusikoiden työperäisiä stressioireita. Orkesterimuusikot hyötyisivät vähintään viiden tapaamiskerran mittaisesta säännöllisestä työnohjauksesta. Näin esittää Pauliina Valtasaari tohtorintutkinnossaan, joka tarkastetaan Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa 10. kesäkuuta 2023.
Työnohjaus on orkestereissa vielä uusi ilmiö
Suomessa työnohjaus kuuluu toistaiseksi harvoin orkestereiden työhyvinvointia tukeviin toimenpiteisiin, eikä sen vaikutuksia orkesterimuusikoiden hyvinvointiin ole juuri maassamme tutkittu. Vaikka suuri osa orkesterimuusikoista nauttii työstään ja kokee musiikin itsessään suurena voimavarana, on työssä myös kuormitustekijöitä, joihin tarvitaan tukea.
Pauliina Valtasaari on muusikkotaustainen työnohjaaja, kouluttaja ja tutkija, joka on erikoistunut työhyvinvoinnin kehittämiseen luovilla aloilla. Hänen tutkimuksensa mukaan muusikot saattavat esimerkiksi jännittää kollegoitaan enemmän kuin yleisöä, ja heillä oli kokemuksia tehtyjen ponnistelujen ja saadun arvostuksen välisestä epätasapainosta.
Syventyessään orkesterityön erityispiirteisiin sekä kuormitus- ja voimavaratekijöihin Valtasaari kohtasi myös muusikon työn varjopuolia kuten vallan väärinkäyttöä ja työpaikkakiusaamista.
”Orkesterityötä pidetään usein esimerkkinä tehokkaasta työskentelystä ja selkeästä työnjaosta. Parhaimmillaan näin onkin, mutta hyvin soivaan lopputulokseen tarvitaan myös paljon muusikoiden henkilökohtaisia ja yhteisöllisiä resursseja, paineensietoa ja ponnisteluja, jotka eivät näy yleisölle”, hän toteaa.
Valtasaari nostaa esiin myös kuormitustekijöitä, joihin ei suoraan työnohjauksella voida vaikuttaa, mutta joihin olisi mahdollista pohtia työhyvinvointitutkimuksiin pohjautuvia ratkaisuja. Tällaisia ovat esimerkiksi orkestereiden jyrkkä hierarkia ja muusikoiden vähäiset etenemismahdollisuudet orkestereissa.
”Toivon, että tutkimustuloksiani voitaisiin jatkossa hyödyntää myös orkestereiden rakenteiden ja toimintakulttuurin kehittämisessä”, Valtasaari toteaa.
Työnohjaajan tunnettava orkesterimuusikon arki
Valtasaaren tutkimukseen vuosina 2019–2021 osallistui yhteensä 22 muusikkoa viidestä eri sinfoniaorkesterista. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa hän haastatteli 11 muusikkoa kolmesta eri orkesterista. Haastattelujen pohjalta Valtasaari kehitti orkesterimuusikoille suunnatun työnohjausmetodin ja testasi ja muokkasi sitä kahden eri orkesterin muusikoiden kanssa.
Metodin keskeinen tavoite on tukea muusikoiden voimavaroja, työssä kehittymistä ja taiteellisen potentiaalin vapautumista psykologisesti turvallisessa työympäristössä. Sen viisi avainelementtiä - itsemyötätunto, realistinen optimismi, toivo, viisaus ja resilienssi -pohjautuvat psykologiseen ja filosofiseen tutkimuskirjallisuuteen. Niitä harjoitellaan tässä metodissa dialogisin ja toiminnallisin menetelmin. Valtasaari esittää, että muusikoiden työnohjausprosessien tulisi olla riittävän pitkiä, jotta kestävien ratkaisujen kehittymiselle jäisi tarpeeksi aikaa.
Pauliina Valtasaari on muusikkotaustainen työnohjaaja, kouluttaja ja tutkija, joka on erikoistunut työhyvinvoinnin kehittämiseen luovilla aloilla. Valtasaaren tohtorintutkinto tarkastetaan Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa 10.6.2023.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pauliina Valtasaari
pauliina.valtasaari@uniarts.fi
puh. 050 547 5497
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Taideyliopisto tarjoaa ylintä musiikin, kuvataiteen, esittävien taiteiden sekä kirjoittamisen koulutusta Suomessa. Taideyliopisto on taidealojen koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälinen suunnannäyttäjä, joka vahvistaa taidetta yhteiskuntaa uudistavana voimana. Vuonna 2013 perustetun Taideyliopiston muodostavat Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Taideyliopisto
Kandinäyttelyssä esillä nykytaiteen monet tekotavat, materiaalit ja aiheet21.9.2023 10:50:00 EEST | Tiedote
Nuorten kuvataiteilijoiden näyttelyssä voi kokea taidetta maalauksesta osallistavaan taiteeseen. Teokset näyttävät suuntia, joihin nuori sukupolvi vie taidetta ja aiheita, jotka he kokevat merkityksellisiksi.
Sibelius-Akatemian DIG.-festivaali avaa näyteikkunan jazzartistien maailmaan Musiikkitalossa 4.–7.10.202321.9.2023 09:58:14 EEST | Tiedote
Taideyliopiston Sibelius-Akatemian vuosittainen DIG.-jazzfestivaali valtaa Musiikkitalon Black Boxin 4.–7. lokakuuta. Järjestyksessään 19. festivaali esittelee kattauksen huippumuusikoiden konsertteja. Festivaali tarjoaa konserttien lisäksi eturivin paikan kuulla artistien ajatuksia ja mahdollisuuden keskustella heidän kanssaan ajankohtaisista aiheista, kuten laulajan roolista jazzmusiikissa ja alan sukupuolittuneisuudesta.
“Luovan työn ja tekoälyn välille luodaan turhaa vastakkainasettelua” –Tekoälyasiantuntija ja Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun dekaani keskustelevat tekoälystä Uniarts Festissä 22.9.14.9.2023 04:21:00 EEST | Tiedote
Tekoälyllä on potentiaalia luovan työn kumppanina, sanovat Mikko Koskinen ja Otso Huopaniemi.
175 vuotta täyttävän Kuvataideakatemian näyttelysyksyssä juhlitaan kuvataiteilija Lauri Anttilan opetustyötä5.9.2023 08:00:00 EEST | Tiedote
Juhlimme tänä syksynä 175-vuotiasta Kuvataideakatemiaa. Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulu aloitti toimintansa 1848 ja sai ensimmäiset omat opetustilansa Ateneumin valmistuessa 1887. Juhlistamme merkkivuotta näyttelyllä, joka kunnioittaa akatemian pitkäaikaisen rehtorin ja professorin Lauri Anttilan (1938–2022) elämäntyötä taiteen opettajana.
Tuure Koski syventyi tohtorintutkinnossaan jazzbasson historian merkittävimpään muutokseen, murtorytmiin29.8.2023 12:00:00 EEST | Tiedote
1950- ja 1960-luvuilla kehittynyt murtorytminen soittotapa nosti basistit aiempaa aktiivisempaan rooliin jazzyhtyeissä. Näin esittää Tuure Koski neljästä konsertista ja äänitteestä koostuvassa tohtorintutkinnossaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme