Rakennusopin professori Markku Karjalainen: Vähähiilisen puurakentamisen edistäminen hallitusohjelmaan – Puurakentamista Ukrainan jälleenrakentamiseen ja rakennusvientiin

Metsäbiotalouden tiedepaneelin jäsenenä toimivan Karjalaisen mukaan puutuoteteollisuuden ja valtiovallan tulee nostaa valmiuksiaan Baltian maiden tavoin puurakentamisen tuotteiden ja järjestelmien vientiin Ukrainan jälleenrakentamisen tarpeisiin.
Puun käyttö rakentamisessa kasvattaa metsänjalostuksen arvoa
Karjalainen muistuttaa, että Keski-Euroopassa suositaan vähähiilistä puurakentamista kaavoituksessa. – Rakennusliikkeet saavat porkkanana lisää rakennusoikeutta, kun rakentaa puusta. Meillä ei vähähiilisen ja ympäristöystävällisen rakentamisen edistämisen keinoja ole riittävästi osattu tai haluttu käyttää.
–Myös Suomen metsäkeskustelu hämmentää päättäjiä ja rakennusalan toimijoita, kun metsistä ja puun käytöstä on tehty ongelma eikä ymmärretä, että se on yksi ratkaisu ilmastomuutoksen torjuntaan. Myös metsien kannalta on perusteltua lisätä puun käyttöä rakentamisessa, kun sillä voidaan kasvattaa metsänjalostuksen arvoa hakkuita lisäämättä, sanoo Karjalainen.
Jos kaikki maamme 35 tuhatta uutta asuntoa vuodessa rakennettaisiin puusta, siihen tarvittaisiin puuta noin miljoona kuutiometriä. – Tämä vastaa yhden päivän kasvua Suomen metsissä. Kun metsät kasvaa noin 103 miljoonaa kuutiometriä vuodessa ja kasvupäiviä on sata, niin puu ei Suomessa lopu rakentamisella.
–Kun nyt puun käytön osuus asuinkerrostaloissa on kuusi prosenttia, tulevaisuudessa puukerrostalorakentamisen osuuden realistinen tavoite on 20 prosenttia.
Puutuoteteollisuuden kehitettävä edelleen järjestelmiä ja osaamista
Karjalaisen mukaan myös puutuoteteollisuuden tulee katsoa peiliin. – Puuala on hukannut mahdollisuuden puurakentamisen läpimurtoon. Betonirakentamisessa on 65 vuoden etumatka ja rakentajat osaavat sen prosessin unissaan. Puurakentamisen järjestelmän standardisoinnissa pyrittiin samaan, mutta sen kehitystyö jäi puolitiehen. Sen jatkaminen ei ole myöhäistä, mutta se tulee tehdä.
–Myös osaajapula vaivaa koko puurakentamisen arvoketjua alkaen suunnittelusta ja kilpailutuksesta kustannusosaamiseen ja puurakentamisen järjestelmän sujuvaan prosessiin. Osaaminen on teollisen laajamittaisen puurakentamisen kannalta vielä kauttaaltaan liian ohutta.
Betonielementtirakentaminen on viilattu äärimmäisen kustannustehokkaaksi, mihin puu ei Karjalaisen mukaan tällä hetkellä pysty vastaamaan. –Lisäksi teräsbetonivaltainen rakennusteollisuus käyttää vääristynyttä metsäkeskustelua hyväkseen kritisoidessaan puurakentamisen kasvun tavoitteita ja toimenpiteitä.
-Kun Suomessa puurakentamista arvostellaan kalliiksi, Keski-Euroopassa kysytään aiheellisesti, eikö puurakennuksen tulekin olla arvokkaampana kuin perinteinen teräsbetoniin perustuva bulkkirakentaminen. Puurakentamisen ympäristöarvot ovat niin suuret, että sillekin tulee laskea arvo, huomauttaa Karjalainen.
Puurakentamisen kilpailukyky edellyttää Karjalaisen mukaan myös rakentamisen säädösten perkaamista ja harmonisointia puurakentamisen kannalta keskeisten maiden kuten erityisesti Baltian maiden sekä Sveitsin ja Itävallan kanssa.
–Esimerkiksi palomääräyksiä tulisi vielä tarkistaa lämmöneristemateriaalien osalta ja sallia sprinklatuissa taloissa ekologiset ja puupohjaiset lämmöneristeet. Puurakentamiselta edellytetään edelleen tuplavarmistuksia verrattuna betonirakentamiseen, vaikka sprinklauspakko tulisi ulottaa kaikkeen rakentamiseen. Palo- ja äänieristyksessä käytetyt muut materiaalit heikentävät eniten puurunkoisten rakennusten hiilijalanjälkeä.
Hiilijalanjäljen laskenta pakolliseksi rakennuslupiin
Vuoden 2025 alusta voimaan tuleva Rakennuslain muutos tekee rakennusten hiilijalanjäljenlaskennan pakolliseksi rakennuslupavaiheessa. - Lakimuutos tulee vääjäämättä vaikuttamaan puun käyttöön rakentamisessa, rakennus- ja puutuotealan yritysten toimintaan sekä rakentamisen markkinaan.
– Sen seurauksena kotimaisen, uusiutuvan ja ympäristöystävällisen rakennusmateriaalin eli puun käyttö tulee kasvamaan. Puutuoteteollisuuden tulee valmistautua tähän, vahvistaa osaamista ja tuoda markkinoille kilpailukykyisiä tuotteita ja järjestelmiä.
Karjalaisen mukaan 65 prosenttia Suomen kunnista on kirjannut puurakentamisen lisäämisen tavoitteekseen ja ilmastopolitiikan työkaluksi. – Tämä antaa hienon mahdollisuuden puurakentamisen merkittävään kasvuun, mutta se voi myös kariutua osaajapulaan. Meillä on jo nyt useita kuntia, joissa puun käyttö tulee aina selvittää yhtenä julkisen rakentamisen vaihtoehtona.
–Julkisessa rakentamisessa on toteutettu arkkitehtonisesti hienoja puurakenteisia kouluja ja päiväkoteja, mutta läpimurto tapahtuu teollisessa kerrostalorakentamisessa. Kuntien vuokrataloyhtiöillä voisi olla tässä iso rooli, jos ne alkaisivat tuottaa tiiviiseen aluerakentamiseen matalia 2-3 kerroksia townhouse-konseptin mukaisia kustannustehokkaita puukerrostaloja.
Puuarkkitehtuuri uudistaa rakentamista
2010-luvulla on Suomeen rakennettu 500 puurakenteista päiväkotia ja yli 200 puukoulua, mikä on Karjalaisen mukaan julkisessa rakentamisessa edelleen korjausrakentamisen ohella kasvava markkina. – Vaikka maailmalla on rakennettu korkeitakin puukerrostaloja, niiden merkitys on enemmänkin siinä, että ne vievät rakentamisen teknologiaa eteenpäin. Puun kilpailukyky on parhaimmillaan 2-6-kerrosta korkeiden asuinkerrostalojen rakentamisessa.
–Kun meillä on kahdessa vuosikymmenessä kerrostaloasuntojen keskikoko pienentynyt lähes kolmanneksen, niin tähän tarvitaan uudenlaista tarjontaa. Arkkitehtuurin kannalta puu on monipuolinen ja rikas materiaali, mikä mahdollistaa asukkaiden kannalta esteettisesti kauniita ja toimivia asuinalueita, sanoo Karjalainen.
Arkkitehtuurin opettajana Karjalainen on havainnut, että nuoret suhtautuvat puurakentamiseen aivan eri tavoin kuin perinteisen rakentamisen parissa työskentelevät insinöörit. – He näkevät puurakentamisen ekologisen arvon ja monipuolisen arkkitehtuurin mahdollisuuden puun käytössä rakentamisessa. Puuarkkitehtuuri, puurakentamisen konseptointi ja osaaminen voisivat olla myös vientituotteita tulevaisuudessa.
–Jos ajatellaan vaikka keskustakirjasto Oodia, se on teräsbetonirunkoinen rakennus, mutta julkisivussa ja sisustuksessa edustaa valtavan hienoa puun käyttöä. Monia rakennusalan palkintoja saanut Olympiastadionin saneeraus ja Helsinki-Vantaan lentoaseman uusi terminaali ovat myös hienoja maamerkkejä puun käytöstä rakentamisessa.
Karjalaisen mukaan Ukrainan tulevien vuosien jälleenrakentaminen tarjoaisi suuria mahdollisuuksia puurakentamisen viennille. – Puutuoteteollisuuden tulee kehittää vientiin soveltuvia puurakentamisen järjestelmiä ja ratkaisuja, joille tulee olemaan sodan jälkeen valtaisa tarve. Ukrainan etäisyyskään ei ole materiaalikuljetuksiin ongelma.
–Baltian maiden puutuotealan yritykset kehittävät parhaillaan valmiuksiaan Ukrainan jälleenrakentamiseen ja rakennusvientiin. Myös Suomen teollisuuden kuin valtiovallan tulee olla tässä ajoissa liikkeellä, muistuttaa Karjalainen.
Lisätietoja: Markku Karjalainen, markku.karjalainen@tuni.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Markku Laukkanenjournalist, MSSc
Puh:+358 502589markku.laukkanen@audiomedia.fiKuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Tämä journalistisin perustein laadittu artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –artikkelisarjaa. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätaloutta käsittelevistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön www.mmsaatio.fi –sivuilla sekä www.puussaontulevaisuus.fi –sivustolla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Luston Niina Uronen: Suomen Metsämuseo Lusto uudistuu - Tavoitteena metsäymmärryksen lisääminen7.9.2023 09:13:46 EEST | Artikkeli
Punkaharjulla sijaitseva Metsämuseo Lusto tähyää tulevaisuuteen. Museon toimitusjohtaja Niina Urosen mukaan Luston peruskorjauksen rinnalla uudistetaan myös näyttelyt, joiden tavoitteena on kokonaisvaltaisen metsäkulttuuritiedon lisääminen.
Metsäneuvos Erno Järvinen: Suomen tehostettava EU-vaikuttamista metsäasioissa10.8.2023 14:21:29 EEST | Artikkeli
Komissio näyttää luottavan metsäaloitteiden valmistelussa jopa enemmän ympäristöjärjestöjen asiantuntijoihin kuin jäsenmaiden ministeriöiden virkamiehiin, sanoo maa- ja metsätalousministeriön metsä- ja bioenergiayksikköä johtava metsäneuvos Erno Järvinen.
Sahateollisuuden Tino Aalto: Jalostusasteen nostoon satojen miljoonien eurojen T&KI panostukset3.7.2023 11:40:33 EEST | Tiedote
Vaikka jokainen hallitus on ohjelmissaan kirjannut tavoitteeksi metsä- ja sahateollisuuden jalostusasteen nostamisen ja puurakentamisen edistämisen, tavoitteet ovat Sahateollisuus ry.n toimitusjohtaja Tino Aallon mielestä jääneet ohjelmatasolle. – Jalostusasteen nostamisen välttämättömyydestä käydään laiskaa yhteiskunnallista keskustelua, taloudelliset kannusteet ovat jääneet tekemättä. Jos näin keskeiselle toimialalle halutaan iso muutos, TKI-hankkeisiin täytyy ohjata pitkäjänteisesti kymmeniä, mieluiten satoja miljoonia euroja.
Sitran yliasiamies Jyrki Katainen: Suomen on parannettava metsäpolitiikan ennakkovaikuttamista EU:ssa. Metsäteollisuuden markkinat sidottava ympäristötavoitteisiin.19.6.2023 14:21:41 EEST | Tiedote
Sitran yliasiamies Jyrki Kataisen mukaan Suomen on parannettava EU:n metsäaloitteiden ennakkovaikuttamista. – Meidän on lanseerattava metsäasioissa omaa agendaamme ja osaamistamme. Keskinäisen tappelun sijaan tarvitaan tahtotilan ja asenteen muutosta, ja vaikutettava silloin, kun kannat ovat vielä avoimia. –Kun meidän metsäosaamisemme ja metsäsuhteemme on parasta Euroopassa, Suomen on oltava mukana tässä keskustelussa kehittämässä komission ajattelua ja kasvattamassa tietoa metsätaloudesta, muistuttaa EU:n komission jäsenenä toiminut Katainen. Katainen pitää nykyisen komission yhtenä tärkeimpänä saavutuksena Green Deal pakettia, mikä tekee EU:sta vihreän siirtymän suunnan näyttäjän ja edelläkävijän globaalisti. –Suomalaisten on ymmärrettävä eurooppalaisessa keskustelussa se, että eri maissa on erilaisia poliittisia paineita luonnonvarojen käytön suhteen. Suomalaisille on herkkä paikka, kun hollantilaiset tulevat neuvomaan meitä metsiemme hoidossa. Tai vaikutusvaltaisella saksalaisella
Teollisuusneuvos Eino Kollista elämänkerta — Saha- ja puutuoteteollisuuden idearikas edelläkävijä29.5.2023 10:50:27 EEST | Tiedote
Teollisuusneuvos Eino Kolli tunnetaan suomalaisen saha- ja puutuoteteollisuuden innovatiivisena kehittäjänä. Käkisalmen maalaiskunnassa vuonna 1925 syntynyt Kolli loi Vierumäen Teollisuudesta yhden aikansa Suomen merkittävimmistä yksityisistä sahayrityksistä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme