Rakennusopin professori Markku Karjalainen: Vähähiilisen puurakentamisen edistäminen hallitusohjelmaan – Puurakentamista Ukrainan jälleenrakentamiseen ja rakennusvientiin

Metsäbiotalouden tiedepaneelin jäsenenä toimivan Karjalaisen mukaan puutuoteteollisuuden ja valtiovallan tulee nostaa valmiuksiaan Baltian maiden tavoin puurakentamisen tuotteiden ja järjestelmien vientiin Ukrainan jälleenrakentamisen tarpeisiin.

Puun käyttö rakentamisessa kasvattaa metsänjalostuksen arvoa

Karjalainen muistuttaa, että Keski-Euroopassa suositaan vähähiilistä puurakentamista kaavoituksessa. – Rakennusliikkeet saavat porkkanana lisää rakennusoikeutta, kun rakentaa puusta. Meillä ei vähähiilisen ja ympäristöystävällisen rakentamisen edistämisen keinoja ole riittävästi osattu tai haluttu käyttää.

–Myös Suomen metsäkeskustelu hämmentää päättäjiä ja rakennusalan toimijoita, kun metsistä ja puun käytöstä on tehty ongelma eikä ymmärretä, että se on yksi ratkaisu ilmastomuutoksen torjuntaan.  Myös metsien kannalta on perusteltua lisätä puun käyttöä rakentamisessa, kun sillä voidaan kasvattaa metsänjalostuksen arvoa hakkuita lisäämättä, sanoo Karjalainen.

Jos kaikki maamme 35 tuhatta uutta asuntoa vuodessa rakennettaisiin puusta, siihen tarvittaisiin puuta noin miljoona kuutiometriä. – Tämä vastaa yhden päivän kasvua Suomen metsissä. Kun metsät kasvaa noin 103 miljoonaa kuutiometriä vuodessa ja kasvupäiviä on sata, niin puu ei Suomessa lopu rakentamisella.

–Kun nyt puun käytön osuus asuinkerrostaloissa on kuusi prosenttia, tulevaisuudessa puukerrostalorakentamisen osuuden realistinen tavoite on 20 prosenttia.

Puutuoteteollisuuden kehitettävä edelleen järjestelmiä ja osaamista

Karjalaisen mukaan myös puutuoteteollisuuden tulee katsoa peiliin. – Puuala on hukannut mahdollisuuden puurakentamisen läpimurtoon.  Betonirakentamisessa on 65 vuoden etumatka ja rakentajat osaavat sen prosessin unissaan. Puurakentamisen järjestelmän standardisoinnissa pyrittiin samaan, mutta sen kehitystyö jäi puolitiehen. Sen jatkaminen ei ole myöhäistä, mutta se tulee tehdä.

–Myös osaajapula vaivaa koko puurakentamisen arvoketjua alkaen suunnittelusta ja kilpailutuksesta kustannusosaamiseen ja puurakentamisen järjestelmän sujuvaan prosessiin. Osaaminen on teollisen laajamittaisen puurakentamisen kannalta vielä kauttaaltaan liian ohutta. 

Betonielementtirakentaminen on viilattu äärimmäisen kustannustehokkaaksi, mihin puu ei Karjalaisen mukaan tällä hetkellä pysty vastaamaan. –Lisäksi teräsbetonivaltainen rakennusteollisuus käyttää vääristynyttä metsäkeskustelua hyväkseen kritisoidessaan puurakentamisen kasvun tavoitteita ja toimenpiteitä.

-Kun Suomessa puurakentamista arvostellaan kalliiksi, Keski-Euroopassa kysytään aiheellisesti, eikö puurakennuksen tulekin olla arvokkaampana kuin perinteinen teräsbetoniin perustuva bulkkirakentaminen. Puurakentamisen ympäristöarvot ovat niin suuret, että sillekin tulee laskea arvo, huomauttaa Karjalainen.

Puurakentamisen kilpailukyky edellyttää Karjalaisen mukaan myös rakentamisen säädösten perkaamista ja harmonisointia puurakentamisen kannalta keskeisten maiden kuten erityisesti Baltian maiden sekä Sveitsin ja Itävallan kanssa.

–Esimerkiksi palomääräyksiä tulisi vielä tarkistaa lämmöneristemateriaalien osalta ja sallia sprinklatuissa taloissa ekologiset ja puupohjaiset lämmöneristeet. Puurakentamiselta edellytetään edelleen tuplavarmistuksia verrattuna betonirakentamiseen, vaikka sprinklauspakko tulisi ulottaa kaikkeen rakentamiseen. Palo- ja äänieristyksessä käytetyt muut materiaalit heikentävät eniten puurunkoisten rakennusten hiilijalanjälkeä.

Hiilijalanjäljen laskenta pakolliseksi rakennuslupiin

Vuoden 2025 alusta voimaan tuleva Rakennuslain muutos tekee rakennusten hiilijalanjäljenlaskennan pakolliseksi rakennuslupavaiheessa. - Lakimuutos tulee vääjäämättä vaikuttamaan puun käyttöön rakentamisessa, rakennus- ja puutuotealan yritysten toimintaan sekä rakentamisen markkinaan.

– Sen seurauksena kotimaisen, uusiutuvan ja ympäristöystävällisen rakennusmateriaalin eli puun käyttö tulee kasvamaan. Puutuoteteollisuuden tulee valmistautua tähän, vahvistaa osaamista ja tuoda markkinoille kilpailukykyisiä tuotteita ja järjestelmiä.

Karjalaisen mukaan 65 prosenttia Suomen kunnista on kirjannut puurakentamisen lisäämisen tavoitteekseen ja ilmastopolitiikan työkaluksi. – Tämä antaa hienon mahdollisuuden puurakentamisen merkittävään kasvuun, mutta se voi myös kariutua osaajapulaan. Meillä on jo nyt useita kuntia, joissa puun käyttö tulee aina selvittää yhtenä julkisen rakentamisen vaihtoehtona.

–Julkisessa rakentamisessa on toteutettu arkkitehtonisesti hienoja puurakenteisia kouluja ja päiväkoteja, mutta läpimurto tapahtuu teollisessa kerrostalorakentamisessa. Kuntien vuokrataloyhtiöillä voisi olla tässä iso rooli, jos ne alkaisivat tuottaa tiiviiseen aluerakentamiseen matalia 2-3 kerroksia townhouse-konseptin mukaisia kustannustehokkaita puukerrostaloja.

Puuarkkitehtuuri uudistaa rakentamista

2010-luvulla on Suomeen rakennettu 500 puurakenteista päiväkotia ja yli 200 puukoulua, mikä on Karjalaisen mukaan julkisessa rakentamisessa edelleen korjausrakentamisen ohella kasvava markkina. – Vaikka maailmalla on rakennettu korkeitakin puukerrostaloja, niiden merkitys on enemmänkin siinä, että ne vievät rakentamisen teknologiaa eteenpäin. Puun kilpailukyky on parhaimmillaan 2-6-kerrosta korkeiden asuinkerrostalojen rakentamisessa.

–Kun meillä on kahdessa vuosikymmenessä kerrostaloasuntojen keskikoko pienentynyt lähes kolmanneksen, niin tähän tarvitaan uudenlaista tarjontaa. Arkkitehtuurin kannalta puu on monipuolinen ja rikas materiaali, mikä mahdollistaa asukkaiden kannalta esteettisesti kauniita ja toimivia asuinalueita, sanoo Karjalainen.

Arkkitehtuurin opettajana Karjalainen on havainnut, että nuoret suhtautuvat puurakentamiseen aivan eri tavoin kuin perinteisen rakentamisen parissa työskentelevät insinöörit. – He näkevät puurakentamisen ekologisen arvon ja monipuolisen arkkitehtuurin mahdollisuuden puun käytössä rakentamisessa. Puuarkkitehtuuri, puurakentamisen konseptointi ja osaaminen voisivat olla myös vientituotteita tulevaisuudessa.

–Jos ajatellaan vaikka keskustakirjasto Oodia, se on teräsbetonirunkoinen rakennus, mutta julkisivussa ja sisustuksessa edustaa valtavan hienoa puun käyttöä. Monia rakennusalan palkintoja saanut Olympiastadionin saneeraus ja Helsinki-Vantaan lentoaseman uusi terminaali ovat myös hienoja maamerkkejä puun käytöstä rakentamisessa.

Karjalaisen mukaan Ukrainan tulevien vuosien jälleenrakentaminen tarjoaisi suuria mahdollisuuksia puurakentamisen viennille. – Puutuoteteollisuuden tulee kehittää vientiin soveltuvia puurakentamisen järjestelmiä ja ratkaisuja, joille tulee olemaan sodan jälkeen valtaisa tarve. Ukrainan etäisyyskään ei ole materiaalikuljetuksiin ongelma.

–Baltian maiden puutuotealan yritykset kehittävät parhaillaan valmiuksiaan Ukrainan jälleenrakentamiseen ja rakennusvientiin. Myös Suomen teollisuuden kuin valtiovallan tulee olla tässä ajoissa liikkeellä, muistuttaa Karjalainen.

Lisätietoja: Markku Karjalainen, markku.karjalainen@tuni.fi