Huono koulumenestys on yhteydessä suurempaan mielenterveyshäiriöiden riskiin
Helsingin yliopiston tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin peruskoulun päättötodistuksen ja nuoruus- tai aikuisiän mielenterveysongelmien yhteyttä. Tutkimuksessa kävi ilmi, että henkilöt, joilla oli keskivertoa selvästi heikompi koulumenestys, saivat lähes 40 prosentin todennäköisyydellä jonkin mielenterveyden häiriön diagnoosin 38 ikävuoteen mennessä. Vastaavasti heillä, joiden koulumenetys oli keskimääräistä parempi, mielenterveyden häiriön todennäköisyys oli huomattavasti pienempi, 16 prosenttia. Ainoan poikkeuksen muodostivat syömishäiriöt, joissa yhteys oli päinvastainen.
– Syömishäiriöiden kohdalla suurempaan sairastumisriskiin liittyi keskivertoa parempi koulumenestys peruskoulussa, vahvistaa tutkija Christian Hakulinen.
Tutkimuksessa tarkasteltiin Suomessa vuosien 1980 ja 2000 välillä syntyneitä nuoria. Henkilöitä seurattiin yläasteen päättymisestä vuoden 2017 loppuun asti eli pisimmillään 38 ikävuoteen asti.
Hakulinen täsmentää, että tutkimuksessa havaittu yhteys päättötodistuksen ja mielenterveyshäiriöiden välillä ei ole syy-seuraussuhde. Tulokset kuvaavat niin sanottua absoluuttista riskiä eli tapahtuman todennäköisyyttä tutkitussa joukossa.
– Mielenterveyteen liittyvät haasteet alkavat tyypillisesti nuoruudessa ja aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että lapsuuden mielenterveyteen liittyvät ongelmat ovat yhteydessä heikompaan koulumenestykseen peruskoulussa. Kolikon toinen puoli on siis myös tärkeä, hän korostaa.
Koska mielenterveyden ongelmilla on kauaskantoisia seurauksia, olisi tutkijan mukaan tärkeää, että nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveyden hoitoon kohdistettaisiin riittävästi resursseja.
– Heikosti koulussa pärjäävien mahdollisia mielenterveyteen liittyviä haasteita olisi myös hyvä kartoittaa ja tarjota tukea jo varhaisessa vaiheessa, Hakulinen sanoo.
Tutkimuksen tulokset on julkaistu Molecular Psychiatry -tiedelehdessä.
Artikkeli: Weckström, T., Elovainio, M., Pulkki-Råback, L. et al. School achievement in adolescence and the risk of mental disorders in early adulthood: a Finnish nationwide register study. Mol Psychiatry (2023). https://doi.org/10.1038/s41380-023-02081-4
Lisätietoja
Christian Hakulinen, yliopistotutkija, dosentti, Helsingin yliopisto
Sähköposti: christian.hakulinen@helsinki.fi
Puhelin: 050 448 2041
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anu Koivusipiläviestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto | Meilahden kampus
Puh:02941 25491Puh:050 472 5881anu.koivusipila@helsinki.fiTietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Lupaava lääkeainekandidaatti ALS:n hoitoon – pidentää rottien ja hiirten elinaikaa ja helpottaa oireita22.9.2023 15:14:19 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimusryhmä yhteistyökumppaneineen löysi lupaavan lääkeainekandidaatin ALS:n hoitoon. Aivoperäinen dopamiinihermokasvutekijä CDNF pidentää eläinkokeissa rottien ja hiirten elinaikaa ja helpottaa taudin oireita.
Suojelualueet eivät yksin riitä turvaamaan luonnon monimuotoisuutta21.9.2023 14:09:40 EEST | Tiedote
Luonnonsuojelualueita pidetään keskeisinä luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja luontokadon torjunnan välineinä. Mutta kuinka tehokkaita ne oikeastaan ovat? Riittävätkö ne estämään luontokadon? Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, että luonnonsuojelualueet vaikuttavat eliölajeihin eri tavoin.
Helsingin yliopiston rehtori Sari Lindblom: Budjettiriihen tulos vahvistaa TKI-toiminnan edellytyksiä merkittävästi20.9.2023 14:31:26 EEST | Tiedote
Rehtori Lindblom kiittää hallitusta tohtorikoulutukseen sekä korkeakoulujen aloituspaikkoihin tehtävistä merkittävistä panostuksista.
Kutsu: Mitä puolen miljoonan suomalaisen geenit kertovat terveydestämme?20.9.2023 10:07:52 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston koordinoima FinnGen-tutkimushanke on löytöretki genomitietoon. Se on koko Suomen kattava tutkimushanke, jonka merkittävimmät löydökset voivat auttaa ihmisiä ympäri maailmaa. Tervetuloa Helsingin yliopiston Tiedekulmaan 25.9.2023 klo 17–19 kuulemaan, minkälaisia tutkimusläpimurtoja hankkeessa on tehty ja mitä on vielä odotettavissa.
Puista haihtuvat tuoksuvat kaasut edistävät pilvien muodostumista20.9.2023 08:55:27 EEST | Tiedote
Puut, pensaat ja kasvit voivat vaikuttaa säähän ja ilmastoon. Kasveista vapautuvat kaasumaiset hiilivedyt, erityisesti seskviterpeenit, edistävät pilviytiminä toimivien aerosolihiukkasten muodostumista. Tuore tutkimuslöydös voi vähentää ilmastomallien epävarmuustekijöitä ja auttaa tekemään tarkempia ennusteita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme