Huono koulumenestys on yhteydessä suurempaan mielenterveyshäiriöiden riskiin
1.6.2023 07:50:00 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Helsingin yliopiston tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin peruskoulun päättötodistuksen ja nuoruus- tai aikuisiän mielenterveysongelmien yhteyttä. Tutkimuksessa kävi ilmi, että henkilöt, joilla oli keskivertoa selvästi heikompi koulumenestys, saivat lähes 40 prosentin todennäköisyydellä jonkin mielenterveyden häiriön diagnoosin 38 ikävuoteen mennessä. Vastaavasti heillä, joiden koulumenetys oli keskimääräistä parempi, mielenterveyden häiriön todennäköisyys oli huomattavasti pienempi, 16 prosenttia. Ainoan poikkeuksen muodostivat syömishäiriöt, joissa yhteys oli päinvastainen.
– Syömishäiriöiden kohdalla suurempaan sairastumisriskiin liittyi keskivertoa parempi koulumenestys peruskoulussa, vahvistaa tutkija Christian Hakulinen.
Tutkimuksessa tarkasteltiin Suomessa vuosien 1980 ja 2000 välillä syntyneitä nuoria. Henkilöitä seurattiin yläasteen päättymisestä vuoden 2017 loppuun asti eli pisimmillään 38 ikävuoteen asti.
Hakulinen täsmentää, että tutkimuksessa havaittu yhteys päättötodistuksen ja mielenterveyshäiriöiden välillä ei ole syy-seuraussuhde. Tulokset kuvaavat niin sanottua absoluuttista riskiä eli tapahtuman todennäköisyyttä tutkitussa joukossa.
– Mielenterveyteen liittyvät haasteet alkavat tyypillisesti nuoruudessa ja aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että lapsuuden mielenterveyteen liittyvät ongelmat ovat yhteydessä heikompaan koulumenestykseen peruskoulussa. Kolikon toinen puoli on siis myös tärkeä, hän korostaa.
Koska mielenterveyden ongelmilla on kauaskantoisia seurauksia, olisi tutkijan mukaan tärkeää, että nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveyden hoitoon kohdistettaisiin riittävästi resursseja.
– Heikosti koulussa pärjäävien mahdollisia mielenterveyteen liittyviä haasteita olisi myös hyvä kartoittaa ja tarjota tukea jo varhaisessa vaiheessa, Hakulinen sanoo.
Tutkimuksen tulokset on julkaistu Molecular Psychiatry -tiedelehdessä.
Artikkeli: Weckström, T., Elovainio, M., Pulkki-Råback, L. et al. School achievement in adolescence and the risk of mental disorders in early adulthood: a Finnish nationwide register study. Mol Psychiatry (2023). https://doi.org/10.1038/s41380-023-02081-4
Lisätietoja
Christian Hakulinen, yliopistotutkija, dosentti, Helsingin yliopisto
Sähköposti: christian.hakulinen@helsinki.fi
Puhelin: 050 448 2041
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anu Koivusipiläviestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto | Meilahden kampus
Puh:02941 25491Puh:050 472 5881anu.koivusipila@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli jälleen hakijoiden ykköstoive yhteishaussa – yhteensä yli 37 500 hakijaa25.3.2026 08:51:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto oli tänäkin vuonna Suomen suosituin yliopisto sekä ensisijaisten hakijoiden määrän että hakijoiden kokonaismäärän perusteella. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Kuningaspingviinien leveä elämä eläintarhassa – mitä voimme oppia vanhenemisesta?25.3.2026 07:50:15 EET | Tiedote
Vanhenemisen fysiologiaa tutkittiin uraauurtavassa tutkimuksessa tavalla, jota on vaikea toteuttaa ihmisillä. Eläintarhassa suojaa ja vapaasti ruokaa saavat kuningaspingviinit elävät pidempään mutta vanhenevat nopeammin kuin luonnossa elävät.
Potilaan ennakko-odotukset vaikuttavat elämänlaatuun rinnankorjausleikkauksen jälkeen22.3.2026 10:33:32 EET | Tiedote
Potilaat, jotka uskoivat selviytyvänsä rinnankorjausleikkauksesta hyvin, voivat paremmin myös leikkauksen jälkeen. Potilaskeskeisessä hoidossa odotuksista tulisikin keskustella ennakkoon. Kirurgisella menetelmällä tai ajankohdalla ei ole ratkaisevaa merkitystä potilaan elämänlaadulle, mutta yksilöllinen suunnittelu on tärkeää.
Nopeat junayhteydet voivat edistää ihmisen kognitiivista terveyttä20.3.2026 11:45:02 EET | Tiedote
Nopea rautatieyhteys auttaa ylläpitämään kognitiivista terveyttä ja vähentämään eriarvoisuutta ikääntyvässä väestössä, ilmenee uudesta tutkimuksesta.
Kasvipainotteisempaan ruokavalioon siirtyminen voi vähentää paksu- ja peräsuolisyöpien riskiä20.3.2026 08:57:27 EET | Tiedote
Punaisen ja prosessoidun lihan osittainen korvaaminen kasviperäisillä ruuilla, erityisesti täysjyvällä, on yhteydessä paksu- ja peräsuolisyöpien pienempään riskiin suomalaisilla aikuisilla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme