Kuopion koulukunta (1980‒1986) ja sen taide syntyivät suotuisissa olosuhteissa
FM Anna Vepsä tutki väitöstyössään ns. Kuopion koulukunnan tai Kuopion koulun syntyolosuhteita, kukoistusvuosia ja hiipumista. Tutkimuksessa painottuvat ryhmän taiteen aiheet ja ilmiön käsittely ajan lehdistössä.
Keskeisin tutkimustulos on koulukunnan muodostumista edistäneiden tekijöiden nimeäminen 1980-luvun Kuopiosta: Kuopion taidemuseo perustettiin vuonna 1980, Savon Sanomiin palkattiin ensimmäinen kuvataidekriitikko, Kuopion yliopistolliseen keskussairaalaan (KYS) perustettiin taiteenostolautakunta ja Jynkän kaupunginosaan rakennettiin asunto-ateljéetaloja. Kuopion koulun taiteilijoilla oli kaikilla ammatillinen kuvataiteilijatausta.
Kuopion koulun voimahahmoja olivat Markku Kolehmainen (s. 1951), Pauno Pohjolainen (s. 1949), Pentti Meklin (s. 1952) ja Teemu Saukkonen (s. 1954). Heidän taiteensa voi katsoa ammentaneen muun muassa uusekspressionistisesta suuntauksesta, jota nähtiin 1980-luvulla esimerkiksi Saksassa, Italiassa ja USA:ssa.
Kuopion koulun taidetta voi luonnehtia maskuliiniseksi, raja-aitoja kaatavaksi, rajuksi ja hämmennystä aiheuttavaksi. Taiteen aiheet vaihtelivat abortista maisemiin ja murhasta perinteisiin asetelmiin.
Kaikki mainitut taiteilijat eivät kuitenkaan kokeneet kuuluvansa ryhmään. Nimitys ”Kuopion koulu” olikin lähtöisin 1980-luvulla työskennelleiltä toimittajilta.
Tutkimuksen teoreettisena kehyksenä Vepsä käyttää Pierre Bourdieun (1930–2002) hahmotelmaa taidekentästä, jossa taistellaan erilaisista pääomista. Kuopion koulukunnan kuvataiteilijat haastoivat paikallisen Kuopion Kuvataiteilijat ry Ars Liberan harrastajasukupolven ja nousivat provosoivan taiteensa kautta myös taidepiirien valtakunnalliseen tietoisuuteen.
FM Anna Vepsän taidehistorian väitöskirjakäsikirjoituksen "Kuopion koulu (1980–1986) ja kuvataiteen uusekspressionismi – maine, provokaatio ja paikallisuus" tarkastustilaisuus on lauantaina 10.6. alkaen klo 12.00 Seminaarinmäellä S-rakennuksessa salissa S212. Vastaväittäjänä toimii professori emerita Tuija Hautala-Hirvioja (Lapin yliopisto) ja kustoksena yliopistotutkija Hanna Pirinen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9628-4
Taustatietoja:
Outokumpulaissyntyinen Anna Vepsä valmistui filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta 2007. Väitöskirjatutkimuksen tekemistä on tukenut Saastamoisen säätiö. Vepsä työskentelee Varkauden museoiden intendenttinä.
Lisätietoja:
Anna Vepsä, 040 577 2923, vepsa.anna@gmail.com
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Kävelyvaikeudet eivät estä liikkumista - myös hidas kävely voi rasittaa iäkästä henkilöä16.12.2025 13:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että hidas kävely voi tuntua raskaalta iäkkäille henkilöille, vaikka se ei näy aktiivisuusmittareissa. Kävelyvaikeudet vaikuttavat ennen kaikkea kävelynopeuteen, mutta eivät välttämättä lyhennä kävelyn kestoa. Tutkija kannustaa jatkamaan kävelyä omaan tahtiin.
Väitös: Aivoaaltotallenteiden analysointi tekoälyn avulla auttaa Parkinsonin ja Alzheimerin tautien havaitsemisessa16.12.2025 12:00:00 EET | Tiedote
Lyhyet ei-invasiiviset EEG-aivosähkökäyrätytkimukset ja niistä tehtävä tekoälyanalyysi voivat auttaa Parkinsonin ja Alzheimerin tautien varhaisemmassa ja tehokkaammassa havaitsemisessa. Mingliang Zhangin Jyväskylän yliopistossa tekemä väitöstutkimus osoittaa, että rutiininomainen EEG-tutkimus yhdistettynä tekoälyyn voi tarjota nopeita ja edullisia seulontavälineitä, tukea sairaaloita turvallisessa yhteistyössä datan jakamisen suhteen sekä tasoittaa tietä yksilöllisemmälle hoidolle ja paremmille hoitotuloksille.
Hyvät sosiaaliset suhteet metsästäjien kesken edistävät kestävää riistanhoitoa16.12.2025 07:05:00 EET | Tiedote
Uusi tutkimus paljastaa, että metsästysryhmien sisäinen sosiaalinen dynamiikka vaikuttaa merkittävästi siihen, kuinka hyvin metsästyssuosituksia noudatetaan Suomessa. Laajaan kyselyaineistoon perustuvat tulokset paljastavat, että toimiva päätöksenteko, vahva luottamus ja hyvä yhteistyö ryhmän sisällä lisäävät merkittävästi suositusten mukaisia metsästyspäätöksiä.
Väitöstutkimus: kokonaisvaltainen addiktiokäsitys murtaa päihderiippuvuuden stigmaa15.12.2025 13:36:09 EET | Tiedote
YTM Piia Koivumäki tarkasteli väitöstutkimuksessaan addiktion ilmiötä Lauri Rauhalan filosofisen ihmiskäsityksen valossa. Käsitteellisessä tutkimuksessaan Koivumäki kehitti holistisen addiktiokäsityksen, jossa riippuvuus nähdään kehollisena ja koettuna sekä elämäntilanteissa ja elämänhistoriassa kehkeytyvänä kokonaisuutena. Tutkimus tarjoaa uuden näkökulman tarkastella päihderiippuvuutta.
Kiertotalous lupaa vihreää tulevaisuutta, mutta unohtaa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden15.12.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Kiertotaloutta pidetään avainratkaisuna ilmasto- ja resurssikriisiin, mutta Kang Liun väitöstutkimuksen mukaan sen sosiaaliset vaikutukset jäävät usein varjoon. Tutkimus tuo esille uuden viitekehyksen, jossa sosiaalityö toimii talouden siirtymien aktiivisena muovaajana kohti sosiaalisesti ja ekologisesti kestävämpiä käytäntöjä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme