Kuopion koulukunta (1980‒1986) ja sen taide syntyivät suotuisissa olosuhteissa
30.5.2023 13:40:22 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
FM Anna Vepsä tutki väitöstyössään ns. Kuopion koulukunnan tai Kuopion koulun syntyolosuhteita, kukoistusvuosia ja hiipumista. Tutkimuksessa painottuvat ryhmän taiteen aiheet ja ilmiön käsittely ajan lehdistössä.
Keskeisin tutkimustulos on koulukunnan muodostumista edistäneiden tekijöiden nimeäminen 1980-luvun Kuopiosta: Kuopion taidemuseo perustettiin vuonna 1980, Savon Sanomiin palkattiin ensimmäinen kuvataidekriitikko, Kuopion yliopistolliseen keskussairaalaan (KYS) perustettiin taiteenostolautakunta ja Jynkän kaupunginosaan rakennettiin asunto-ateljéetaloja. Kuopion koulun taiteilijoilla oli kaikilla ammatillinen kuvataiteilijatausta.
Kuopion koulun voimahahmoja olivat Markku Kolehmainen (s. 1951), Pauno Pohjolainen (s. 1949), Pentti Meklin (s. 1952) ja Teemu Saukkonen (s. 1954). Heidän taiteensa voi katsoa ammentaneen muun muassa uusekspressionistisesta suuntauksesta, jota nähtiin 1980-luvulla esimerkiksi Saksassa, Italiassa ja USA:ssa.
Kuopion koulun taidetta voi luonnehtia maskuliiniseksi, raja-aitoja kaatavaksi, rajuksi ja hämmennystä aiheuttavaksi. Taiteen aiheet vaihtelivat abortista maisemiin ja murhasta perinteisiin asetelmiin.
Kaikki mainitut taiteilijat eivät kuitenkaan kokeneet kuuluvansa ryhmään. Nimitys ”Kuopion koulu” olikin lähtöisin 1980-luvulla työskennelleiltä toimittajilta.
Tutkimuksen teoreettisena kehyksenä Vepsä käyttää Pierre Bourdieun (1930–2002) hahmotelmaa taidekentästä, jossa taistellaan erilaisista pääomista. Kuopion koulukunnan kuvataiteilijat haastoivat paikallisen Kuopion Kuvataiteilijat ry Ars Liberan harrastajasukupolven ja nousivat provosoivan taiteensa kautta myös taidepiirien valtakunnalliseen tietoisuuteen.
FM Anna Vepsän taidehistorian väitöskirjakäsikirjoituksen "Kuopion koulu (1980–1986) ja kuvataiteen uusekspressionismi – maine, provokaatio ja paikallisuus" tarkastustilaisuus on lauantaina 10.6. alkaen klo 12.00 Seminaarinmäellä S-rakennuksessa salissa S212. Vastaväittäjänä toimii professori emerita Tuija Hautala-Hirvioja (Lapin yliopisto) ja kustoksena yliopistotutkija Hanna Pirinen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9628-4
Taustatietoja:
Outokumpulaissyntyinen Anna Vepsä valmistui filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta 2007. Väitöskirjatutkimuksen tekemistä on tukenut Saastamoisen säätiö. Vepsä työskentelee Varkauden museoiden intendenttinä.
Lisätietoja:
Anna Vepsä, 040 577 2923, vepsa.anna@gmail.com
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Pohjois-Euroopan vanhojen metsien tunnistamiseen tarvitaan yhteinen tieteellinen perusta17.9.2026 08:10:00 EEST | Tiedote
Kansainvälinen tutkijaryhmä on julkaissut kokoavan katsauksen, joka tarjoaa tieteeseen perustuvat kriteerit Pohjois-Euroopan vanhojen metsien tunnistamiseksi. Julkaisu on tarkoitettu valtakuntien rajat ylittäväksi tueksi päättäjille ja viranomaisille, jotka toteuttavat EU:n komission vaatimusta tunnistaa ja suojella jäljellä olevat vanhat ja luonnontilaiset metsät.
Korkea painoindeksi nuoruudessa voi kiihdyttää biologista vanhenemista17.9.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkimus osoitti, että korkea painoindeksi nuoruudessa voi olla yhteydessä kiihtyneeseen biologiseen vanhenemiseen aikuisuudessa. Tulokset viittaavat siihen, että erityisesti nuoret, joilla on korkea painoindeksi vanhenevat biologisesti muita nopeammin.
Aikuiset oppivat vieraan kielen puheäänteitä nopeasti – yhdessä oppiminen voi vauhdittaa oppimista15.9.2026 09:03:14 EEST | Tiedote
Aikuiset voivat oppia vieraan kielen uusia puheäänteitä huomattavasti nopeammin kuin aiemmin on ajateltu. Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa suomenkieliset aikuiset oppivat havaitsemaan mandariinikiinan sävelkulkuja jo neljän tunnin harjoittelun jälkeen. Tulokset viittaavat myös siihen, että toisen oppijan läsnäolo voi tukea oppimista erityisesti sen alkuvaiheessa.
Global Ranking of Academic Subjects 2026: Seitsemän JYU:n tieteenalaa mukana maailman parhaiden joukossa15.9.2026 08:38:12 EEST | Tiedote
Tiistaina 15.9.2026 julkaistussa Shanghai Rankingin eri tieteenalojen kansainvälisessä yliopistovertailussa (Global Ranking of Academic Subjects) Jyväskylän yliopisto sijoittuu sadan parhaan joukkoon kahdessa tieteenalaluokassa.
Työhyvinvoinnin vaikutukset syntyvät vuosien aikana, eivät yksittäisillä tempauksilla14.9.2026 10:37:53 EEST | Tiedote
LitM Antti Äikäs tutki väitöskirjassaan yhdeksän vuoden terveyden edistämisohjelmaa työpaikalla ja havaitsi, että pitkäjänteinen työhyvinvoinnin kehittäminen voi vähentää sairauspoissaoloja sekä tukea työntekijöiden terveyttä ja organisaation taloudellista tulosta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme