Kuopion koulukunta (1980‒1986) ja sen taide syntyivät suotuisissa olosuhteissa
30.5.2023 13:40:22 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
FM Anna Vepsä tutki väitöstyössään ns. Kuopion koulukunnan tai Kuopion koulun syntyolosuhteita, kukoistusvuosia ja hiipumista. Tutkimuksessa painottuvat ryhmän taiteen aiheet ja ilmiön käsittely ajan lehdistössä.
Keskeisin tutkimustulos on koulukunnan muodostumista edistäneiden tekijöiden nimeäminen 1980-luvun Kuopiosta: Kuopion taidemuseo perustettiin vuonna 1980, Savon Sanomiin palkattiin ensimmäinen kuvataidekriitikko, Kuopion yliopistolliseen keskussairaalaan (KYS) perustettiin taiteenostolautakunta ja Jynkän kaupunginosaan rakennettiin asunto-ateljéetaloja. Kuopion koulun taiteilijoilla oli kaikilla ammatillinen kuvataiteilijatausta.
Kuopion koulun voimahahmoja olivat Markku Kolehmainen (s. 1951), Pauno Pohjolainen (s. 1949), Pentti Meklin (s. 1952) ja Teemu Saukkonen (s. 1954). Heidän taiteensa voi katsoa ammentaneen muun muassa uusekspressionistisesta suuntauksesta, jota nähtiin 1980-luvulla esimerkiksi Saksassa, Italiassa ja USA:ssa.
Kuopion koulun taidetta voi luonnehtia maskuliiniseksi, raja-aitoja kaatavaksi, rajuksi ja hämmennystä aiheuttavaksi. Taiteen aiheet vaihtelivat abortista maisemiin ja murhasta perinteisiin asetelmiin.
Kaikki mainitut taiteilijat eivät kuitenkaan kokeneet kuuluvansa ryhmään. Nimitys ”Kuopion koulu” olikin lähtöisin 1980-luvulla työskennelleiltä toimittajilta.
Tutkimuksen teoreettisena kehyksenä Vepsä käyttää Pierre Bourdieun (1930–2002) hahmotelmaa taidekentästä, jossa taistellaan erilaisista pääomista. Kuopion koulukunnan kuvataiteilijat haastoivat paikallisen Kuopion Kuvataiteilijat ry Ars Liberan harrastajasukupolven ja nousivat provosoivan taiteensa kautta myös taidepiirien valtakunnalliseen tietoisuuteen.
FM Anna Vepsän taidehistorian väitöskirjakäsikirjoituksen "Kuopion koulu (1980–1986) ja kuvataiteen uusekspressionismi – maine, provokaatio ja paikallisuus" tarkastustilaisuus on lauantaina 10.6. alkaen klo 12.00 Seminaarinmäellä S-rakennuksessa salissa S212. Vastaväittäjänä toimii professori emerita Tuija Hautala-Hirvioja (Lapin yliopisto) ja kustoksena yliopistotutkija Hanna Pirinen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9628-4
Taustatietoja:
Outokumpulaissyntyinen Anna Vepsä valmistui filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta 2007. Väitöskirjatutkimuksen tekemistä on tukenut Saastamoisen säätiö. Vepsä työskentelee Varkauden museoiden intendenttinä.
Lisätietoja:
Anna Vepsä, 040 577 2923, vepsa.anna@gmail.com
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Ikääntyvien sairaanhoitajien työurat rakentuvat monen tekijän yhteisvaikutuksesta11.5.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
FM Sirpa Koponen tarkastelee Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun johtamisen väitöstutkimuksessaan, miten ikääntyvät sairaanhoitajat rakentavat työuriensa loppuvaihetta ja pohtivat työssä jatkamista suhteessa eläköitymiseen. Tutkimuksen mukaan työssä jatkaminen ei riipu yhdestä tekijästä, vaan muodostuu työn merkityksellisyyden, työkyvyn, johtamisen ja työolojen yhteisvaikutuksesta.
Väitös: Kohti tarkempaa ympäristöennustamista – tutkimus tuo esiin ilmansaasteiden ja sään taustalla vaikuttavat rakenteet11.5.2026 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehdyssä tuoreessa väitöskirjatutkimuksessa on kehitetty uusia tilastollisia menetelmiä, joiden avulla voidaan tunnistaa monimutkaisten ympäristöaineistojen taustalla vaikuttavia ilmiöitä ja parantaa ennusteiden tarkkuutta. Menetelmät tarjoavat uusia keinoja ympäristödatan analysointiin ja päätöksenteon tueksi.
Suomi tarvitsee uudistavaa ajattelua ja coaching on työväline pysyvään uudistumiseen8.5.2026 15:00:00 EEST | Tiedote
Asiantuntijat kokoontuvat jo kolmatta kertaa Coachingin aallonharjalla -tapahtumaan Jyväskylän yliopistoon 12.5.2026.
Tutkimus avaa, millaista vakava parisuhdeväkivalta oli 1800–1900-lukujen Suomessa8.5.2026 08:59:00 EEST | Tiedote
FM Anna Kantasen väitöstutkimus tarkastelee parisuhteissa tapahtuneita henkirikoksia ja vakavaa parisuhdeväkivaltaa Suomessa 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Tutkimus on ensimmäinen, jossa suomalaisia parisuhdesurmia on tutkittu systemaattisesti tältä ajanjaksolta. Tutkimus selvitti myös parisuhteissa tapahtuneiden henkirikosten määrän koko Suomessa.
Psykoterapeuttien osaaminen tarkasteluun – uusi työkalu auttaa arvioimaan ja kehittämään taitoja7.5.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Mielenterveyspalveluiden kysyntä kasvaa Suomessa, mutta terapeuttien osaamisen vaikutuksista hoidon laatuun tiedetään yhä vähän. Jyväskylän yliopistossa kehitetään menetelmää, jolla psykoterapeuttien osaamista voidaan arvioida ja taitojen kehittymistä seurata systemaattisesti.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme