Kuopion koulukunta (1980‒1986) ja sen taide syntyivät suotuisissa olosuhteissa
FM Anna Vepsä tutki väitöstyössään ns. Kuopion koulukunnan tai Kuopion koulun syntyolosuhteita, kukoistusvuosia ja hiipumista. Tutkimuksessa painottuvat ryhmän taiteen aiheet ja ilmiön käsittely ajan lehdistössä.
Keskeisin tutkimustulos on koulukunnan muodostumista edistäneiden tekijöiden nimeäminen 1980-luvun Kuopiosta: Kuopion taidemuseo perustettiin vuonna 1980, Savon Sanomiin palkattiin ensimmäinen kuvataidekriitikko, Kuopion yliopistolliseen keskussairaalaan (KYS) perustettiin taiteenostolautakunta ja Jynkän kaupunginosaan rakennettiin asunto-ateljéetaloja. Kuopion koulun taiteilijoilla oli kaikilla ammatillinen kuvataiteilijatausta.
Kuopion koulun voimahahmoja olivat Markku Kolehmainen (s. 1951), Pauno Pohjolainen (s. 1949), Pentti Meklin (s. 1952) ja Teemu Saukkonen (s. 1954). Heidän taiteensa voi katsoa ammentaneen muun muassa uusekspressionistisesta suuntauksesta, jota nähtiin 1980-luvulla esimerkiksi Saksassa, Italiassa ja USA:ssa.
Kuopion koulun taidetta voi luonnehtia maskuliiniseksi, raja-aitoja kaatavaksi, rajuksi ja hämmennystä aiheuttavaksi. Taiteen aiheet vaihtelivat abortista maisemiin ja murhasta perinteisiin asetelmiin.
Kaikki mainitut taiteilijat eivät kuitenkaan kokeneet kuuluvansa ryhmään. Nimitys ”Kuopion koulu” olikin lähtöisin 1980-luvulla työskennelleiltä toimittajilta.
Tutkimuksen teoreettisena kehyksenä Vepsä käyttää Pierre Bourdieun (1930–2002) hahmotelmaa taidekentästä, jossa taistellaan erilaisista pääomista. Kuopion koulukunnan kuvataiteilijat haastoivat paikallisen Kuopion Kuvataiteilijat ry Ars Liberan harrastajasukupolven ja nousivat provosoivan taiteensa kautta myös taidepiirien valtakunnalliseen tietoisuuteen.
FM Anna Vepsän taidehistorian väitöskirjakäsikirjoituksen "Kuopion koulu (1980–1986) ja kuvataiteen uusekspressionismi – maine, provokaatio ja paikallisuus" tarkastustilaisuus on lauantaina 10.6. alkaen klo 12.00 Seminaarinmäellä S-rakennuksessa salissa S212. Vastaväittäjänä toimii professori emerita Tuija Hautala-Hirvioja (Lapin yliopisto) ja kustoksena yliopistotutkija Hanna Pirinen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9628-4
Taustatietoja:
Outokumpulaissyntyinen Anna Vepsä valmistui filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta 2007. Väitöskirjatutkimuksen tekemistä on tukenut Saastamoisen säätiö. Vepsä työskentelee Varkauden museoiden intendenttinä.
Lisätietoja:
Anna Vepsä, 040 577 2923, vepsa.anna@gmail.com
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Oppimisen tuen uudistus muuttaa koulujen arkea – tutkimus selvittää, miten uudistus toteutetaan kunnissa28.11.2025 06:30:00 EET | Tiedote
Esi- ja perusopetuksen oppimisen tukea uudistettiin vuonna 2025, kun aiempi kolmiportainen malli korvattiin ryhmäkohtaisilla ja oppilaskohtaisilla tukitoimilla. Tavoitteena on tarjota tukea aiempaa oikea-aikaisemmin ja matalammalla kynnyksellä, mutta käytännön toteutus ja resurssit vaihtelevat kunnittain. Jyväskylän yliopiston johtama tutkimushanke selvittää nyt, millaiseksi uudistus muotoutuu koulujen arjessa eri puolilla Suomea.
Ionien kierrätys avaa tien raskaimpien alkuaineiden tutkimukseen27.11.2025 07:05:00 EET | Tiedote
Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksen (CERN) ISOLDE-laitoksen tutkijat ovat kehittäneet sähköstaattisen loukun ja lasereiden yhdistelmään perustuvan mittausmenetelmän, mikä voi auttaa selvittämään harvinaisimpien ja vähiten tunnettujen alkuaineiden kemiallisia ominaisuuksia. Myös Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksen tutkija Mikael Reponen on ollut mukana laitteiston valmistelussa.
Arto Hautala on Jyväskylän yliopiston uusi ja Suomen ainoa fysioterapian professori27.11.2025 06:30:00 EET | Tiedote
Arto Hautala aloitti 1.11.2025 fysioterapian ja kuntoutuksen professorina Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa. Professuuri on tällä hetkellä alan ainoa Suomessa.Julkaistu 26.11.2025
Kiertotalous varmistaa kriittisten metallien saatavuuden – Tutkijoiden video kertoo, kuinka jätteestä syntyy seuraavan sukupolven materiaaleja26.11.2025 07:05:00 EET | Tiedote
Kiertotalous tarjoaa ratkaisuja kriittisten metallien saatavuuden turvaamiseen. Uudella videolla Jyväskylän ja Turun yliopiston asiantuntijat kertovat, miten teollisuuden jäte- ja sivuvirroista voidaan kierrättää arvokkaita metalleja hyödyntämällä innovatiivista 3D-filtteriteknologiaa sekä yhdisteitä, joita käytetään talteenotossa ja uusien materiaalien valmistuksessa.
Väitös: Yhteisöohjautuvuus mahdollistaa tiimin joustavan toiminnan yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi (Keronen)26.11.2025 07:05:00 EET | Tiedote
Yhteisöohjautuvuudella voidaan tukea työntekijöiden motivaatiota ja hyvinvointia sekä organisaation tavoitteita kestävällä tavalla. Tämä edellyttää yksilöiden aloitteellisuutta ja aktiivisuutta sekä yhteisöllisiä työn tekemisen tapoja. Jyväskylän yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassa avataan, miten yhteisöohjautuvuus rakentuu työntekijöiden välillä ja miten yhteisöohjautuvuutta tuetaan työssä tapahtuvissa oppimistilanteissa lähijohtamisen keinoin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme