Hieronta-alan yrittäjälle ehdollista vankeutta törkeästä kiskonnasta sekä useista muista rikoksista

Suurin osa helsinkiläisen yrityksen työntekijöistä työskenteli hieronta- ja asiakaspalvelutehtävissä. Osa työntekijöistä teki pitkää työpäivää. Heille maksettiin provisiopalkkaa suoritettujen hierontojen osalta, vaikka tosiasiassa työntekijät olivat työpaikalla myös hierontojen välissä.

Asiassa oli joidenkin asianomistajien osalta kyse siitä, tekivätkö he työtä työsuhteessa vai jossakin muussa asemassa. Esimerkiksi kaksi asianomistajista teki työtä toiminimellä. Käräjäoikeus katsoi kaikkien asianomistajien tehneen työtä työsuhteessa. Käräjäoikeus otti kantaa myös siihen, että työaikana oli pidettävä koko sitä aikaa, jonka asianomistajat olivat työskennelleet ja päivystäneet liikkeessä.

Työperäinen hyväksikäyttö ilmenee monin tavoin

Syyttäjä vaati neljän asianomistajan osalta vastaajalle rangaistusta ihmiskaupasta. Syytteet hylättiin, koska käräjäoikeus katsoi, että ihmiskaupan tarkoitus ei täyttynyt, vaikka muut ihmiskaupan tunnusmerkit täyttyivät. Käräjäoikeus katsoi, että asiassa oli pakkotyön puolesta puhuvia seikkoja, mutta kokonaisarvostelussa pakkotyötä vastaan puhuvat seikat olivat vahvempia. Kyse ei ollut myöskään asianomistajien asettamisesta ihmisarvoa loukkaaviin oloihin.

Ihmiskaupan sijaan käräjäoikeus tuomitsi vastaajan törkeästä kiskonnasta. Osa asianomistajista oli ollut taloudellisessa tai muussa ahdingossa sekä riippuvaisessa asemassa vastaajaan. Asianomistajat olivat myös ymmärtämättömiä Suomen lainsäädännöstä, yhteiskunnasta ja toimintatavoista. Käräjäoikeus katsoi vastaajan käyttäneen hyväkseen näitä seikkoja ja siten hankkineen itselleen ja edustamalleen yhtiölle taloudellista etua, joka oli selvästi epäsuhteessa vastikkeeseen.

Käräjäoikeus tuomitsi vastaajan myös kolmesta työsyrjinnästä. Käräjäoikeus katsoi vastaajan asettaneen asianomistajat palkkauksen ja osin myös työaikojen osalta epäedulliseen asemaan kansalaisuuden ja kansallisen tai etnisen alkuperän perusteella.

Kolme asianomistajista oli alaikäisiä lapsia. Heistä kaksi työskenteli pyykinpesutehtävissä ja kolmas asiakaspalvelutehtävissä. Kaksi lapsista oli niin nuoria, että heitä ei olisi saanut ottaa töihin, ja vastaaja tuomittiin nuorten työntekijöiden suojelusäännösten rikkomisesta. Lisäksi asiakaspalvelutehtävissä työskennelleen lapsen katsottiin joutuneen palkkauksen osalta huomattavan epäedulliseen asemaan. Käräjäoikeus katsoi vastaajan käyttäneen hyväksi asianomistajan iästä johtuvaa ymmärtämättömyyttä, ajattelemattomuutta sekä tietämättömyyttä. Vastaaja tuomittiin kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä. Muiden alaikäisten lasten ei katsottu joutuneen huomattavan epäedulliseen asemaan, ja syytteet kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä hylättiin.

Työsuojeluviranomaisen ilmoitusvelvollisuus laajenee kiskonta- ja petosrikoksiin

”Työperäisessä hyväksikäytössä tekijä pyrkii tyypillisesti saamaan taloudellista hyötyä käyttämällä hyväksi uhrin ahdinkoa, tietämättömyyttä tai riippuvaista asemaa. Ilmiötasolla kyse on samasta asiasta, mutta hyväksikäyttö voi ilmetä monin eri tavoin. Sen vuoksi myös eri rikosnimikkeet voivat tulla kyseeseen”, toteaa työsuojelun lakimies Noora Haapa-alho Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.

Työsuojeluviranomainen valvoo työsuhteen vähimmäisehtojen toteutumista työsuojelutarkastuksilla. Työsuojeluviranomainen ilmoittaa rikosepäilyt poliisille. Ilmoitusvelvollisuus laajenee kesäkuussa 2023 myös kiskonta- ja petosrikoksiin.

Helsingin käräjäoikeuden tuomio 30.5.2023, asianumero R 23/1259