Väitöstutkimus kokoaa yhteen pedagogisia ratkaisuja kehitysvammaisten oppilaiden opetuksen tueksi
KM Lauri Räty tarkasteli väitöstutkimuksessaan kehitysvammaisten oppilaiden opetukseen liittyviä pedagogisia ratkaisuja. Tarkastelun kohteena olivat kansainvälisiset tutkimusartikkelit, suomalaisten opettajien kirjoittamat oppilaiden henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevat asiakirjat (HOJKS) sekä yhden perusopetuksen pienryhmän oppituntien videotallenteet.

Kehitysvammaisuus on monimutkainen ja vaikeasti määriteltävissä oleva ilmiö. Noin 10 000 perusopetuksen oppilaan tuen taustalla on eriasteista kehitysvammaisuutta. Nämä oppilaat opiskelevat pääasiassa pienryhmissä, joissa työskentelee opettajan lisäksi koulunkäynninohjaajia.
Opettajien erityispedagogisen osaamisen vahvistaminen on korostunut kehitysehdotuksissa. Kehitysvammaisuuteen liittyvät tutkimus- ja kehittämishankkeet ovat kuitenkin jääneet määrältään vähäisiksi, minkä lisäksi opettajat saattavat kokea tutkimustiedon hyödyntämisen hankalaksi.
KM Lauri Räty kokosi erityispedagogiikan väitöstutkimuksessaan yhteen kehitysvammaisten oppilaiden opetukselle aiemmassa tutkimuksessa esitetyt, laadukkaaseen tutkimusnäyttöön perustuvat käytännöt. Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää, miltä kehitysvammaisten oppilaiden opetukseen liittyvä pedagogiikka näyttäytyi tutkimusaineistossa, ja miten ratkaisut vastasivat tutkimusperustaisia menetelmiä. Väitöskirja tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa 9.6.2023.
”Tutkimuksessa tuotettua ja koottua tietoa voidaan hyödyntää erityisesti opettajankoulutuksessa, mutta hyötyjä materiaalista saavat varmasti myös muut kehitysvammaisten oppilaiden parissa työskentelevät”, Räty toivoo.
Oppimista ohjaava arviointi oli keskeisessä osassa tutkitussa pedagogiikassa
Väitöstutkimuksessa esitellään laaja kuva opetuksen pedagogisista ratkaisuista. Pedagogiikassa painottuivat keinot, joilla pyrittiin selkeyttämään palautteenantoa ja opetuksen tavoitteiden esittämistä oppilaalle. Tutkimuksessa löydettyjä keskeisiä pedagogisia ratkaisuja olivat esimerkiksi tavoitteiden yksilöllistäminen, opeteltavien taitojen pilkkominen pienempiin osiin, mallintaminen selkeästi kuvien tai videoiden avulla sekä erilaiset teknologia-avusteiset opetuksen keinot. Tarkastellussa tutkimuskirjallisuudessa suositeltiin usein myös sovellettuun käyttäytymisanalyysiin perustuvaa systemaattista opetusta. Väitöstutkimus esittelee myös tapoja, miten oppitunnilla kuvattuja videotallenteita voidaan käyttää oppilaan arvioinnin tukena.
”Tutkimuksessa selvisi, että pedagogiset ratkaisut vastasivat usein periaatteiltaan vuosikymmeniä sitten kirjallisuudessa esitettyjä ratkaisuja. Pedagogisia ratkaisuja kuvattiin usein myös tavalla, joka ei anna riittävän yksityiskohtaista tietoa opetuksen toteuttamiselle”, Räty kuvailee.
Kehitysvammaisten oppilaiden opetukseen liittyen on esitetty kehittämiskohteita esimerkiksi arvioinnin, tutkimusperustaisten menetelmien käytön ja pedagogisen kirjaamisen osalta.
”Kehitysvammaisten oppilaiden opettajalla on laajamittainen työ yksilöllisen opetuksen suunnittelussa ja dokumentoinnissa. Normiohjaus jättää opettajalle myös paljon tulkinnanvaraa. Voisiko opettajan laadukkaampaa pedagogiikan suunnittelua ja kirjaamista tukea vähentämällä kirjaamiseen kohdistuvia velvoitteita sekä tarkemmalla opetuksen tavoitteisiin liittyvällä normiohjauksella”, Räty kysyy.
”Tärkeää on myös muistaa, että kehitysvammaisuus on vain yksi osatekijä tarvittavalle pedagogiikalle, monet hyvän opetuksen ja oppilaan kohtaamisen ominaispiirteet ovat universaaleja”, väittelijä muistuttaa.
KM Lauri Rädyn erityispedagogiikan väitöskirjan "Kehitysvammaisten oppilaiden opetukseen liittyvä pedagogiikka tutkimuksissa, HOJKS-asiakirjoissa ja oppituntien arviointitilanteissa" tarkastustilaisuus järjestetään perjantaina 9.6.2023 kello 12 alkaen Seminaarinmäellä salissa C4.
Vastaväittäjänä toimii professori Minna Puustinen (INSHEA, Ranska) ja kustoksena dosentti Raija Pirttimaa (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi, ja sitä voi seurata osoitteessa https://r.jyu.fi/vaitos-raty090623.
Väitöskirja on luettavissa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9623-9.
Lisätietoja
Lauri Räty, raty.lauri@outlook.com
Lauri Räty valmistui ylioppilaaksi Iisalmen lyseosta 2006 ja kasvatustieteiden maisteriksi pääaineenaan erityispedagogiikka Jyväskylän yliopistosta vuonna 2013. Työurallaan hän on työskennellyt erilaisissa kehitysvammaisten henkilöiden ohjaajatehtävissä, projektitutkijana opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa Vaativan erityisen tuen VETURI-hankkeessa sekä vuodesta 2015 alkaen Jyväskylän kaupungin perusopetuksessa erityisluokanopettajana. Hän on toiminut vaativan erityisen tuen oppilaiden opetukseen liittyen myös asiantuntija- ja koulutustehtävissä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Liisa Harjulaviestintäpäällikkö
Puh:040 805 4403viestinta@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Kotimaan turisti etsii rentoutumista – ja arjen matkustaminen on ajanvietettä4.10.2023 01:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten kuluttajien liikkumiseen liittyviä arvoja, motiiveja ja asenteita sekä niissä tapahtuneita muutoksia selvitettiin Jyväskylän yliopiston Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen valtakunnallisesti edustavassa kyselytutkimuksessa (N=2000). Tutkimus toteutettiin Viitoskäytävä – Kumppanuudella kehittyvä kasvuvyöhyke- hankkeen toimeksiantona. Viitoskäytävän alue kattaa Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Kainuun, Koillismaan ja Itä-Lapin.
Valtakunnallinen oppimis- ja oppimisvaikeustutkijatapaaminen Jyväskylässä 5.-6.10.20233.10.2023 08:28:13 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto ja Niilo Mäki Instituutti kutsuvat koolle suomalaiset oppimis- ja oppimisvaikeustutkijat eri tieteenaloilta esittelemään meneillään olevaa työtään sekä tutkimustuloksiaan Jyväskylään 5.-6.10.2023.
Jyväskylän Tutkijoiden yössä vieraili lähes 14 000 kävijää!2.10.2023 10:56:45 EEST | Tiedote
Tutkijoiden yötä vietettiin Jyväskylän yliopistossa jälleen syyskuun viimeisenä perjantaina 29.9.2023. Tapahtumassa saatiin uusia tiede-elämyksiä, kokeiltiin itse tutkimuksen tekemistä sekä keskusteltiin innostuneiden tieteen tekijöiden kanssa. Mukana oli jälleen satoja tutkijoita eri aloilta.
Mittausteknologian avulla kehitetään hiihtotekniikkaa Vuokatissa2.10.2023 10:35:36 EEST | Tiedote
Shuang Zhao testasi väitöskirjatutkimuksessaan uusien voima-antureilla varustetuttujen rullasuksien toimivuutta. Voimanmittausrullasukset tuovat uusia mahdollisuuksia hiihtotutkimukseen ja hiihtotekniikoiden kehittämiseen.
Väitös 6.10.2023: Johtamismotivaatio on tärkeä voimavara kestävän johtajauran rakentumiselle (Auvinen)29.9.2023 14:00:00 EEST | Tiedote
PsM Elina Auvisen psykologian laitoksen väitöskirjassa tutkitaan suomalaisten johtajien kestävien työurien rakentumista. Keskeinen kysymys oli, auttaako johtajan johtamismotivaatio rakentamaan kestävää työuraa nykyisessä työelämäkontekstissa. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan johtotehtävissä toimimisen taustalla vaikuttaneita syitä ja johtamismotivaation kykyä toimia voimavarana johtajan työuupumusta vastaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme