Suomen ympäristökeskus

MEDIAKUTSU: Baltic Sea Science Congress 2023, 21.–25. elokuuta. Save the date!

6.6.2023 12:35:00 EEST | Suomen ympäristökeskus | Tiedote

Jaa
Miten ilmastonmuutos vaikuttaa Itämereen? Entä miten jonkin lajin katoaminen sekoittaa meren ekosysteemiä? Millainen on Itämeren tila juuri nyt? Voiko tekoälyllä lisätä meriliikenteen turvallisuutta? Mitkä ovat kotimeremme uudet uhat?

Näitä kysymyksiä voit esittää suoraan tutkijoille Helsingissä 21.–25. elokuuta 2023 järjestettävässä kansainvälisessä Baltic Sea Science Congressissa.
Liity BSSC2023 postituslistalle – niin saat heti tiedon, kun lopullinen ohjelma on valmis!

Paikka: Scandic Marina Congress Center, Helsinki
Järjestäjät: Suomen ympäristökeskus ja Ilmatieteen laitos. Lisäksi mukana valtioneuvoston kanslia, ulkoministeriö ja Helsingin kaupunki.
Lehdistötilaisuus: 21. elokuuta klo 16.30–17.30

Kansainvälinen merentutkimusneuvosto ICES tukee tapahtumaa, ja se on osa YK:n julistamaa merentutkimuksen kestävän kehityksen vuosikymmentä.

Suomenkielinen oheistapahtuma "Kastellaan koululaiset meritiedolla": 22. elokuuta klo 13–15, Helsingin kaupungintalon aula

Tervetuloa!

Pääpuhujat:

Tohtori Inga Lips toimii EuroGOOS:n pääsihteerinä. Inga on muun muassa kehittänyt meriseurantaa yhdistämällä perinteisiä ja automaattisia mittauksia Itämeren kattavaksi mittausohjelmaksi.

Professori Kevin Parnell on geomorfologi Tallinnan teknisessä yliopistossa. Kevin on tutkinut urallaan paljon Australian koralliriuttoja. Itämerellä hän on tutkinut erityisesti rannikkoprosessien ja ilmastonmuutoksen välisiä kytkentöjä.

Monika Winder toimii Tukholman yliopiston meriekologian professorina. Monika tutkii ympäristömuutosten – kuten ilmaston ja lajiston muutosten – vaikutuksia ravintoverkkoihin käyttäen apunaan verkkomallinnusta ja DNA-koodausta.

Masfrura Musharraf on Aalto-yliopiston meriteknologiaryhmän apulaisprofessori. Masfrura soveltaa tekoälytekniikoita esimerkiksi meriteollisuuden turvallisuuden kehittämiseen tavoitteenaan myös lisätä älyaluksia ohjaavien algoritmien läpinäkyvyyttä.

Lisätietoa

Tieteellinen ohjelma: Jari Haapala, tutkimusprofessori, Ilmatieteen laitos (etunimi.sukunimi@fmi.fi) ja Kai Myrberg, johtava tutkija, Suomen ympäristökeskus (etunimi.sukunimi@syke.fi).

Kokousjärjestelyt: Eija Rantajärvi, suunnittelija, Suomen ympäristökeskus (etunimi.sukunimi@syke.fi).

Baltic Sea Science Congress 2023

 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072syke_ajankohtaiset@syke.fi

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Suomen ympäristökeskus
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 HELSINKI

0295 251 000https://www.syke.fi

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

Torkan fortsätter vara utmanande – många sjöar och grundvattennivåer är låga26.3.2026 07:00:00 EET | Pressmeddelande

Grundvattennivåerna ligger under det normala i stora delar av landet, med undantag för Lappland. Situationen har förvärrats av en ovanligt snöfattig vinter, långa köldperioder, en tidig vår samt en långvarig torka särskilt i östra Finland. Enligt prognosen kommer de stora sjöarna i östra Finland att förbli låga även i år. Vårens och sommarens torka kan påverka tillgången på vatten, jordbrukets skördar, risken för skogsbränder, vattentransport, rekreationsanvändningen av vattendrag samt energiproduktion. Nederbörden under våren avgör vilka effekter torkan slutligen kommer att ha.

Kuivuustilanne jatkuu haastavana – monet järvet ja pohjavedet matalalla26.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote

Pohjavesien pinnat ovat tavanomaista matalammalla useilla alueilla Lappia lukuun ottamatta. Tilannetta ovat pahentaneet poikkeuksellisen vähäluminen talvi, pitkät pakkasjaksot, aikainen kevät sekä erityisesti Itä-Suomessa pitkään jatkunut kuivuustilanne. Ennusteen mukaan Itä-Suomen suuret järvet pysyvät tänäkin vuonna matalalla. Kevään ja kesän kuivuus voi vaikuttaa talousveden riittävyyteen, maatalouden satoihin, maastopaloihin, vesiliikenteeseen, vesistöjen virkistyskäyttöön ja energiantuotantoon. Kevään sademäärät vaikuttavat lopullisen kuivuustilanteen kehittymiseen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye