Suojelualuesuunnittelussa huomioitava ilmastonmuutoksen ja maankäytön vaikutukset

Suomen ympäristökeskus (Syke) ja Ilmatieteen laitos
Merkittäviä muutoksia suojelualueiden ilmastossa – lämpö ja kuivuus lisääntyneet etelässä, talviolosuhteet heikentyneet pohjoisessa
“Suomen suojelualueiden ilmastossa on tapahtunut huomattavia muutoksia viimeisen 60 vuoden aikana”, kertoo tutkimusprofessori Juha Aalto Ilmatieteen laitokselta. Muutosten laajuus ja voimakkuus on erilainen tarkasteltavasta alueesta ja ilmastomuuttujasta riippuen. Esimerkiksi vuoden keskilämpötila on kohonnut koko maassa merkitsevästi, kun taas vuotuinen sademäärä on kasvanut erityisesti Pohjois- ja Keski-Suomen suojelualueilla. Lumipeitekausi on lyhentynyt sekä Pohjois- että Lounais-Suomen suojelualueilla.
Myös lyhytkestoisten äärisääolojen esiintymisessä on tapahtunut joillakin suojelualueilla muutoksia. Esimerkiksi Etelä-Suomen suojelualueilla hellejaksojen määrä ja kesäkauden kuivuusriski on kasvanut, kun taas Pohjois-Suomessa talviset vesisateet lumelle ovat lisääntyneet. Lisääntyneet hellejaksot voivat aiheuttaa muun muassa hyönteisille tärkeiden mesikasvien kuihtumista kedoilla ja laiduneläinten ravinnon niukkenemista perinneniityillä.
Muutokset jatkuvat samansuuntaisina tulevaisuudessakin. Ennusteiden mukaan suojelualueet joutuvat jatkossa sopeutumaan nopeasti lämpeneviin kesiin erityisesti Etelä-Suomessa. Pohjoisessa suojelualueet altistuvat etenkin talvilämpötilojen nopeille muutoksille ja kylmimmät talviolosuhteet katoavat ennusteiden mukaan laajoilta alueilta. Tämä vaikeuttaa pohjoisen ankariin talvioloihin sopeutuneiden lajien kuten lapintiaisen säilymistä myös suojelualueilla.
Suojelualueiden lämpö- ja sadeolojen muutosennusteita tarkasteltiin lievemmän (RCP4.5) ja voimakkaamman (RCP8.5) ilmastoskenaarion valossa vuosille 2040–2069 ja 2070–2099.
Metsälajisto pulassa ilmastonmuutoksen ja intensiivisen maankäytön vuoksi erityisesti Etelä-Suomessa
Ilmastonmuutos ja suojelualueiden ulkopuolinen maankäyttö vaikuttavat yhdessä suojelualueiden lajiston säilymiseen ja siirtymismahdollisuuksiin alueiden välillä. Näiden uhkien merkitystä arvioitiin Syken tutkimuksessa lajistoltaan arvokkailla metsäisillä suojelualueilla. Ilmastonmuutoksen nopeutta tarkasteltiin vuosisadan alusta vuosille 2070–2099 yhdessä suojelualueiden ympäristössä tehtyjen hakkuiden kanssa.
“Metsäisten suojelualueiden luonnon altistuminen ilmastonmuutoksen ja maankäytön samanaikaisille vaikutuksille on korkeimmillaan Etelä-Suomessa”, kertoo johtava tutkija Raimo Virkkala Sykestä. Uhanalaisia ja silmälläpidettäviä metsälajeja sisältävien suojelualueiden ympäristössä maankäyttö on intensiivisintä Etelä-Suomessa, missä avohakkuiden osuus on suuri verrattuna Pohjois-Suomen suojelualueisiin. Myös kasvukauden lämpösumman muutosnopeus on suurin Etelä-Suomen suojelualueilla.
Sen sijaan nykyiset kylmimmät talviolosuhteet voivat hävitä vuosisadan loppupuolella Pohjois-Suomen suojelualueilta, missä tammikuun lämpötilan muutosnopeus tulee olemaan suurin.
Aapasuot altistuvat suo-ojitusten ja lämpenemisen vaikutuksille
Aapasuot ovat laajoja ja märkiä avosoita, joita esiintyy EU:n alueella ainoastaan Suomessa ja Ruotsissa. Huomattava osa Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Suomen suoluonnon monimuotoisuudesta on aapasoilla.
“Ilmastonmuutos voi voimistaa ojituksen haitallisia vaikutuksia aapasoihin ja samalla heikentää niiden sopeutumiskykyä ilmastonmuutokseen”, arvioi vanhempi tutkija Kaisu Aapala Sykestä. Etenkin aapasuovyöhykkeen eteläosiin kohdistuu maankäytön ja ilmastonmuutoksen takia suuria muutospaineita. Kesät lämpenevät näillä alueilla voimakkaasti ja soita on ojitettu paljon. Samaa uhkatekijöiden päällekkäisyyttä on paikoitellen myös Lounais-Lapissa.
Lajistoltaan arvokkaimmat aapasuot esiintyvät etupäässä aapasuovyöhykkeen keski- ja pohjoisosissa. Niihin vaikuttaa eniten talviolosuhteiden muutos, mutta ei niinkään ojitus.
Kuivumiselle herkät aapasuot voivat olla erityisen alttiita rimpien umpeenkasvulle ja rimpilajien taantumiselle. Kuivuusherkkiä aapasoita on erityisesti aapasuovyöhykkeen eteläosissa. Toisaalta osa aapasoista on vesitaloudeltaan vakaita myös äärevien sääjaksojen aikana ja ylläpitää lajistolle suotuisia kosteusoloja stressitilanteissakin. Aapasoiden kuivumisherkkyyttä voidaan arvioida kaukokartoitusaineistojen kuten satelliittikuvien avulla.
Ilmastoviisas suojelualuesuunnittelu huomioi alueelliset erot
Ilmastonmuutos ja maankäyttö voivat voimistaa toistensa haitallisia luontovaikutuksia. Ilmastonmuutokselle herkimpien lajien ja luontotyyppien suojelua on mahdollista tukea muodostamalla kattava luonnonsuojelualueverkosto eri ilmastovyöhykkeille. Suojelualueiden lajipopulaatioiden ja luontotyyppien sopeutumista ilmastonmuutokseen voidaan tukea siten, että huolehditaan alueiden hyvästä tilasta ja minimoidaan maankäytön haittavaikutukset.
Suojelualuesuunnittelussa tulee arvioida huolellisesti, miten ilmastonmuutos ja maankäyttö vaikuttavat lajeihin ja luontotyyppeihin eri puolilla maata ja missä paineet osuvat päällekkäin. Esimerkiksi Lounais- ja Länsi-Suomessa tulee huomioida nopeasti muuttuvat kasvukauden sääolosuhteet, voimakkaat maankäytön paineet suojelualueiden ulkopuolella sekä suojelualueiden suhteellisen pieni koko.
Joidenkin metsäisten suojelualueiden lähettyvillä on vielä merkittäviä suojelemattomia metsiä, sillä hankkeessa tehdyn tutkimuksen mukaan hakkuita tehtiin vuosina 2001–2019 suojelualueiden välittömässä läheisyydessä vähemmän kuin kauempana suojelualueista. Säästyneillä kohteilla suojelualueiden laajentaminen ja suojelualueverkoston pinta-alan kasvattaminen tukisikin metsien luontokadon torjumista.
“Lajien ja luontotyyppien esiintymistä tulee turvata myös suojelualueiden ulkopuolella, koska nopeasti etenevän ilmastonmuutoksen seurauksena lajien on myös siirryttävä uusille alueille”, korostaa johtava tutkija Risto Heikkinen Sykestä. Onnistuakseen siirtyminen vaatii, että suojelualueet ovat riittävän vahvasti kytkeytyneitä toisiinsa.
Aktiiviset luonnonhoitotoimet hidastavat ja ohjaavat muutosta
Luonnonsuojelutyössä ilmastonmuutokseen voidaan varautua hidastavilla tai ohjaavilla toimenpiteillä. Hidastavilla toimilla pyritään ylläpitämään luontotyypin toiminta ja rakenne tai lajin levinneisyysalue ja elinympäristö nykyisen kaltaisena. Hidastavia toimia ovat esimerkiksi saimaannorpan apukinokset ja keinopesäkokeilut, vieraslajien torjunta tai soiden ennallistaminen.
Ohjaavilla toimenpiteillä pyritään viemään muutosta kohti hallittua, vähemmän haitallista lopputulosta. Tällaisia toimia voisivat olla esimerkiksi jalopuiden istuttaminen tai porolaidunnuksen ohjaaminen niin, että se torjuu tunturipaljakan umpeenkasvua ja pensoittumista. Joissakin tilanteissa ainoa vaihtoehto on hyväksyä muutos, koska sen pysäyttämiseen ei ole keinoja. Tällainen vääjäämätön muutos on esimerkiksi palsojen sulaminen Ylä-Lapin soilla.
Lisää aiheesta
- Suojelualueverkosto muuttuvassa ilmastossa (SUMI) -hankkeen verkkosivut (syke.fi)
- Ilmasto muuttuu – pysyvätkö lajit ja luontotyypit mukana? -seminaari 8.6.2023 (syke.fi)
- Ilmasto muuttuu – pysyvätkö lajit ja luontotyypit mukana? Suojelualueverkosto muuttuvassa ilmastossa (SUMI) -hankkeen loppuraportti (Helda)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkimusmenetelmät, paikallisilmaston muutosnopeus, hankkeen vastuullinen johtaja: johtava tutkija Risto Heikkinen, Suomen ympäristökeskus (Syke)
p. 0295 251 151, etunimi.sukunimi@syke.fi
Ilmastonmuutos:
tutkimusprofessori Juha Aalto, Ilmatieteen laitos
p. 050 409 0963, etunimi.sukunimi@fmi.fi
Ilmastonmuutoksen vaikutukset lintulajistoon:
johtava tutkija Raimo Virkkala, Suomen ympäristökeskus (Syke)
p. 0295 251 747, etunimi.sukunimi@syke.fi
Ilmastonmuutoksen vaikutukset metsälajistoon:
tutkija Aino-Maija Määttänen, Suomen ympäristökeskus (Syke)
p. 0295 251 032, etunimi.sukunimi@syke.fi
Ilmastonmuutoksen vaikutukset luontotyyppeihin:
vanhempi tutkija Kaisu Aapala, Suomen ympäristökeskus (Syke)
p. 0295 251 052, etunimi.sukunimi@syke.fi
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat




Liitteet
Tietoja julkaisijasta
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Mid-summer blue-green algae situation remains moderate in most parts of the country10.7.2025 13:15:00 EEST | Press release
Observations of blue-green algae in inland waters have slightly decreased since last week. In coastal areas, the situation has remained stable, and less blue-green algae have been observed than is typical for midsummer. However, in open sea areas, blue-green algae have been observed slightly more than last week, based on satellite images.
Cyanobakteriesituationen under högsommaren har fortsatt varit måttlig i större delen av landet10.7.2025 13:15:00 EEST | Pressmeddelande
Observationer av cyanobakterier i insjöar har minskat något sedan förra veckan. I kustområdena har situationen varit stabil, och färre cyanobakterier har observerats än vad som är typiskt för högsommaren. Till havs har dock cyanobakterier observerats något mer än förra veckan, baserat på satellitbilder.
Keskikesän sinilevätilanne pysynyt maltillisena suurimmassa osassa maata10.7.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Sinilevähavainnot sisävesillä ovat hieman vähentyneet viime viikosta. Rannikkoalueilla tilanne on pysynyt vakaana, ja sinilevää on havaittu vähemmän kuin tyypillisesti keskikesällä. Avomerellä sinilevää on kuitenkin havaittu satelliittikuvien perusteella paikoittain hieman viime viikkoa enemmän.
Utredning: Havsvindkraft ska styras utanför de känsligaste fågelområdena7.7.2025 16:16:22 EEST | Pressmeddelande
För att skydda fåglarna bör havsvindkraftverk byggas helt utanför de mest riskfyllda områdena, rekommenderar en utredning publicerad av Finlands miljöcentral. I analysen som beretts av en omfattande expertgrupp sammanställs känsliga fågelområden i Finlands havsområde och presenteras rekommendationer som stöd för planeringen av havsvindkraft.
Stadsmiljöerna bör planeras bättre än i nuläget för äldre personer7.7.2025 09:02:00 EEST | Pressmeddelande
Finlands miljöcentral och MBT-nätverket informerar: I de finländska stadsregionerna och kommunerna ökar andelen äldre invånare snabbt. Man kan i betydande omfattning påverka äldre personers välbefinnande och smidigheten i vardagen med hjälp av långsiktig planering och gott underhåll av den byggda miljön. Finlands miljöcentral (Syke) och MBT, det rikstäckande sparring- och utvecklingsnätverket för kommunerna, har undersökt stadsmiljön ur de äldre invånarnas perspektiv och tagit fram ny information, rekommendationer och verktyg för att förbättra den. Dessa har sammanställts i publikationen ”Hållbart åldersvänlig stad”, som nyligen blivit klar, och i separata verksamhetsrekommendationer.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme