Hyvin johdetulla etätyöllä positiivinen vaikutus yritysten tuottavuuteen
Etätyö on muodostunut pysyväksi osaksi suomalaista työelämää. Etätyömahdollisuus on myös yrityksille merkittävä kilpailutekijä. Sekä yritysjohto että henkilöstö kokevat etätyöstä olevan selkeää hyötyä niin työntekijän oman työn kuin myös koko yrityksen kannalta. Tiedot käyvät ilmi EK:n Innolinkiltä tilaamasta selvityksestä sekä EK:n itse tekemästä yrityskyselystä.
Tällä hetkellä etätyöhön oikeutetut henkilöt tekevät etätöitä keskimäärin kolme päivää viikossa eikä etätyön määrään ennakoida lähivuosina merkittävästi muuttuvan.
Yritysten henkilöstölle on tärkeää etätyön tekemistä koskeva autonomia, joka myös tunnistetaan yritysjohdossa. Toisaalta tutkimuksesta piirtyy esiin tarve yritysjohdon määrittelemille etätyötä koskeville linjauksille, jotta etätyö olisi mahdollisimman hyvin yhteensovitettavissa yrityksen kokonaisedun mukaisesti.
”Etätyön myötä kommunikaation rooli on korostunut. Ne yritykset, joissa uskalletaan käydä keskustelua etätyöstä ja käytännöistä menestyvät jatkossa. Tutkimustulosten perusteella luottamus käydä tällaista keskustelua yritysjohdon ja henkilöstön välillä on hyvällä tasolla”, Innolinkin toimitusjohtaja Pekka Vuorela sanoo.
Etätyön vaikutus yritysten tuottavuuteen on positiivinen. Samalla henkilöstön ja yritysjohdon näkemykset tuottavuudesta kuitenkin eroavat toisistaan jonkin verran. Henkilöstö kokee etätyön kasvattaneen sekä oman työn että yrityksen tuottavuutta enemmän kuin yritysjohto.
Selvityksestä käy hyvin ilmi, että etätyön toimivuus vaihtelee tehtävittäin. Rutiininomaisten työtehtävien hoitoon etätyö soveltuu hyvin. Uusien tehtävien ja vastuiden haltuunotto tai strateginen kehittäminen on sen sijaan etätyössä haastavampaa ja yritysten johto tunnistaa nämä haasteet työntekijöitä selkeämmin.
”On ilahduttavaa, että työpaikoilla on paikallisesti haettu kullekin sopiva tapa tehdä töitä. Etätyöstä näyttää olevan hyötyä monille työntekijöille ja yrityksille. Yritysten menestymisen kannalta on tietenkin olennaista löytää tapoja parantaa strategista kehittämistä sekä uusien tehtävien haltuunottoa. Näiden tehtävien merkitys korostuu jatkossa, kun tekoäly hoitaa tulevaisuudessa entistä suuremman osan rutiininomaisista tehtävistä”, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies toteaa.
Etätyöllä on ollut merkittäviä vaikutuksia myös yritysten tilankäyttöön. EK:n jäsenyrityksissä toimitilojen käyttöaste etätyötätekevien osalta on viimeisen vuoden aikana ollut keskimäärin 57 prosenttia. Innolinkin selvityksessä henkilöstö ei nähnyt yritysten toimitilojen rajoittavan lähityöskentelyä.
”Koronapandemian myötä lisääntynyt etätyö on iskenyt merkittävällä tavalla kaupunkikeskustoihin. Tutkimustulosten perusteella liikkuminen ydinkeskustoissa ei ole palaamassa koronaa edeltävään aikaan. Tämä asettaa kannattavuushaasteita liiketilamarkkinoille sekä siellä toimiville yrityksille. Kaikkea ei varmastikaan ole vielä nähty”, sanoo Häkämies.
Tutkimuksen taustaa
Elinkeinoelämän keskusliitto EK halusi selvittää etätyön vaikutuksia yrityskenttään ja tuottavuuteen. Innolink toteutti selvityksen, johon osallistui yhteensä 12 merkittävää suomalaista yritystä. Tutkimuksessa syvähaastateltiin yritysten ylin johto ja henkilöstölle lähetettiin sähköinen kysely. Ylimmän johdon haastatteluihin osallistui 12 yritystä ja henkilöstön sähköiseen kyselyyn 11 yritystä. Tämän lisäksi EK toteutti oman jäsenkyselyn aiheesta ja tähän vastasi 625 yritystä. Molemmat selvitykset tehtiin huhti-toukokuussa 2023. Selvityksissä tehtiin yhteistyötä Työterveyslaitoksen kanssa.
Lisätietoja:
toimitusjohtaja Jyri Häkämies, EK (haastattelupyynnöt viestinnän asiantuntija Teemu Lindforsin kautta, p. 0400 284 764)
toimitusjohtaja Pekka Vuorela, Innolink, p. 050 571 8804
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Eastern Flank -kokous on erinomainen osoitus Suomen EU-aloitteellisuudesta15.12.2025 12:32:43 EET | Tiedote
Tiistaina Helsingissä pidettävä Eastern Flank Summit kertoo Suomen määrätietoisesta vaikuttamisesta, jolla EU:ssa on saatu huomiota Venäjän rajamaiden keskeiselle roolille ja vauhditettu tekoja turvallisuuden vahvistamiseksi. EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen mukaan on erinomaista, että Suomi on aktiivinen EU:n itäisten reunavaltioiden yhteistyössä ja että Helsinkiin saadaan pääministeri Petteri Orpon johdolla keskeisten EU-maiden johtoa: ”Suomen itäraja on Euroopan itäraja, jolla turvataan koko EU:n ulkorajaa. Tämä tärkeä viesti on saatu Brysselissä läpi EU:n korkeinta johtoa myöten. Vaikuttamista vahvistaa entisestään se, että Suomi on ottanut johtajuutta koko itäisten EU-maiden yhteistyössä.” Suomalaisten peräänkuuluttamat turvallisuusnäkökohdat ja Venäjän rajavaltioiden tarpeet heijastuvat monella tapaa sekä komission ehdotuksessa monivuotiseksi rahoituskehykseksi (MFF) että esimerkiksi kriittisiä liikenneväyliä vahvistavassa Military Mobility -hankkeessa. Ajat ovat poikkeuksell
Eduskunnalta tärkeä päätös esiselvittää Helsinki–Tukholma-liikenneyhteyttä11.12.2025 07:00:00 EET | Tiedote
EK:n mielestä on erinomaista, että eduskunta teettää selvityksen Tukholma-suuntaa koskevasta uudesta kiinteästä liikenneyhteydestä. Kansallinen esiselvitys avaa mahdollisuuksia myös siihen, että Suomi pystyy myöhemmin hakemaan hankkeen jatkoselvityksille EU-rahoitusta. Eduskunta on päättänyt rahoittaa Väyläviraston tekemän selvityksen siitä, kuinka Suomen yhteys muihin pohjoisiin pääkaupunkeihin Tukholmaan ja edelleen Kööpenhaminaan voitaisiin tulevaisuudessa turvata uudella kiinteällä yhteydellä, osana EU:n ydinverkkokäytävää. Selvityksen tekeminen on tervetullut ja perusteltu askel, sanoo toimitusjohtaja Jyri Häkämies: ”EK peräänkuulutti jo viime keväänä Itämerta koskevien vaihtoehtoisten silta/tunneliyhteyksien selvittämistä. Uusi kiinteä länsiyhteys hyödyttäisi rinnakkain sekä liikennettä, matkailua ja taloutta että turvallisuutta ja huoltovarmuutta.” ”Kyseessä on vuosikymmenten päähän tähyävä visiointi, mutta sitä ovat olleet aikanaan myös Tanskan ja Saksan välinen Fehrmarnbeltin
Investointien lupareformi maaliin – vauhtia luvitukseen, kasvua talouteen10.12.2025 14:00:00 EET | Tiedote
Suomi on tarttunut konkreettiseen kasvukeinoon, kun yritysten investointihankkeiden lupakäsittely siirtyy uuteen aikaan 1.1.2026. Eniten odotettu uudistus on keskitetty yhden luukun palvelu ympäristöä koskevissa luvissa. Suomen ulottuvilla olevan investointiaallon etenemistä vauhdittaa myös tuulivoiman etäisyyssäännöistä saatu sopu. Investointiluvituksen sujuvoittaminen on ollut hallitusohjelman kärkihankkeita ja EK:n pitkäaikainen tavoite. Nyt se on etenemässä keskeisiltä osiltaan maaliin: valtion myöntämien ympäristöä koskevien lupien käsittely keskitetään uuteen valtakunnalliseen lupa- ja valvontavirastoon 1.1. 2026. Kyse on ennen kaikkea talouskasvusta, korostaa EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies. ”Lupareformin myötä Suomella on aito mahdollisuus siihen, että kasvua jarruttanut investointilukko lähtee aukeamaan. Sujuvasta lupakäsittelystä saadaan Suomen investointiympäristön kilpailuvaltti, kunhan toimeenpanovaiheessa onnistutaan.” ”Suurimmat odotukset liittyvät yhden luukun palvel
Yrityskysely: Pk-yritykset ennakoivat kasvua ensi vuodelle2.12.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Pk-yrityksissä ennustetaan kysynnän ja ulkomaankaupan kasvua ensi vuodelle. Myös työllisyyden odotetaan lievästi kohentuvan. Etenkin teollisuuden ja keskisuurten yritysten näkymät ovat plusmerkkisiä, mikä voi vetää myös niiden alihankintaketjuja kasvuun, ilmenee EK:n Pk-Pulssi-kyselystä. Kuluva vuosi on ollut pk-sektorin työnantajille edelleen vaikea niin kysynnän, investointien kuin viennin näkökulmasta. Nyt tilanteen heikentyminen näyttäisi kuitenkin pysähtyneen, arvioi Pk-Pulssin tuloksia EK:n johtava asiantuntija Jari Huovinen: ”Joka osa-alueella näkyy nyt vähintään varovaista elpymistä, investointeja lukuun ottamatta. Varsinkin teollisuuden ja keskisuurten yritysten näkymät ovat selvästi plusmerkkisiä ja nämä sektorit voivat parhaimmillaan vetää laajojakin alihankintaketjuja mukanaan kasvuun.” Tilanne on kuitenkin herkkä. Siksi on huolehdittava siitä, ettei elinkeinopolitiikan sääntelystä tai rahoituksesta tule negatiivisia signaaleja pk-sektorin kasvuaikomuksiin, Huovinen muistut
Luottamusindikaattorit nousivat teollisuutta lukuun ottamatta27.11.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Suomen elinkeinoelämän yhteenlaskettu talousluottamus vahvistui marraskuussa vähän. Toimialojen välinen vaihtelu oli kuitenkin merkittävää.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme