Hyvin johdetulla etätyöllä positiivinen vaikutus yritysten tuottavuuteen
Etätyö on muodostunut pysyväksi osaksi suomalaista työelämää. Etätyömahdollisuus on myös yrityksille merkittävä kilpailutekijä. Sekä yritysjohto että henkilöstö kokevat etätyöstä olevan selkeää hyötyä niin työntekijän oman työn kuin myös koko yrityksen kannalta. Tiedot käyvät ilmi EK:n Innolinkiltä tilaamasta selvityksestä sekä EK:n itse tekemästä yrityskyselystä.
Tällä hetkellä etätyöhön oikeutetut henkilöt tekevät etätöitä keskimäärin kolme päivää viikossa eikä etätyön määrään ennakoida lähivuosina merkittävästi muuttuvan.
Yritysten henkilöstölle on tärkeää etätyön tekemistä koskeva autonomia, joka myös tunnistetaan yritysjohdossa. Toisaalta tutkimuksesta piirtyy esiin tarve yritysjohdon määrittelemille etätyötä koskeville linjauksille, jotta etätyö olisi mahdollisimman hyvin yhteensovitettavissa yrityksen kokonaisedun mukaisesti.
”Etätyön myötä kommunikaation rooli on korostunut. Ne yritykset, joissa uskalletaan käydä keskustelua etätyöstä ja käytännöistä menestyvät jatkossa. Tutkimustulosten perusteella luottamus käydä tällaista keskustelua yritysjohdon ja henkilöstön välillä on hyvällä tasolla”, Innolinkin toimitusjohtaja Pekka Vuorela sanoo.
Etätyön vaikutus yritysten tuottavuuteen on positiivinen. Samalla henkilöstön ja yritysjohdon näkemykset tuottavuudesta kuitenkin eroavat toisistaan jonkin verran. Henkilöstö kokee etätyön kasvattaneen sekä oman työn että yrityksen tuottavuutta enemmän kuin yritysjohto.
Selvityksestä käy hyvin ilmi, että etätyön toimivuus vaihtelee tehtävittäin. Rutiininomaisten työtehtävien hoitoon etätyö soveltuu hyvin. Uusien tehtävien ja vastuiden haltuunotto tai strateginen kehittäminen on sen sijaan etätyössä haastavampaa ja yritysten johto tunnistaa nämä haasteet työntekijöitä selkeämmin.
”On ilahduttavaa, että työpaikoilla on paikallisesti haettu kullekin sopiva tapa tehdä töitä. Etätyöstä näyttää olevan hyötyä monille työntekijöille ja yrityksille. Yritysten menestymisen kannalta on tietenkin olennaista löytää tapoja parantaa strategista kehittämistä sekä uusien tehtävien haltuunottoa. Näiden tehtävien merkitys korostuu jatkossa, kun tekoäly hoitaa tulevaisuudessa entistä suuremman osan rutiininomaisista tehtävistä”, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies toteaa.
Etätyöllä on ollut merkittäviä vaikutuksia myös yritysten tilankäyttöön. EK:n jäsenyrityksissä toimitilojen käyttöaste etätyötätekevien osalta on viimeisen vuoden aikana ollut keskimäärin 57 prosenttia. Innolinkin selvityksessä henkilöstö ei nähnyt yritysten toimitilojen rajoittavan lähityöskentelyä.
”Koronapandemian myötä lisääntynyt etätyö on iskenyt merkittävällä tavalla kaupunkikeskustoihin. Tutkimustulosten perusteella liikkuminen ydinkeskustoissa ei ole palaamassa koronaa edeltävään aikaan. Tämä asettaa kannattavuushaasteita liiketilamarkkinoille sekä siellä toimiville yrityksille. Kaikkea ei varmastikaan ole vielä nähty”, sanoo Häkämies.
Tutkimuksen taustaa
Elinkeinoelämän keskusliitto EK halusi selvittää etätyön vaikutuksia yrityskenttään ja tuottavuuteen. Innolink toteutti selvityksen, johon osallistui yhteensä 12 merkittävää suomalaista yritystä. Tutkimuksessa syvähaastateltiin yritysten ylin johto ja henkilöstölle lähetettiin sähköinen kysely. Ylimmän johdon haastatteluihin osallistui 12 yritystä ja henkilöstön sähköiseen kyselyyn 11 yritystä. Tämän lisäksi EK toteutti oman jäsenkyselyn aiheesta ja tähän vastasi 625 yritystä. Molemmat selvitykset tehtiin huhti-toukokuussa 2023. Selvityksissä tehtiin yhteistyötä Työterveyslaitoksen kanssa.
Lisätietoja:
toimitusjohtaja Jyri Häkämies, EK (haastattelupyynnöt viestinnän asiantuntija Teemu Lindforsin kautta, p. 0400 284 764)
toimitusjohtaja Pekka Vuorela, Innolink, p. 050 571 8804
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK
EK julkaisi kymmenen ratkaisevaa kysymystä: Seuraavan hallituksen on pystyttävä vastaamaan näihin talouskasvun ja hyvinvoinnin kohtalonkysymyksiin17.11.2025 16:17:45 EET | Tiedote
Seuraava hallituskausi tulee väistämättä sisältämään mittavia talouden sopeutustoimia. Päätöksillä on vaikutuksia jokaisen suomalaisen arkeen, ja siksi äänestäjillä on oikeus tietää, millä tavoin eri puolueet ovat valmiita vahvistamaan julkista taloutta, tukemaan kasvua ja rakentamaan kestävää hyvinvointia.
Aaro Cantell jatkaa EK:n hallituksen puheenjohtajana vuonna 202617.11.2025 14:46:28 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n edustajisto valitsi syyskokouksessaan 17.11.2025 Aaro Cantellin jatkamaan EK:n hallituksen puheenjohtajana. Cantell on Normet Group Oy:n omistaja ja hallituksen puheenjohtaja. Hän toimii myös Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön ja Tana Oy:n hallitusten puheenjohtajana. EK:n hallituksen puheenjohtajana hän on toiminut vuoden 2025.
Minna Helle on valittu EK:n seuraavaksi toimitusjohtajaksi17.11.2025 13:01:33 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n hallitus on tänään valinnut EK:n seuraavaksi toimitusjohtajaksi Minna Helteen. Hän aloittaa tehtävässään 1.4.2026.
EU-rahoitus 2028–2034: Kilpailukykyrahoitusta halutaan kaksinkertaistaa – rahoitus on kohdennettava parhaille hankkeille13.11.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Lähes kolmannes tulevasta monivuotisesta EU-budjetista halutaan kohdentaa kilpailukykyyn. Jotta nämä investoinnit kääntyvät talouskasvuksi, tulee EU-rahoituksen saaminen ratkaista aidon kilpailun ja hankkeiden paremmuuden perusteella. Tärkeää kaupallistamisvaihetta on rahoitettava nykyistä vahvemmin. Elinkeinoelämän keskusliitto EK tarjoaa Brysselin päättäjille malliksi Business Finlandin veturihankerahoitusta, josta on Suomessa saatu erinomaiset kokemukset. EU-komissio ehdottaa, että kilpailukykyyn kohdistuva rahoitus yli kaksinkertaistettaisiin vuosien 2028–2034 monivuotisessa rahoituskehyksessä (MFF, Multiannual Financial Framework). Tutkimusta, tuotekehitystä ja innovaatiotoimintaa rahoitettaisiin seuraavien ohjelmien kautta: Suunnitteilla on täysin uusi kilpailukykyrahasto (ECF, European Competitiveness Fund), jolla rahoitettaisiin Euroopan strategisia investointeja erityisesti teknologioissa ja puolustusteollisuudessa. Rahasto sisältää merkittäviä mahdollisuuksia myös suomalaisyr
EK:n selvitys: Sääntely maksaa suomalaisyrityksille jopa kuusi miljardia euroa vuodessa6.11.2025 10:34:38 EET | Tiedote
Yrityksiin kohdistuva sääntely aiheuttaa yrityksille miljardiluokan kustannukset vuosittain. Luvut osoittavat, että sääntelyn sujuvoittamiseen on tartuttava niin kotimassa kuin EU:ssa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme