Hyvin johdetulla etätyöllä positiivinen vaikutus yritysten tuottavuuteen
6.6.2023 08:00:08 EEST | Elinkeinoelämän keskusliitto EK | Tiedote
Etätyö on muodostunut pysyväksi osaksi suomalaista työelämää. Etätyömahdollisuus on myös yrityksille merkittävä kilpailutekijä. Sekä yritysjohto että henkilöstö kokevat etätyöstä olevan selkeää hyötyä niin työntekijän oman työn kuin myös koko yrityksen kannalta. Tiedot käyvät ilmi EK:n Innolinkiltä tilaamasta selvityksestä sekä EK:n itse tekemästä yrityskyselystä.
Tällä hetkellä etätyöhön oikeutetut henkilöt tekevät etätöitä keskimäärin kolme päivää viikossa eikä etätyön määrään ennakoida lähivuosina merkittävästi muuttuvan.
Yritysten henkilöstölle on tärkeää etätyön tekemistä koskeva autonomia, joka myös tunnistetaan yritysjohdossa. Toisaalta tutkimuksesta piirtyy esiin tarve yritysjohdon määrittelemille etätyötä koskeville linjauksille, jotta etätyö olisi mahdollisimman hyvin yhteensovitettavissa yrityksen kokonaisedun mukaisesti.
”Etätyön myötä kommunikaation rooli on korostunut. Ne yritykset, joissa uskalletaan käydä keskustelua etätyöstä ja käytännöistä menestyvät jatkossa. Tutkimustulosten perusteella luottamus käydä tällaista keskustelua yritysjohdon ja henkilöstön välillä on hyvällä tasolla”, Innolinkin toimitusjohtaja Pekka Vuorela sanoo.
Etätyön vaikutus yritysten tuottavuuteen on positiivinen. Samalla henkilöstön ja yritysjohdon näkemykset tuottavuudesta kuitenkin eroavat toisistaan jonkin verran. Henkilöstö kokee etätyön kasvattaneen sekä oman työn että yrityksen tuottavuutta enemmän kuin yritysjohto.
Selvityksestä käy hyvin ilmi, että etätyön toimivuus vaihtelee tehtävittäin. Rutiininomaisten työtehtävien hoitoon etätyö soveltuu hyvin. Uusien tehtävien ja vastuiden haltuunotto tai strateginen kehittäminen on sen sijaan etätyössä haastavampaa ja yritysten johto tunnistaa nämä haasteet työntekijöitä selkeämmin.
”On ilahduttavaa, että työpaikoilla on paikallisesti haettu kullekin sopiva tapa tehdä töitä. Etätyöstä näyttää olevan hyötyä monille työntekijöille ja yrityksille. Yritysten menestymisen kannalta on tietenkin olennaista löytää tapoja parantaa strategista kehittämistä sekä uusien tehtävien haltuunottoa. Näiden tehtävien merkitys korostuu jatkossa, kun tekoäly hoitaa tulevaisuudessa entistä suuremman osan rutiininomaisista tehtävistä”, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies toteaa.
Etätyöllä on ollut merkittäviä vaikutuksia myös yritysten tilankäyttöön. EK:n jäsenyrityksissä toimitilojen käyttöaste etätyötätekevien osalta on viimeisen vuoden aikana ollut keskimäärin 57 prosenttia. Innolinkin selvityksessä henkilöstö ei nähnyt yritysten toimitilojen rajoittavan lähityöskentelyä.
”Koronapandemian myötä lisääntynyt etätyö on iskenyt merkittävällä tavalla kaupunkikeskustoihin. Tutkimustulosten perusteella liikkuminen ydinkeskustoissa ei ole palaamassa koronaa edeltävään aikaan. Tämä asettaa kannattavuushaasteita liiketilamarkkinoille sekä siellä toimiville yrityksille. Kaikkea ei varmastikaan ole vielä nähty”, sanoo Häkämies.
Tutkimuksen taustaa
Elinkeinoelämän keskusliitto EK halusi selvittää etätyön vaikutuksia yrityskenttään ja tuottavuuteen. Innolink toteutti selvityksen, johon osallistui yhteensä 12 merkittävää suomalaista yritystä. Tutkimuksessa syvähaastateltiin yritysten ylin johto ja henkilöstölle lähetettiin sähköinen kysely. Ylimmän johdon haastatteluihin osallistui 12 yritystä ja henkilöstön sähköiseen kyselyyn 11 yritystä. Tämän lisäksi EK toteutti oman jäsenkyselyn aiheesta ja tähän vastasi 625 yritystä. Molemmat selvitykset tehtiin huhti-toukokuussa 2023. Selvityksissä tehtiin yhteistyötä Työterveyslaitoksen kanssa.
Lisätietoja:
toimitusjohtaja Jyri Häkämies, EK (haastattelupyynnöt viestinnän asiantuntija Teemu Lindforsin kautta, p. 0400 284 764)
toimitusjohtaja Pekka Vuorela, Innolink, p. 050 571 8804
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Vihreän siirtymän investointeja valmistui vuonna 2025 yli 8 miljardilla ja uusia hankkeita tuli vireille 24 miljardilla12.2.2026 10:00:00 EET | Tiedote
Suomessa valmistui viime vuonna yli 8 miljardin euron arvoiset investoinnit vihreään siirtymään, mikä on EK:n dataikkunan seurantahistorian ennätystaso. Hyvä energiajärjestelmä on antanut Suomelle etumatkaa investointiympäristönä, mutta verrokkimaat pyrkivät kuromaan kilpailuetua kiinni omilla mittavilla investointiohjelmillaan. Verokannustimen jatkaminen olisi konkreettinen keino, jolla Suomi vahvistaisi omaa vetovoimaansa. EK:n ylläpitämän dataikkunan mukaan Suomessa on vireillä eri vaiheissa olevia vihreän siirtymän investointihankkeita yli 1250 kappaletta, yhteensä yli 300 miljardin euron arvosta. Luvut kertovat, että hankkeiden eteneminen on ollut vahvaa ja vihreän siirtymän investoinneista on tullut merkittävä talouden ajuri Suomelle, arvioi EK:n johtava asiantuntija Janne Peljo: ”Vuonna 2025 saavutettiin dataikkunan tilastointihistorian ennätystaso, kun yli 8 miljardin euron arvoiset hankkeet valmistuivat. Lukujen taustalta löytyy etenkin maatuulivoima- ja datakeskusinvestointej
KUTSU to 12.2. - EK:n dataikkunan tulosinfo vihreistä investoinneista10.2.2026 14:31:21 EET | Kutsu
MEDIAKUTSU Vihreissä investoinneissa takana ennätysvuosi - kantaako sama tahti vuonna 2026? to 12.2. klo 10–10.45 (Teams) Hyvä toimittaja / toimitus Tervetuloa kuulemaan EK:n dataikkunan vuoden 2025 toteumatietoja sekä arvioita vihreiden investointien jatkonäkymistä. Vuodesta 2025 tuli ennätyksellinen valmistuneiden investointien osalta. Samoin varhaisen vaiheen aihiot kasvoivat hyvin. Sen sijaan puhdasta sähköä käyttävien teollisuushankkeiden osalta katseet uusista investointipäätöksistä siirtyvät vuodelle 2026. Suhdannekuvan parantumisen ja hallituksen tarjoamien investointikannustimien odotetaan edesauttavan sitä, että ison mittakaavan teollisuushankkeista päästäisiin tänä vuonna tekemään sitovampia investointipäätöksiä. Dataikkunan investointilukujen lisäksi julkistamme päivitetyn arvion hankkeiden vaikutuksesta kansantalouden tuotokseen, verotuloihin sekä työllisyyteen. Mediainfossa on äänessä EK:n johtava asiantuntija Janne Peljo ja vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen. Infon mod
EK:n selvitys: Ruotsin ja Tanskan keinot käyttöön Suomen kasvukäänteeseen10.2.2026 08:00:00 EET | Tiedote
EK:n selvityshanke nostaa esille verrokkimaiden kiinnostavia kasvutoimia, joilla Ruotsi ja Tanska ovat onnistuneet vauhdittamaan yritystensä uudistumista ja talouden menestystä. Niistä on syytä ottaa oppia, kun meillä pohditaan lähivuosien kasvukeinoja ja elinkeinopolitiikkaa. Suomen talous ja elintaso ovat polkeneet paikallaan lähes kaksi vuosikymmentä. Samassa ajassa keskeisimmät verrokkimaat Ruotsi ja Tanska ovat ajaneet kasvussa kauas ohitsemme. Ne ovat läpivieneet rohkeita uudistuksia, jotka ovat vauhdittaneet yritysten kansainvälistä menestystä niin teollisuudessa kuin palveluissa. Ruotsin vahvuuksissa korostuu yksi Euroopan toimivimmista pääomamarkkinoista, joka edistää kasvuyritysrahoituksen saatavuutta. Tanska taas erottuu vahvalla pk-yrityssektorillaan ja kyvyllä kasvattaa yrityksiä kohti isompaa mittelstand-kokoluokkaa. Molemmat panostavat uusien kasvualojen synnyttämiseen, innovaatioiden kaupallistamiseen ja määrätietoisiin vienninedistämistoimiin. Ruotsin kasvukeinoissa ko
EK kannattaa luonnonarvomarkkinoiden vauhdittamista – lisäkannusteet tarpeen9.2.2026 11:14:10 EET | Tiedote
EK:n mielestä luonnonarvomarkkinoiden nykyjärjestelmää kannattaisi kehittää joustavampaan suuntaan, jotta yrityksillä olisi paremmat edellytykset tarttua ekologisen kompensaation ja muiden luontotekojen mahdollisuuksiin. Hallituksen luonnonsuojelulain muutosesitys on kannatettava askel luonnonarvomarkkinoiden vauhdittamiseksi. Luonnonarvomarkkinoilla tarkoitetaan järjestelmää, jossa esimerkiksi maanomistajat voivat toteuttaa positiivisia luontotoimia – kuten soiden ennallistamista – ja myydä näin syntyviä luontohyötyjä yrityksille tai muille toimijoille. Tämä ekologinen kompensaatio avaa yrityksille uuden keinon kantaa ympäristövastuuta ja osallistua luontotekoihin. Laajempana tavoitteena on kanavoida yksityisiä rahavirtoja luonnon ennallistamiseen ja suojeluun. Hallitus valmistelee paraikaa luonnonsuojelulain muutoksia, joilla pyritään vauhdittamaan luonnonarvomarkkinoiden käynnistymistä. Hallitus ehdottaa, että viranomaisen varmentamia luonnonarvoyksiköitä olisi mahdollista käyttää n
KUTSU 12.2. - EK:n dataikkunan tulosinfo vihreistä investoinneista3.2.2026 14:53:05 EET | Tiedote
KUTSU Vihreissä investoinneissa takana ennätysvuosi - kantaako sama tahti vuonna 2026? to 12.2. klo 10–10.45 (Teams) Hyvä toimittaja / toimitus Tervetuloa kuulemaan EK:n dataikkunan vuoden 2025 toteumatietoja sekä arvioita vihreiden investointien jatkonäkymistä. Vuodesta 2025 tuli ennätyksellinen valmistuneiden investointien osalta. Samoin varhaisen vaiheen aihiot kasvoivat hyvin. Sen sijaan puhdasta sähköä käyttävien teollisuushankkeiden osalta katseet uusista investointipäätöksistä siirtyvät vuodelle 2026. Suhdannekuvan parantumisen ja hallituksen tarjoamien investointikannustimien odotetaan edesauttavan sitä, että ison mittakaavan teollisuushankkeista päästäisiin tänä vuonna tekemään sitovampia investointipäätöksiä. Dataikkunan investointilukujen lisäksi julkistamme päivitetyn arvion hankkeiden vaikutuksesta kansantalouden tuotokseen, verotuloihin sekä työllisyyteen. Mediainfossa on äänessä EK:n johtava asiantuntija Janne Peljo ja vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen. Infon moderoi
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme