Hyvin johdetulla etätyöllä positiivinen vaikutus yritysten tuottavuuteen
6.6.2023 08:00:08 EEST | Elinkeinoelämän keskusliitto EK | Tiedote
Etätyö on muodostunut pysyväksi osaksi suomalaista työelämää. Etätyömahdollisuus on myös yrityksille merkittävä kilpailutekijä. Sekä yritysjohto että henkilöstö kokevat etätyöstä olevan selkeää hyötyä niin työntekijän oman työn kuin myös koko yrityksen kannalta. Tiedot käyvät ilmi EK:n Innolinkiltä tilaamasta selvityksestä sekä EK:n itse tekemästä yrityskyselystä.
Tällä hetkellä etätyöhön oikeutetut henkilöt tekevät etätöitä keskimäärin kolme päivää viikossa eikä etätyön määrään ennakoida lähivuosina merkittävästi muuttuvan.
Yritysten henkilöstölle on tärkeää etätyön tekemistä koskeva autonomia, joka myös tunnistetaan yritysjohdossa. Toisaalta tutkimuksesta piirtyy esiin tarve yritysjohdon määrittelemille etätyötä koskeville linjauksille, jotta etätyö olisi mahdollisimman hyvin yhteensovitettavissa yrityksen kokonaisedun mukaisesti.
”Etätyön myötä kommunikaation rooli on korostunut. Ne yritykset, joissa uskalletaan käydä keskustelua etätyöstä ja käytännöistä menestyvät jatkossa. Tutkimustulosten perusteella luottamus käydä tällaista keskustelua yritysjohdon ja henkilöstön välillä on hyvällä tasolla”, Innolinkin toimitusjohtaja Pekka Vuorela sanoo.
Etätyön vaikutus yritysten tuottavuuteen on positiivinen. Samalla henkilöstön ja yritysjohdon näkemykset tuottavuudesta kuitenkin eroavat toisistaan jonkin verran. Henkilöstö kokee etätyön kasvattaneen sekä oman työn että yrityksen tuottavuutta enemmän kuin yritysjohto.
Selvityksestä käy hyvin ilmi, että etätyön toimivuus vaihtelee tehtävittäin. Rutiininomaisten työtehtävien hoitoon etätyö soveltuu hyvin. Uusien tehtävien ja vastuiden haltuunotto tai strateginen kehittäminen on sen sijaan etätyössä haastavampaa ja yritysten johto tunnistaa nämä haasteet työntekijöitä selkeämmin.
”On ilahduttavaa, että työpaikoilla on paikallisesti haettu kullekin sopiva tapa tehdä töitä. Etätyöstä näyttää olevan hyötyä monille työntekijöille ja yrityksille. Yritysten menestymisen kannalta on tietenkin olennaista löytää tapoja parantaa strategista kehittämistä sekä uusien tehtävien haltuunottoa. Näiden tehtävien merkitys korostuu jatkossa, kun tekoäly hoitaa tulevaisuudessa entistä suuremman osan rutiininomaisista tehtävistä”, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies toteaa.
Etätyöllä on ollut merkittäviä vaikutuksia myös yritysten tilankäyttöön. EK:n jäsenyrityksissä toimitilojen käyttöaste etätyötätekevien osalta on viimeisen vuoden aikana ollut keskimäärin 57 prosenttia. Innolinkin selvityksessä henkilöstö ei nähnyt yritysten toimitilojen rajoittavan lähityöskentelyä.
”Koronapandemian myötä lisääntynyt etätyö on iskenyt merkittävällä tavalla kaupunkikeskustoihin. Tutkimustulosten perusteella liikkuminen ydinkeskustoissa ei ole palaamassa koronaa edeltävään aikaan. Tämä asettaa kannattavuushaasteita liiketilamarkkinoille sekä siellä toimiville yrityksille. Kaikkea ei varmastikaan ole vielä nähty”, sanoo Häkämies.
Tutkimuksen taustaa
Elinkeinoelämän keskusliitto EK halusi selvittää etätyön vaikutuksia yrityskenttään ja tuottavuuteen. Innolink toteutti selvityksen, johon osallistui yhteensä 12 merkittävää suomalaista yritystä. Tutkimuksessa syvähaastateltiin yritysten ylin johto ja henkilöstölle lähetettiin sähköinen kysely. Ylimmän johdon haastatteluihin osallistui 12 yritystä ja henkilöstön sähköiseen kyselyyn 11 yritystä. Tämän lisäksi EK toteutti oman jäsenkyselyn aiheesta ja tähän vastasi 625 yritystä. Molemmat selvitykset tehtiin huhti-toukokuussa 2023. Selvityksissä tehtiin yhteistyötä Työterveyslaitoksen kanssa.
Lisätietoja:
toimitusjohtaja Jyri Häkämies, EK (haastattelupyynnöt viestinnän asiantuntija Teemu Lindforsin kautta, p. 0400 284 764)
toimitusjohtaja Pekka Vuorela, Innolink, p. 050 571 8804
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK
KUTSU 12.2. - EK:n dataikkunan tulosinfo vihreistä investoinneista3.2.2026 14:53:05 EET | Tiedote
KUTSU Vihreissä investoinneissa takana ennätysvuosi - kantaako sama tahti vuonna 2026? to 12.2. klo 10–10.45 (Teams) Hyvä toimittaja / toimitus Tervetuloa kuulemaan EK:n dataikkunan vuoden 2025 toteumatietoja sekä arvioita vihreiden investointien jatkonäkymistä. Vuodesta 2025 tuli ennätyksellinen valmistuneiden investointien osalta. Samoin varhaisen vaiheen aihiot kasvoivat hyvin. Sen sijaan puhdasta sähköä käyttävien teollisuushankkeiden osalta katseet uusista investointipäätöksistä siirtyvät vuodelle 2026. Suhdannekuvan parantumisen ja hallituksen tarjoamien investointikannustimien odotetaan edesauttavan sitä, että ison mittakaavan teollisuushankkeista päästäisiin tänä vuonna tekemään sitovampia investointipäätöksiä. Dataikkunan investointilukujen lisäksi julkistamme päivitetyn arvion hankkeiden vaikutuksesta kansantalouden tuotokseen, verotuloihin sekä työllisyyteen. Mediainfossa on äänessä EK:n johtava asiantuntija Janne Peljo ja vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen. Infon moderoi
Uudistetaan EU:n päästökauppa kohti vuotta 2040 – päästöt alas kilpailukyky turvaten3.2.2026 10:00:00 EET | Tiedote
Päästökauppa (ETS1) on avain vuoden 2040 ilmastotavoitteen toteutumiseen, sillä sen piirissä on lähes 40 prosenttia EU:n kasvihuonekaasupäästöistä. Uudistetaan päästökauppaa niin, että ilmastotoimet voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti ja joustomahdollisuudet hyödynnetään viisaasti. Euroopan unioni pääsi viime syksynä sopuun vuoteen 2040 tähtäävästä 90 prosentin päästövähennystavoitteesta. Nyt valmistellaan sen konkreettisempaa toimeenpanoa päästökauppasektorilla vuosina 2031–2040. Päästökaupan (ETS1) pelisääntöjen merkitys on iso, sillä sen piirissä on Euroopan raskas teollisuus, energiantuotanto sekä meri- ja lentoliikenne, muistuttaa EK:n johtava asiantuntija Kati Ruohomäki: ”Suomalainen elinkeinoelämä seisoo EU:n päästökaupan takana. Se on esimerkki markkinaehtoisesti toimivasta ohjauskeinosta, jonka avulla päästöt saadaan jo nykyisellä kaudella vähenemään hallitusti kohti 62 prosentin tavoitetta vuonna 2030. Järjestelmän uudistaminen on tehtävä harkiten, koska se vaikuttaa ilmas
EU ja Intia saivat kauppaneuvottelut onnistuneesti maaliin27.1.2026 12:00:58 EET | Tiedote
EU ja Intia ovat päässeet tänään sopuun maailman suurimmasta kauppasopimuksesta, joka ajaa monella tapaa Euroopan ja Suomen viennin etua. Eurooppalaisen viennin odotetaan tuplaantuvan Intiaan. Intian jättimarkkinoiden kysyntä kasvaa Suomen vahvuusalueilla kuten energiaratkaisuissa, digitalisaatiossa ja muissa teknologioissa. Neuvottelutulos on EK:n arvion mukaan iso onnistuminen EU-komissiolta. Vaikka sopimuksen toimeenpano onkin vielä monen askeleen takana, on näköpiirissä paljon hyötyjä ja markkinamahdollisuuksia, arvioi EK:n kauppapolitiikan asiantuntija Heli Siikaluoma: ”Intia suojaa korostetun vahvasti omia markkinoitaan. Yritysten kannalta EU-Intia-kauppasopimuksen näkyvin vaikutus on tullien aleneminen yli 90-prosenttisesti, mikä hyödyttää myös Suomelle tärkeitä korkean osaamisen aloja. Helpotusta odotetaan myös Intian tullausvaatimuksiin, jotka ovat erittäin raskaita ja byrokraattisia.” Suomalaisille yrityksille tämä tarkoittaa alhaisempia kustannuksia, parempaa kilpailuasetelm
EK:n Suhdannebarometri: Elpyminen jäi loppuvuonna vähäiseksi – lähikuukausille kohtalaisia kasvuodotuksia27.1.2026 08:00:00 EET | Tiedote
EK:n tammikuussa tekemän Suhdannebarometrin mukaan suomalaisyritysten suhdanteissa ei tapahtunut viime vuoden lopulla suuria muutoksia. Elpymistä suhdannekuopan pohjalta on tapahtunut lähinnä teollisuudessa, mutta kaikkien päätoimialojen tämänhetkinen tilanne on keskimääräistä heikompi.
Suomen ja Kiinan elinkeinoelämä kohtaa Pekingissä pääministeri Orpon vierailun yhteydessä26.1.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Pääministeri Petteri Orpon Kiinan-vierailun yhteydessä järjestetään tänään 26.1. maittemme välinen elinkeinoelämän tapaaminen. Yhteisen innovaatiokomitean puitteissa keskustellaan yli 50 yritysedustajan kesken kahdenvälisten kauppasuhteiden kehittämisestä, kuten suomalaisyritysten kohtaamista markkinamahdollisuuksista ja -esteistä. Esille tulee yhteistyö muun muassa vihreässä siirtymässä ja teollisuuden uudistamisessa. EK:ta Pekingissä edustaa kansainvälisestä kaupasta ja kauppapolitiikasta vastaava johtaja Timo Vuori. Elinkeinoelämän keskustelut käydään Pekingissä yhteisen innovaatiokomitean puitteissa: Suomi-Kiina innovatiivinen liiketoimintakomitea on perustettu vuonna 2017 presidenttien Xi ja Niinistö aloitteesta ja sen suomalaisena puheenjohtajana toimii Kone Oyj:n hallituksen varapuheenjohtaja Jussi Herlin. Komitean yhteistyötä koordinoivat Suomessa Elinkeinoelämän keskusliitto EK, työ- ja elinkeinoministeriö ja ulkoministeriö sekä Kiinassa kauppaministeriö MofCom ja teollisuusjä
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme