Väitös: Vaihdevuodet heikentävät veriarvoja, mutta eivät laske lepoenergiankulutusta tai rasvanpolttokykyä (Karppinen)
TtM Jari Karppinen tutki liikuntalääketieteen väitöskirjassaan vaihdevuosien ja fyysisen aktiivisuuden yhteyttä aineenvaihduntaan mittaamalla lepoenergiankulutusta, rasvan käyttöä levossa ja liikkuessa sekä veren aineenvaihduntatuotteiden pitoisuuksia. Karppinen selvitti myös, kertooko tehokkaammin toimiva rasvanpoltto paremmasta kyvystä hallita verensokeria sokerirasituskokeen aikana.

Estrogeenituotanto romahtaa vaihdevuosien seurauksena. Naisille myös kertyy usein keskivartalorasvaa, ja heidän riskinsä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin sekä aineenvaihduntasairauksiin kasvaa. On epäselvää, miten vaihdevuodet aiheuttavat terveydelle epäedulliset muutokset.
Väitöstutkimuksessa havaittiin, että vaihdevuodet ja muutokset hormonipitoisuuksissa olivat yhteydessä valtimonkovettumatautia aiheuttavien lipoproteiinipartikkelien ja LDL-kolesterolin määrän kasvuun. Muutoksia havaittiin myös sellaisten aineenvaihduntatuotteiden pitoisuuksissa, jotka kertovat liiallisesta energiansaannista suhteessa kulutukseen ja aineenvaihduntaterveyden heikkenemisestä. Vaihdevuodet eivät kuitenkaan olleet yhteydessä alentuneeseen lepoenergiankulutukseen.
— Molekyylitason muutokset osoittavat, että naisten aineenvaihdunta muuttuu vaihdevuosien seurauksena. Alentunut lepoenergiankulutus ei kuitenkaan selitä naisten usein kokemaa painonnousua, Karppinen tiivistää.
Liikunta ei vaikuta lepoenergiankulutukseen
Fyysinen aktiivisuus vähentää elimistön tulehdustasoja ja stressireaktioita. Ilmiö voi alentaa kehon massaan suhteutettua lepoenergiakulutusta ja selittää, miksi pelkkä liikunnan lisääminen pudottaa huonosti painoa. Väitöstutkimuksessa fyysisen aktiivisuuden yhteyttä aineenvaihduntamuuttujiin tutkittiin vertailemalla identtisiä kaksosveljeksiä, jotka erosivat toisistaan edeltävän kolmen vuoden fyysisen aktiivisuuden suhteen. Asetelmalla pystyttiin kontrolloimaan perimän ja lapsuuden kasvuympäristön vaikutukset. Veljesten lepoenergiankulutus ei kuitenkaan poikennut toisistaan.
— Liikunta ei lisää pitkällä aikavälillä päivittäistä kokonaisenergiankulutusta oletetussa määrin. Lepoenergiankulutuksen laskusta ei ole kuitenkaan vakuuttavaa näyttöä. On mielenkiintoista, miten vähän energiankulutuksen säätelystä tiedämme, Karppinen jatkaa.
Korkeampi rasvanpolttokyky ei kerro paremmasta verensokerin hallinnasta
Tehokkaan rasvanpolttokyvyn on ajateltu parantavan verensokerin säätelyä ehkäisemällä haitallisten rasva-aineenvaihdunnan välituotteiden kertymistä lihaksiin. Yhteyttä vaihdevuosien ja heikentyneen levon tai liikunnanaikaisen rasvan käytön välillä ei havaittu. Vaikka fyysisen aktiivisuuden suhteen toisistaan poikkeavat kaksosveljekset eivät eronneet toisistaan rasvan käytössä, oli runsaampi fyysinen aktiivisuus yhteydessä tehokkaampaan liikunnanaikaiseen rasvanpolttoon keski-ikäisten naisten joukossa.
Tehokkaampi rasvan käyttökyky ei kuitenkaan kertonut paremmasta verensokerin hallinnasta sokerirasituskokeen aikana.
— Rasvanpolttokyvyllä ei ole suurta suoraa vaikutusta verensokerin hallintaan. Aineenvaihduntaterveyden kannalta on tärkeintä syödä pitkällä aikavälillä omaa energiankulutustaan vastaavasti ja liikkua riittävästi, Karppinen selittää.
TtM Jari Karppisen liikuntalääketieteen väitöskirjan "Menopause, Physical Activity, and Whole-Body Metabolism with an Emphasis on Resting Energy Expenditure, Fat Oxidation, and Serum Metabolome” tarkastustilaisuus pidetään 16.6.2023 klo 12 Jyväskylän yliopiston päärakennuksen juhlasalissa (C1). Vastaväittäjänä toimii professori Edward Melanson (University of Colorado, Yhdysvallat) ja kustoksena apulaisprofessori Eija Laakkonen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Väitöstilaisuutta voi seurata myös verkosta osoitteesta https://r.jyu.fi/dissertation-karppinen160623 Julkaisu on luettavissa https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/86917
Jari Karppinen on valmistunut ylioppilaaksi Paltamon lukiosta vuonna 2002, fysioterapeutiksi Turun ammattikorkeakoulusta vuonna 2015 ja terveystieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta vuonna 2018. Karppinen on työskennellyt väitöskirjatutkijana liikuntatieteellisessä tiedekunnassa vuodesta 2019 alkaen.
Lisätietoja:
Jari Karppinen
jari.e.j.karppinen@jyu.fi
040-8367618
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto kehittää uudenlaista kaksikielistä varhaiskasvatuksen opettajakoulutusta14.1.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopisto sai opetus- ja kulttuuriministeriöltä 300 000 euron rahoituksen toiminnallisesti kaksikielisen varhaiskasvatuksen kandidaattiohjelman kehittämiseen.
Jyväskylän yliopisto sai 240 000 euron rahoituksen SOTE-palveluiden toiminnan tehostamiseen – hanke selvittää tekoälyn käyttöä palveluiden laadun ja johtamisen parantamisessa13.1.2026 16:00:35 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopisto sai Suomen Akatemialta 240 000 euron rahoituksen tietoon perustuvan päätöksenteon ja johtamisen tukemiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa tekoälyä ja data-analytiikkaa hyödyntäen. Hanketta johtaa Pohjois-Savon hyvinvointialue ja siinä on mukana kaikkiaan viisi toimijaa.
Nopeasti kehittyvä digitaalinen teknologia lisää tarvetta opettajien digipedagogiselle osaamiselle13.1.2026 10:29:49 EET | Tiedote
Tekoäly, virtuaalitodellisuus ja digitaaliset oppimisympäristöt yleistyvät kouluissa paikoin nopeammin, kuin opettajille on tarjolla tukea niiden pedagogiseen käyttöön. Vaikka suomalaisten opettajien digitaidot ovat viime vuosina kehittyneet nopeasti, etenee opetuksen digitalisaatio kouluissa edelleen epätasaisesti. Ilman riittävää täydennyskoulutusta uudet teknologiat voivat lisätä opettajien kuormitusta ja heikentää oppilaiden yhdenvertaisuutta.
Väitös: Tutkimus tarjoaa keinoja purojen ja lähteiden tehokkaampaan suojeluun (Saari)12.1.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Suomen metsissä sijaitsevat purot ja lähteet ovat monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokkaita elinympäristöjä, mutta niiden suojelu on monin paikoin puutteellista. Tuore Jyväskylän yliopiston väitöskirja tarkastelee, miten Suomen metsälain muutokset, kartoituskäytännöt ja metsänkäsittely vaikuttavat näiden pienvesien tunnistamiseen, suojeluun ja ekologiseen tilaan.
Väitös: Tunteet muovaavat oppimista hoitotyön simulaatio-opetuksessa (Salo)9.1.2026 14:35:14 EET | Tiedote
Hoitotyön simulaatio-opetus herättää sairaanhoitajaopiskelijoissa voimakkaita tunteita, jotka vaikuttavat siihen, miten opiskelijat oppivat toimimaan yhdessä sekä valmistautuvat tulevaan työelämään. KM, TtM Virpi Salon väitöskirjatutkimus tuo esiin tunteiden merkityksen yhteisöllisessä oppimisessa hoitotyön simulaatio-opetuksessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme