Työterveyslaitos

Varhaiskasvatuksen työpaikoille keinoja mielenterveyteen kytkeytyvien sairauspoissaolojen vähentämiseen

Jaa
Nuorten työntekijöiden mielenterveyden häiriöihin liittyvät sairauspoissaolot kunta-alan naisvaltaisissa töissä ovat kasvaneet. Ilmiöön tartuttiin tuoreessa hankkeessa kehittämällä varhaiseen tukeen nojaava toimintatapa varhaiskasvatuksen toimialalla. Tunnistan ajoissa, toimin aktiivisesti -toimintatavalla pyrittiin lisäämään esihenkilöiden ja työyhteisöjen valmiuksia tukea mielenterveyttä työssä. Tavoitteena oli ottaa mielenterveyteen liittyvät ongelmat ajoissa puheeksi ja löytää yhdessä ratkaisuja työpaikalla.

Työterveyslaitoksen mediatiedote 13.6.2023

Varhaiskasvatustyö on keskellä muutosta. Työ on laajentunut perheiden tukemiseen yhä monimutkaisemmissa ongelmissa, työ vaatii aikaisempaa enemmän kognitiivisia ja digitaalisia taitoja ja suunnittelutyötä tehdään myös vapaa-ajalla. Työn todellisuus ei aina vastaa vastavalmistuneiden odotuksia, mikä selittää osaltaan nuorten kuormittumista.

Hankkeeseen osallistuneet kuvasivat mielenterveyden ongelmia varhaiskasvatustyön ja persoonallisten ominaisuuksien yhteensopimattomuutena. Työntekijöihin kohdistuu aiempaa monipuolisempia vaatimuksia.

Puheeksi ottaminen on tärkeää, mutta vaikeaa – esihenkilötyö avainasemassa

Esihenkilöt arvioivat mielenterveyden tuen vaativan heiltä erityisesti ihmissuhdetaitoja. Mielenterveyttä tukevassa esihenkilötyössä keskeiseksi havaittiin esihenkilöiden keskinäinen keskusteluyhteys ja mahdollisuus konsultoida työterveyshuoltoa joustavasti. Työntekijät taas toivoivat esihenkilöiltä empaattisuutta ja helposti lähestyttävyyttä.

Hankkeen myötä varhaiskasvatuksen työpaikoilla mielenterveydestä keskustelun nähtiin arkipäiväistyneen.

– Työyhteisöissä on olennaista löytää puhumisen tapoja, joissa mielenterveyttä ja työtä voidaan käsitellä työyhteisössä ilman, että se vaatii yksittäisten mielenterveyden ongelmia kokeneiden työntekijöiden ulostuloa, sanoo projektipäällikkö Pauliina Mattila-Holappa Työterveyslaitoksesta.

Työn muokkauksella voidaan puuttua liialliseen kuormittumiseen

Työtä muokkaamalla pyrittiin reagoimaan liialliseen kuormitukseen varhaisessa vaiheessa, kun havaittiin ensimmäisiä merkkejä työntekijän työkyvyn heikkenemisestä. Varhaiskasvatustyön arjessa osoittautui haastavaksi tunnistaa kynnys, jolloin työn muokkaus on tarpeen.

– Työn määrästä ja laajentumisesta, fyysisistä ja psykososiaalisista kuormitustekijöistä ja esimerkiksi elämäntilanteesta johtuvat tekijät kietoutuvat helposti kokonaisuudeksi, johon voi olla vaikea reagoida ja ottaa puheeksi, kertoo Mattila-Holappa.

Työn muokkaus osoittautui kuitenkin toimivaksi keinoksi sairauspoissaololta palatessa.

– Keskeistä onnistumisessa oli sijaisen palkkaaminen kevennetyn työn ajaksi. Näin ehkäistiin tiimin muiden työntekijöiden kuormittumista, sanoo Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Pirjo Juvonen-Posti.

Mielenterveyteen kytkeytyvät sairauspoissaolot vähenivät hankevuonna 2020 muokattua työtä aktiivisesti toteuttaneessa kaupungissa. Samansuuntainen kehitys havaittiin kuitenkin tuolloin, ensimmäisenä koronavuotena, myös laajemmin. Tilastollisten analyysien perusteella palkitsevuuden lisääminen näyttäisi olevan keskeistä vähennettäessä nuorten työntekijöiden pitkiä sairauspoissaoloja, kun taas vanhemmilla työntekijöillä korostuu työn vaatimusten vähentäminen ja työn hallinta.

Hankkeessa luotiin koulutusmateriaali mielenterveyttä tukevan esihenkilövalmennuksen toteuttamiseen työpaikalla. Materiaalin voi tallentaa oman työyhteisön käyttöön Mielenterveyden työkalupakki -sivustolta: Hyvän mielen työpaikka: Työpaikkakouluttajan materiaali (ttl.fi)

Tunnistan ajoissa, toimin aktiivisesti -toimintamallin arviointi

  • Hankkeessa selvitettiin nuorten työntekijöiden kasvavien mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen taustaa ja kehitystä kunta-alan naisvaltaisissa töissä.
  • Tavoitteena oli myös arvioida Tunnistan ajoissa, toimin aktiivisesti -toimintamalli ja sen toimivuutta edistävät ja estävät tekijät.
  • Aineistoina hyödynnettiinesihenkilö- ja työyhteisötyöpajoja, haastatteluja, Kunta10 -varhaiskasvatuksen työntekijöiden kyselyaineistoa vuosilta 2018–2021 sekä siihen yhdistettyjä sairauspoissaolotietoja.
  • Hanketta rahoittivat Työsuojelurahasto ja Työterveyslaitos.

Lisätiedot

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet

Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Työterveyslaitos
Työterveyslaitos
Topeliuksenkatu 41 b
00250 Helsinki

+35830 474 1https://www.ttl.fi/

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.

Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.

Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.

Lisätietoja:
Tietoa meistä
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja aiemmat tiedotteemme
Aineistopankki (logot, asiantuntijoiden kuvat)

Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos

Internationellt samarbete skapar nya möjligheter för att främja mental hälsa på arbetsplatser17.6.2025 08:00:00 EEST | Pressmeddelande

Många länder möter liknande utmaningar när det gäller hantering av psykosociala faktorer på arbetsplatsen. Genom att dela kunskap och goda praxis över nationsgränser skapas möjlighet att försöka lösa dessa utmaningar tillsammans. Första hjälpen-förpackningen för mental hälsa erbjuder akut hjälp till små arbetsplatser för att stödja medarbetarnas mentala välbefinnande.

Fördelarna med distansarbete fördelas inte jämnt – effekterna varierar mellan olika arbetstagargrupper16.6.2025 06:00:00 EEST | Pressmeddelande

Distansarbete kan öka välbefinnandet och lätta på arbetsbördan, men det gynnar inte alla lika mycket. Till exempel kan upplevelserna skilja sig åt mellan chefer och arbetstagare. Arbetshälsoinstitutets longitudinella undersökning inom projektet HYMY ger ny information om varför distansarbete kan försvaga förtroendet och gemenskapen – och i vilka roller och livssituationer det kan stödja välbefinnandet.

Etätyön hyödyt eivät jakaannu tasan – vaikutukset vaihtelevat työntekijäryhmittäin16.6.2025 06:00:00 EEST | Tiedote

Etänä työskentely voi lisätä hyvinvointia ja keventää työtaakkaa, mutta se ei hyödytä kaikkia yhtä paljon. Esimerkiksi esihenkilöiden ja työntekijöiden kokemukset voivat poiketa toisistaan. Työterveyslaitoksen HYMY-hankkeen pitkittäistutkimus tarjoaa uutta tietoa siitä, miksi etätyö voi heikentää luottamusta ja yhteisöllisyyttä ja millaisissa rooleissa ja elämäntilanteissa se voi tukea hyvinvointia.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye