Ennakointikamarin tilannekatsaus: Työvoiman kysynnässä tasaantumista – osaajapula ei helpota

Yritysten henkilöstönäkymissä ei ole näköpiirissä suuria romahduksia tai jyrkkiä kasvulukuja. Viime vuoden voimakas työvoiman kysyntä näyttää tasaantuneen.

”Yritykset pitävät vaikeinakin aikoina kiinni osaavasta työvoimasta. Valitettavasti pula osaavasta työvoimasta on tässäkin tilanteessa monelle yritykselle haaste, eikä tilanteeseen ennusteta helpotusta seuraavan vuoden aikana. Tulevan hallituksen työllisyyspolitiikan pitäisi pystyä pureutumaan kohtaanto-ongelmaan nykyistä tehokkaammin”, Ennakointikamarin projektipäällikkö Olli Oja tiivistää.

Helsingin seudun kauppakamarin jäsenyrityksistä peräti 64 prosenttia raportoi osaajapulaa keväällä 2023. Tilanne ei ole juurikaan helpottanut maailmantalouden heittelyistä huolimatta, vaan osaajapulaa raportoineiden yritysten osuus on ollut yli 60 prosentin lukemissa jo syksystä 2021 lähtien.

Tuplamaisterien määrä kasvaa

Ennakointikamarin tilannekatsauksessa paneudutaan myös jatkuvaan oppimiseen Uudellamaalla tarkastelemalla vähintään 25-vuotiaiden uusien opiskelijoiden taustoja.

Tutkintoon johtavan koulutuksen suosio on kasvanut työikäisellä väestöllä viimeisen viiden vuoden aikana, ja opiskelijamäärät ovat olleet nousussa kaikilla koulutusasteilla. Työikäiset päivittävät osaamistaan erityisesti ammatillisen koulutuksen tutkinnoilla, toisaalta opiskelijamäärien kasvu on ollut nopeinta korkeakoulutasolla.

Usein esiin nostetut mielikuvat koulutuksen kasautumisesta pitävät tarkastelun perusteella osittain paikkansa myös Uudellamaalla. Joka kolmas yliopistotutkintoa opiskelemaan lähtevä on jo maisteri ja joka kolmannella ammattikorkeatutkintoa opiskelemaan lähtevällä on jo ammattikorkeakoulututkinto. Tämä pätee toisaalta myös ammatillisessa koulutuksessa, jossa yleisin uuden työikäisen tutkinto-opiskelijan tausta on ammatillinen perustutkinto. Jatkuvan oppimisen opiskelijat näyttävät suurissa määrin opiskelevan tutkintoja samalta koulutusasteelta ja näiltä osin siirtymistä korkeammalle asteelle ei tapahdu.

”Tulokset herättävät kysymyksiä siitä, toimiiko työikäisen väestön osaamisen kehittäminen optimaalisesti, jos uusien vastaavien tutkintojen opiskelu samalta koulutusasteelta kuin aikaisemmat tutkinnot, on yleistä. Etenkin kun tutkimustulokset osoittavat, että uutta korkeakoulututkintoa ei yleensä suoriteta selvästi aikaisempaa tutkintoa nopeammassa aikataulussa”, Oja toteaa.

Osaamisen kehittämiseen tarvitaan joustavuutta ja nopeutta

Mahdollisuuksia suorittaa tutkintoa pienempiä opintokokonaisuuksia ei hyödynnetä tällä hetkellä riittävän tehokkaasti.

”Yritykset pitävät koulutusta tärkeimpänä työvoimapoliittisena toimenpiteenä ja koulutusjärjestelmä mahdollistaa jo nykyisellään tutkintoa pienempien kokonaisuuksien suorittamisen. Tulevan hallituksen on etsittävä keinoja, joiden avulla osaamisen joustava päivittäminen toteutuu nykyistä tehokkaammin”, sanoo johtava asiantuntija Riikka Vataja Helsingin seudun kauppakamarista.

”Osaamisen päivittäminen pitää yksilöt kiinni työelämässä, mutta kokonaisen tutkinnon suorittamisen rinnalla on panostettava pienempien koulutuskokonaisuuksien ja osatutkintojen nykyistä parempaan hyödyntämiseen”, Vataja jatkaa. Vatajan mukaan lyhyemmät koulutuskokonaisuudet tuovat myös yrityksille nopeammin ja joustavammin niiden tarvitsemaa osaamista.

Helsingin seudun kauppakamarin koordinoima Ennakointikamari kokoaa työssään yhteen työ- ja elinkeinohallinnon, yritykset, oppilaitokset ja aluehallinnon. Ennakointikamariverkosto kokoontuu kaksi kertaa vuodessa ja etsii konkreettisia ratkaisuja ja toimenpiteitä Uudenmaan työllisyyden kysymyksiin. Ennakointikamari tuottaa vuosittain kaksi tilannekatsausta Uudenmaan alueelta.