Väitös: Ennalta suunnittelematonta sairaalahoitoa ennustavia riskitekijöitä voidaan tunnistaa jo kotihoitopalvelujen alussa
Väitöstutkimuksessaan LL Jukka Rönneikkö selvitti, millaisia suunnittelematonta sairaalahoitoa ennakoivia riskitekijöitä kotihoidon palvelujen piiriin tulleilla asiakkailla on. Lisäksi tutkimus selvitti tavallisimmat sairaalahoidon syyt sekä pohti keinoja luokitella yksittäisen kotihoidon asiakkaan sairaalahoitoon joutumisen riskin suuruutta.
Rönneikkö hyödynsi tutkimuksessaan kotihoidon asiakkaan terveydentilan ja toimintakyvyn arviointiin tarkoitettua RAI-HC -arviointijärjestelmää, jonka käyttö tuli keväällä 2023 pakolliseksi palvelutarpeiden ja toimintakyvyn arvioinnissa, kun iäkäs ihminen tarvitsee säännöllisiä sosiaalipalveluja kuten kotihoitoa.
Väitöstutkimuksen mukaan kotihoidon asiakkaan riski joutua ennalta suunnittelemattomaan sairaalahoitoon on suuri: uusista kotihoidon asiakkaista 43 prosenttia joutui sairaalahoitoon ainakin kerran vuoden seuranta-aikana. Tavallisimpia sairaalahoidon syitä olivat erilaiset infektiosairaudet.
Merkittävin sairaalahoitoa ennakoiva riskitekijä oli väitöstutkimuksen mukaan aiempi sairaalahoito. Tämän lisäksi tutkimuksessa tunnistettiin useita erilaisia asiakkaan terveydentilaan, toimintakykyyn ja psykososiaalisen tilanteeseen liittyviä sairaalahoitoa ennakoivia riskitekijöitä. Näitä ovat esimerkiksi kipu, kognitiivisen toimintakyvyn heikentyminen, runsas lääkitys, aiemmat kaatumiset, asiakkaan itse kokema huono terveydentila ja asuinympäristön puutteet. Aiemman tutkimustiedon perusteella osaan todetuista riskitekijöistä pystytään vaikuttamaan ja siten mahdollisesti vähentämään niiden aiheuttamia haittoja.
Riskitekijöiden lisäksi tutkimuksessa todettiin sairaalahoitoon joutumiselta suojaavia tekijöitä. Yksi tällainen tekijä on asiakkaan myönteinen käsitys toimintakykynsä kohentumisen mahdollisuudesta.
Riskitekijät tulisi huomioida hoitosuunnitelmassa
Sairaalahoidon riskin suuruutta luokitteleva mittari (DIVERT) auttaa väitöstutkimuksen mukaan tunnistamaan nuorimmista kotihoidon asiakkaista henkilöt, joiden kokonaistilanne on selvitettävä kiireellisimmin. Iäkkäämmillä asiakkailla mittarin erottelukyky kuitenkin heikkenee, eikä sitä pystytty tutkimuksessa parantamaan mittaria muokkaamalla.
– Sairaalahoidon riskin suuruuden arvioimista erityisesti iäkkäillä saattaa vaikeuttaa se, että riskitekijöillä voi olla erilaisia yksilöllisiä merkityksiä ja vaikutuksia. Ne voivat johtua asiakkaiden erilaisista sairauksista ja niiden yhdistelmistä, toimintakykyeroista ja erilaisista elämäntilanteista, Jukka Rönneikkö selittää tutkimustulosta.
Rönneikkön mukaan kotihoidon asiakkaan arviointiin tarkoitetun RAI-HC arviointityökalun avulla voidaan tunnistaa kotihoidon asiakkaan ennalta suunnittelemattomasti alkavaan sairaalahoitoon liittyviä riskitekijöitä jo kotihoidon palveluiden alussa.
– Nämä pitää huomioida asiakkaan hoitosuunnitelmassa, jotta voidaan toteuttaa riskiä mahdollisesti pienentäviä toimenpiteitä. Kun arvioidaan yksittäisen kotihoidon asiakkaan sairaalahoidon riskin suuruutta, riskitekijöiden erilaiset yhdistelmät ja vuorovaikutukset voivat olla yksittäistä riskitekijää tärkeämpiä, Rönneikkö toteaa tuloksistaan.
Lääketieteen lisensiaatti, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Jukka Rönneikkö on toiminut erilaisissa geriatrin työtehtävissä Noormarkussa, Tampereella sekä viimeksi vuodesta 2014 lähtien geriatrian ylilääkärinä Ylöjärvellä.
Väitöstilaisuus perjantaina 16. kesäkuuta
Lääketieteen lisensiaatti Jukka Rönneikön lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja Home Care Clients’ Risk of Unplanned Hospitalization tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 16.6.2023 klo 12, Arvo-rakennuksen luentosalissa F114 (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii geriatrian professori (emeritus) Timo Strandberg, Helsingin yliopisto. Kustoksena toimii sisätautiopin professori Katri Kaukinen, Tampereen yliopisto.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jukka Rönneikkö
jukka.ronneikko@fimnet.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme