Hallitusohjelman ARA-tuotannon linjaukset uhkaavat kaupunkien elinvoimaa ja kasvattavat alueiden eriytymistä

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn tuore asuntomarkkinakatsaus kertoo, että markkinaehtoisia vuokra-asuntoja oli keväällä 2023 tarjolla ennätysmäärä niin pääkaupunkiseudulla kuin muuallakin maassa. Runsaasta tarjonnasta huolimatta ARA-asuntojen kysyntä on kuitenkin korkealla.

”Hallitusohjelman vahva markkinaehtoisuus asuntotuotannossa on myrkkyä kohtuuhintaisen asumisen kannalta. Miten jatkossa varmistetaan, että mm. terveys- ja sosiaalialan ja palvelualan työntekijät voivat asua kaupungeissa, joissa työtä tekevät? Esimerkiksi Helsingissä ero markkinavuokriin on 50 prosenttia. Vuoden takaiseen verrattuna ero jopa kasvoi suurimmissa kaupungeissa”, toteaa Asuntosäätiön toimitusjohtaja Esa Kankainen.

Hallitusohjelman kirjaus asumisoikeusasuntojen tuotannon lakkauttamisesta on yllättävä, ja voimakkaasti ristiriidassa kahdeksanvuotisen Asuntopoliittisen kehittämisohjelman kanssa. Asuntopoliittinen kehittämisohjelma annettiin selontekona eduskunnalle vuoden 2021 lopussa, jolloin kaikki puolueet sitoutuivat kehittämisohjelman tavoitteisiin.

”Asuntopolitiikkaa on tehtävä pitkäjänteisesti. Hallitusohjelman kirjaukset ovat poukkoilevia. Asuntopoliittisessa kehittämisohjelmassa todetaan asumisoikeusasumisen osalta, että tuotantoa jatketaan ja lainsäädäntöä kehitetään. Asumisoikeuslaki uudistui juuri, ja sitä on otettu käyttöön vaiheittain. Lakiuudistuksen viimeisin osa järjestysnumerouudistus tulee voimaan syyskuun alussa. Uudistuksella suunnataan asumisoikeusasunnot eniten niitä tarvitseville”, muistuttaa Kankainen.

”Hallitusohjelman kirjaus asumisoikeustuotannon lopettamisesta aiheuttaa paljon huolta asukkaiden keskuudessa. Useita hankkeita on suunniteltu jo pitkälle. Uusien hankkeiden suunnittelukustannuksia ei voida sysätä nykyisten asumisoikeusasukkaiden kontolle, hankkeet on vietävä hallitusti loppuun.”

Asumisoikeusasuminen tarjoaa kohtuuhintaisen kodin elämän eri vaiheissa

Asumisoikeusasuntotuotanto on osoittautunut erinomaiseksi keinoksi ehkäistä asuinalueiden eriytymistä. Uusia asuinkortteleita suunniteltaessa suurimmissa kaupungeissa on sekoitettu eri asumismuotoja, joissa asumisoikeuskohteilla on ollut merkittävä asema.

”Erityisesti Helsingissä on tunnistettu asumisoikeusasuminen keinona kehittää asuinalueita. Helsinki lopetti Hitas-järjestelmän, ja ilmoitti juuri viime viikolla korvaavansa osan tuotannosta asumisoikeusasunnoilla. Hallitusohjelma ei tätä tavoitetta valitettavasti tue.”

Rakennusalan synkistä näkymistä kertovat tuoreet luvut rakennusalan konkurssien määristä: lähes 300 rakennusalan yritystä on ajautunut pelkästään kuluvana vuonna konkurssiin.  

”Hallitusohjelmassa mainitaan ARA-tuotannon tehtävä suhdanteiden tasaajana. Asumisoikeustuotannon seisauttaminen onkin täysin ristiriidassa tämän kanssa. Koska uudistuotantoa tehdään tiiviissä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa yhdistäen samaan kortteliin useita asumismuotoja, seisahtuu asumisoikeustuotannon lisäksi useiden markkinaehtoistenkin toimijoiden vähäiset hankkeet”, Kankainen varoittaa.

”Yli 30-vuotisen asumisoikeusjärjestelmän elinkyvyn kannalta on erittäin tärkeää, että hallitusohjelmassa suunnataan onneksi edelleen tukea perusparannuksiin. Panostamme Asuntosäätiössä jatkossakin asumisoikeusasuntojemme peruskorjauksiin, jotta asuminen on laadultaan nykyaikaista myös kohtuuhintaisissa kodeissa”, lupaa Kankainen.

Suomalaisessa asuntomarkkinassa on vahva kysyntä asumisoikeusasunnoille, kuten esimerkiksi ARAn tilastot ja Helsingin kaupungin päätökset osoittavat.

”Yhteiskunnan kannalta on tärkeää, että meillä on jatkossakin erilaisia asumismuotoja tarjolla, ja kohtuuhintainen koti sijaitsee lähellä työtä ja palveluja. Orpon hallituksen on kannettava vastuunsa yhdessä parlamentaarisesti Asuntopoliittisessa kehitysohjelmassa sovituista tavoitteista, ja suunniteltava huolella hallitusohjelman kirjausten toteuttamista”, sanoo Kankainen.