Tuotekehitysvähennys lisäsi pk-yritysten innovaatioita

Vuonna 2008 Britanniassa pienten ja keskisuurten yritysten määritelmää muutettiin niin, että useammat yritykset pääsivät hyödyntämään pk-yritysten anteliaampaa tutkimus- ja tuotekehityskulujen verovähennystä. VATT:n johtava tutkija Elias Einiö selvitti kansainvälisen tutkimusryhmän kanssa muuttuneen verokannustimen vaikutuksia yritysten innovaatiopanostuksiin ja patentointiin.  

"Havaitsimme huomattavan lisäyksen yritysten investoinneissa tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Mikä oleellista, yritykset myös tekivät aiempaa enemmän innovaatioita. Korkeamman verovähennyksen piiriin tulleiden yritysten tutkimus- ja tuotekehitysmenot lisääntyivät yli 80 prosentilla ja haettujen patenttien määrä lisääntyi yli 70 prosentilla", Einiö tiivistää American Economic Journal: Economic Policy -lehdessä julkaistavan tutkimuksen tulokset.

Innovaatiotoiminnan kannustimet luovat talouskasvua

Patentoinnin kasvu kertoo siitä, ettei T&K-menojen verovähennys vain ohjannut yrityksiä raportoimaan verotuksessa muita menojaan tuotekehityskuluina. Patenttien laatu ei myöskään heikentynyt. Yritykset hakivat enemmän arvokkaampia kansainvälisiä patentteja ja heidän hakemiinsa patentteihin myös viitattiin laajemmin. Myös yritysten henkilöstön määrä ja myynti kasvoivat.

Tutkimuksessa tarkastellaan verohelpotuksen vaikutuksia vuosina 2006–2013. Ohjelman vuosikustannus veronmaksajille oli noin 115 miljoonaa puntaa (134 miljoonaa euroa) ja sen myötä yritykset investoivat vuosittain 446 miljoonaa puntaa (518 miljoonaa euroa) enemmän tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Kaiken kaikkiaan investoinnit kasvoivat vielä tätäkin enemmän, sillä verohelpotuksesta hyötyneiden yritysten lisäksi myös samalla teknologia-alalla toimivien yritysten tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinnit kasvoivat.

"Vaikutusten leviäminen muihin yrityksiin osoittaa, että T&K-menojen verohelpotus tuotti laajempia hyötyjä tiedon leviämisen myötä. Tulosten perusteella oikein toteutettuna julkisella innovaatiotoiminnan rahoituksella voi olla merkittävä myönteinen vaikutus talouskasvuun", Einiö sanoo.

"Kohdentamalla yritystukia uudelleen T&K-toiminnalle voidaan valtion menoja lisäämättä tukea kasvua", Einiö jatkaa.

Verovähennykset helpottivat yritysten kassarajoitteita

Tutkijat havaitsevat, että verohelpotus vaikutti merkittävästi sellaisten yritysten toimintaan, joilla oli kassarajoitteita. Tutkittu ajanjakso sisältää finanssikriisin ja sen aiheuttama häiriö rahoitusmarkkinoilla osin selittää yritysten vaikeuksia muutoin rahoittaa innovaatiotoimintaansa, mutta ilmiö havaitaan myös ajanjakson loppupuolella, useita vuosia kriisin jälkeen.

Tutkijoiden mukaan kassarajoitteet ovat tyypillisiä uusille ja pienemmille yrityksille. Verohelpotuksen matalat hallinnolliset kustannukset ovat merkittävä etu, erityisesti pienemmille yrityksille.

"Kun tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa tuetaan verohelpotuksilla suorien tukien sijaan, yritysten ei tarvitse käyttää aikaa tukien hakemiseen eikä odottaa rahoituspäätöstä. Niiden ei myöskään tarvitse jakaa tietoja, jonka mieluummin pitävät omanaan, Einiö toteaa.

Tutkimuksessa hyödynnetään pk-yritysten määritelmän muutosta, joka tehtiin Britanniassa vuonna 2008. Muutoksen seurauksena, yritysten jakaantuminen uudella kokorajalla korkeampaan verohelpotukseen oikeutettuihin ja sen ulkopuolelle jääviin yrityksiin on yhtä hyvä kuin satunnainen, jolloin itse verohelpotuksen vaikutuksia yritysten toimintaan voidaan luotettavasti arvioida.

Tutkimuksen taustalla on kansainvälinen tutkimusryhmä, johon kuuluivat Elias Einiö (VATT), Antoine Dechezleprêtre (OECD), Ralf Martin (Imperial College London), Kieu-Trang Nguyen (Northwestern University) ja John Van Reenen (London School of Economics ja MIT).

Tutkimus julkaistaan lähiaikoina arvostetussa American Economic Journal: Economic Policy – tiedejulkaisussa.