Toukokuussa vakuudettomia kulutusluottoja nostettiin runsaasti
Toukokuussa 2023 luottolaitoksista nostettiin vakuudettomia kulutusluottoja[1] 254 milj. euron edestä, mikä on 7 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Uusien vakuudettomien kulutusluottojen keskikorko nousi huhtikuusta ja oli 12 % toukokuussa.
Myös uusia ajoneuvolainoja[2] nostettiin luottolaitoksista[3] toukokuussa enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Niitä nostettiin 182 milj. euron edestä, mikä on 20 % enemmän kuin vuosi sitten. Toukokuussa uusien ajoneuvolainojen sovittu vuosikorko oli 5,73 %. Uusista ajoneuvolainoista 90 % oli kiinteäkorkoisia. Vakuudellisia kulutusluottoja[4] nostettiin 67 milj. euron edestä, mikä on 18 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana.
Toukokuun 2023 lopussa kotitalouksien korttiluottokanta oli 3,6 mrd. euroa ja sen vuosikasvuvauhti 11 %. Korttiluottokanta oli toukokuussa suurempi kuin koskaan aikaisemmin[5]. Toukokuussa korttiluotoista 81 % oli pidennettyjä korttiluottoja ja loput korotonta maksuaikaluottoa. Pidennettyjen korttiluottojen keskikorko oli toukokuussa yli 12 %.
Suomessa toimivien luottolaitosten myöntämät kulutusluotot kattavat 67 % kotitalouksien kaikista kulutusluotoista[6]. Kotitalouksien kokonaiskulutusluottokanta oli jo yli 25 mrd. euroa[7]. Arviolta noin puolet kulutusluotoista oli vakuudettomia[8]. Ajoneuvolainojen osuus kulutusluotoista oli hieman yli 30 %.
Lainat
Suomalaiset kotitaloudet nostivat toukokuussa 2023 uusia asuntolainoja 1,2 mrd. euron edestä, mikä on 660 milj. euroa vähemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Uusista asuntolainoista sijoitusasuntolainoja oli 89 milj. euroa. Uusien asuntolainojen keskikorko nousi huhtikuusta ja oli 4,26 % toukokuussa. Asuntolainakanta oli toukokuun 2023 lopussa 107,2 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosikasvuvauhti –0,8 %. Sijoitusasuntolainoja oli asuntolainakannasta 8,6 mrd. euroa. Suomalaisten kotitalouksien lainoista oli toukokuun 2023 lopussa kulutusluottoja 17,1 mrd. euroa ja muita lainoja 17,8 mrd. euroa.
Suomalaiset yritykset nostivat uusia lainoja[9] toukokuussa 2,9 mrd. euron edestä, ja niistä asuntoyhteisölainoja oli 525 milj. euroa. Uusien yrityslainojen keskikorko nousi huhtikuusta ja oli 5,31 % toukokuussa. Suomalaisille yrityksille myönnettyjen lainojen kanta oli toukokuun lopussa 105,4 mrd. euroa, mistä oli asuntoyhteisöille myönnettyjä lainoja 43,2 mrd. euroa.
Talletukset
Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli toukokuun 2023 lopussa 110,2 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 0,58 %. Talletuskannasta oli yön yli ‑talletuksia 98,2 mrd. euroa ja määräaikaistalletuksia 7,0 mrd. euroa. Uusia määräaikaisia talletussopimuksia suomalaiset kotitaloudet solmivat toukokuussa 725 milj. euron edestä. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli toukokuussa 2,65 %.
Lisätietoja antavat
- Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi,
- Tuomas Nummelin, puh. 09 183 2373, sähköposti: tuomas.nummelin(at)bof.fi.
Seuraava raha- ja pankkitilastotiedote julkaistaan 31.7.2023 klo 10.
Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot2/.
[1] Pl. ajoneuvolainat ja tili- ja korttiluotot.
[2] Sis. vakuudelliset, vakuusvajeelliset ja vakuudettomat ajoneuvolainat.
[3] Suomessa toimivat luottolaitokset ovat myöntäneet 44 % kotitalouksien ajoneuvolainoista. Muiden rahoituslaitosten osuus ajoneuvolainoista oli 56 % maaliskuun 2023 lopussa.
[4] Pl. ajoneuvolainat ja tili- ja korttiluotot.
[5] Tilastotietoja korttiluottokannasta on saatavilla 2010M06 eteenpäin.
[6] Lisäksi kotitalouksille ovat myöntäneet kulutusluottoja muut rahoituslaitokset ja rajan yli lainaavat ulkomaiset luottolaitokset. Näiden lisäksi kotitalouksilla on pieni määrä vertaislainoja.
[7] Maaliskuun 2023 lopun luku.
[8] Pl. ajoneuvolainat.
[9] Pl. tili- ja korttiluotot.
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
I januari–mars 2025 betalades med kort i första hand till affärer som säljer livsmedel och alkoholfria drycker12.6.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
De finländska betaltjänstleverantörernas kunder betalade med betalkort för sammanlagt 17,1 miljarder euro under första kvartalet 2025, vilket var 854 miljoner euro (5,2 %) mer än vid motsvarande tidpunkt året innan. Nästan en tredjedel av summan betalades till försäljare, vars näringsgren är livsmedel och alkoholfria drycker. Kunderna köpte livsmedel och alkoholfria drycker till ett värde av 5,1 miljarder euro under första kvartalet 2025, vilket var 2 % mer än vid motsvarande tidpunkt för ett år sedan.
Kortilla maksettiin tammi-maaliskuussa 2025 ensisijaisesti elintarvikkeita ja alkoholittomia juomia myyville kaupoille12.6.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten maksupalveluntarjoajien asiakkaat maksoivat maksukortilla yhteensä 17,1 mrd. euron edestä vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä, mikä oli 854 milj. euroa (5,2 %) enemmän kuin edeltävänä vuonna vastaavana ajankohtana. Lähes kolmasosa summasta maksettiin myyjille, joiden toimiala on elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat. Asiakkaat ostivat elintarvikkeita ja alkoholittomia juomia 5,1 mrd. euron edestä vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä, mikä oli 2 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana.
In January–March 2025, card payments were primarily made to vendors of food and non-alcoholic beverages12.6.2025 10:00:00 EEST | Press release
In the first quarter of 2025, the value of card payments by Finnish payment service providers’ customers totalled EUR 17.1 billion, which was EUR 854 million (5.2%) more than in the corresponding period a year earlier. Almost a third of this amount was paid to vendors in the food and non-alcoholic beverages industry. The aggregate value of customers’ purchases of food and non-alcoholic beverages was EUR 5.1 billion in the first quarter of 2025, 2% more than in the corresponding period a year earlier.
Handelspolitiken och säkerhetsmiljön anger riktningen för Finlands ekonomi under åren framöver10.6.2025 11:00:00 EEST | Pressmeddelande
Den handelspolitiska utvecklingen är riktgivande för den ekonomiska omvärlden. En upptrappning av handelskriget skulle vara ett bakslag för Finlands ekonomi. För att förstärka Europas yttre säkerhet krävs inte bara nationella insatser utan också gemensamma europeiska initiativ. EU:s nya finanspolitiska regelverk tillåter flexiblare höjning av försvarsutgifterna, men för försvarsinvesteringarna behövs varaktiga finansiella lösningar.
Kauppapolitiikka ja turvallisuusympäristö viitoittavat Suomen talouden lähivuosien suuntaa10.6.2025 11:00:00 EEST | Tiedote
Kauppapolitiikan kehitys määrittää talouden toimintaympäristöä. Kauppasodan kärjistyminen olisi takaisku Suomen taloudelle. Euroopan ulkoisen turvallisuuden vahvistaminen edellyttää kansallisten panostusten lisäksi yhteiseurooppalaisia hankkeita. EU:n uudet finanssipolitiikan säännöt antavat joustoa puolustusmenojen lisäämiseen, mutta puolustusinvestointien rahoittamiseen tarvitaan pysyviä rahoitusratkaisuja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme