Rakentamisen hinta ja rahoituskulut vaikuttavat tulevien vuosien yleishyödylliseen asuntotuotantoon ja korjauksiin
Rakentamisen näkymät Suomessa ovat heikot, mikä näkyy erityisesti uuden asuntorakentamisen voimakkaana vähenemisenä. Uusien asuntojen aloitusmäärät ovat laskeneet alle puoleen viime vuoteen verrattuna, ja valmiita asuntoja on tarjolla paljon, mutta ostajia taas sitäkin vähemmän. Syynä tähän ovat erityisesti kahden vuoden aikana nopeasti nousseet rakennuskustannukset sekä lainakorkojen dramaattinen nousu. Nykyinen korkotaso sekä nostaa rakennushankkeiden kustannuksia että myös kaventaa yleishyödyllisten asuntotoimijoiden taloudellista liikkumavaraa ja kykyä investoida.
Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry:n jäsenyhteisöt rakentavat asuntotuotantoa pysyvään omistukseensa, ja yleensä uudiskohteet tehdään pitkällä korkotukilainoituksella. Lainaan liittyvien käyttö- ja luovutusrajoitusten lisäksi rakennushankkeen kustannusten tulee olla kohtuulliset. ARA arvioi kohtuuhintaisuutta pääasiassa vertaamalla hankkeen neliöhintaa alueen aiempaan asuntorakentamiseen. Pelkkä neliöhinnan tarkastelu on vaikeuttanut monin paikoin hankkeiden hyväksymistä: tämä on johtanut myös sellaisista suunnitteluratkaisuista luopumiseen, jotka laskisivat elinkaaren aikaisia kustannuksia ja pienentäisivät omakustannusvuokraa. Rakentamisen suhdanteen jäähtyminen antaa kuitenkin olettaa, että myös rakentamisen kustannukset kääntyvät laskusuuntaan, kun tarjolla olevien urakoiden määrä pysyy vähäisenä.
Vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä KOVAn jäsenyhteisöillä oli käynnissä uudisrakentamisen hankkeita noin 750 miljoonan euron arvosta, kun vuonna 2022 samaan aikaan hankkeita oli käynnissä yli 1300 miljoonan euron arvosta. Koko vuoden 2023 investointien osalta arvioidaan kuitenkin pääsevän lähemmäs viime vuoden tilannetta. Myös perusparantamisen osalta investointien suuruusluokka vastaa vuoden 2022 tilannetta, vaikkakin nousseiden korjauskustannusten vuoksi määrällisesti korjauksia ei saadakaan tehtyä yhtä paljoa. KOVAn jäsenten valmistuva asuntotuotanto vuonna 2023 on noin 15 prosenttia edellisvuotta pienempi ja huomionarvoista on, että ARA-tuotanto laski myös vuonna 2022 yli 30 prosenttia vuoden 2021 tuotantomääristä.
ARA-toimijoiden kannalta ensi vuoden näkymät ovat epävarmat. Muiden muassa Rakennusteollisuus on julkisuudessa painottanut rakennusalan tarvitsevan tässä suhdannetilanteessa valtion tukea korjausrakentamisen vauhdittamiseen sekä ARA-lainoituksen kasvattamista kohtuuhintaisen asuntotuotannon vauhdittamiseksi. Uuden hallitusohjelman kirjaukset ohjaavat ARA-tuotantoa kuitenkin täysin päinvastaiseen suuntaan.
Asumisen energiankäytön vähentämiseen kohdistuu suuria odotuksia koko EU:n alueella ja moni asia tulee muuttumaan esimerkiksi uuden rakennusten energiatehokkuusdirektiivin kansallisen toimeenpanon myötä. Jo tämän vuosikymmenen lopussa uusien asuinrakennusten tulisi olla päästöttömiä, eikä tämä nykyisillä rakentamisen vähimmäisvaatimuksilla onnistu. Myös ARA:n tulisi nähdä käsillä oleva muutos ja hyväksyä laajemmin uusien energiatehokkaiden ratkaisujen käyttö valtion tukemassa asuntorakentamisessa.
- Uusia energiatehokkaita kohtuuhintaisia vuokra- ja asumisoikeusasuntoja tarvitaan myös jatkossa. Vain rakentamalla elinkaariviisaasti uutta ja korjaamalla tehokkaasti vanhoja asuinrakennuksia, joille on tarvetta, ARA-toimijat voivat pitkällä aikavälillä saavuttaa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet. Tämä ei onnistu ilman nykyisen kaltaisia tukitoimia, joita tulisi pikemminkin kehittää kuin ajaa alas. Muistutamme myös, että valtion korkotuetulla asuntotuotannolla on paljon muitakin tavoitteita kuin pelkät kohtuulliset asumismenot. Näitä ovat olleet jo pitkään esimerkiksi asuinympäristöjen kehittäminen, turvattu pysyvä asuminen ja asunnottomuuden vähentäminen. Pelkkä markkinaehtoinen asuntotuotanto tuskin pystyy näitä tavoitteita täyttämään, eikä näitä tulisikaan nähdä kilpailevina vaan toisiaan täydentävinä asuntotuotannon muotoina, KOVAn tekninen johtaja Sami Ylenius painottaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sami Yleniustekninen johtajaKohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry
Puh:044 359 5816sami.ylenius@kovary.fiTietoja julkaisijasta
Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry on yleishyödyllisten ja omakustannusperusteella toimivien vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöjen toimialajärjestö, joka toimii jäsentensä edunvalvonta-, palvelu- ja yhteistyöjärjestönä. KOVAn jäsenet omistavat pääasiassa joko normaaleja vuokra-asuntoja tai asumisoikeusasuntoja. Osa KOVAn jäsenistä omistaa myös erityisryhmien vuokra-asuntoja, kuten palvelu-, opiskelija- ja nuorisoasuntoja.
KOVAlla on 120 jäsenyhteisöä. Niiden pysyvässä omistuksessa on yhteensä lähes 320 000 vuokra- ja asumisoikeusasuntoa, joissa asuu noin 500 000 henkilöä. KOVAn jäsenet toimivat yli 120 kunnassa. KOVAn jäsenet omistavat yli 80 prosenttia rajoituksenalaisista normaaleista ARA-vuokra-asunnoista, noin 70 prosenttia kaikista rajoituksenalaista ARA-vuokra-asunnoista Suomessa ja noin 85 prosenttia asumisoikeusasunnoista Suomessa. KOVAn jäsenet aloittavat vuonna 2023 yhteensä lähes 6 000 kohtuuhintaisen vuokra- ja asumisoikeusasunnon rakennuttamisen.
KOVA edustaa pitkäjänteisiä, pysyviä ja turvallisia vuokra- ja asumisoikeusasuntojen omistajia ja vuokranantajia. KOVA kehittää vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöjen toimintaedellytyksiä tekemällä vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöille Suomen parasta edunvalvontaa. KOVAn jäsenyhteisöt ylläpitävät asuntomarkkinoilla kilpailua, erityisesti hintakilpailua. KOVAn jäsenistö toimii siten, että pienituloisillakin ihmisillä on varaa laadukkaaseen ja kohtuuhintaiseen asumiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta KOVA ry
Kommentti: Miksi vapaaehtoiseen energiasopimukseen kannattaa liittyä?18.12.2025 05:30:00 EET | Tiedote
Energiatehokkuussopimuksia on tehty Suomessa jo lähes 30 vuotta, joista 20 vuotta niillä on toimeenpantu EU:n energiatehokkuusdirektiivin vaatimuksia. Vapaaehtoiset sopimukset ovat sopineet suomalaisten tunnolliseen ja tehokkaaseen tapaan toimia ilman raskasta valvontakoneistoa ja sanktioita. Käynnissä olevalla kaudella (2017–2025) mukana on 779 yritystä ja 164 kuntaa/kuntayhtymää, jotka kattavat lähes 60 % Suomen kokonaisenergiankulutuksesta.
KOVA: Erityisryhmien asuntokohteita ei tällä hetkellä juuri suunnitella tai rakenneta16.12.2025 04:30:00 EET | Tiedote
Erityisryhmien asuntokohteita suunnittelee tällä hetkellä vain hyvin harva kohtuuhintainen asuntotoimija. Vain 14 prosenttia asuntotoimijoista kertoo suunnitelleensa uusien erityisryhmien asuntokohteiden rakentamista vuosina 2024–2025. Kohteita suunnitelleista ainoastaan ne toimijat, joille on myönnetty erityisryhmien investointiavustus, ovat pystyneet käynnistämään erityisryhmien asuntokohteen rakentamisen. Investointiavustus on myönnetty harvemmalle kuin joka kymmenelle kohtuuhintaiselle asuntotoimijalle. Tulokset perustuvat Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry:n jäsenilleen tekemään kyselyyn.
Kaksi uutta jäsentä KOVA ry:lle11.12.2025 11:15:00 EET | Tiedote
Kankaanpään Asunnonhankinta Oy ja Kiinteistö Oy Vaalan Niska ovat Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry:n uusimmat jäsenet. KOVAn hallitus hyväksyi yhtiöt KOVAn jäseniksi tänään.
KOVA: Kohtuuhintaisten asuntojen vuokrien ja käyttövastikkeiden nousu tasaantuu selvästi ensi vuonna10.12.2025 05:30:00 EET | Tiedote
Kohtuuhintaisten asuntojen vuokrien ja käyttövastikkeiden viime vuosina nähty suhteellisen voimakaskin kasvu tasaantuu selvästi vuonna 2026. Valtion tukemien vuokra-asuntojen vuokrat kasvavat koko maassa keskimäärin 1,1 prosenttia. Valtion tukemien erityisryhmien vuokra-asuntojen vuokrat nousevat keskimäärin 2,1 prosenttia. Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeiden keskimääräinen kasvu on 1,7 prosenttia. Luvut perustuvat Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry:n jäsenyhteisöillään teettämään kyselyyn.
Kommentti: Asuntoyhteisöjen korkotukilainat ja Suomen EDP-velkasuhde vuonna 20254.12.2025 04:30:00 EET | Tiedote
Suomen julkisen sektorin velasta on ollut runsaasti keskustelua syksyn mittaan. Aihe on tärkeä ja Suomen julkisyhteisöjen velan suhde bruttokansantuotteeseen kohosi kesäkuussa ennätyksellisen korkealle, 88,3 prosenttiin. Keskustelussa on aika ajoin vilahtanut myös maininta siitä, että tätä velkasuhdetta on keinotekoisesti kasvatettu valtion tukemaan asumiseen liittyvällä tilastointimuutoksella. Aiheesta tuntuu kuitenkin olevan vaihtelevasti tietoa saatavilla, joten tässä kirjoituksessa avataan hieman tuota muutosta nykytilanteen valossa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme