Pohjoisella Itämerellä tutkitaan panssarilaiva Ilmarisen riskihylkyä
31.7.2023 11:10:00 EEST | Suomen ympäristökeskus | Tiedote
Merentutkimusalus Arandan tutkimusmatka suuntautuu tällä viikolla Utöstä etelään. Suomen ympäristökeskuksen, Rajavartiolaitoksen ja Museoviraston asiantuntijat tutkivat vuonna 1941 uponneen panssarilaiva Ilmarisen hylkyä mahdollista öljynpoisto-operaatiota varten. Hylyn tankeissa arvioidaan olevan kevyttä polttoöljyä noin 100 000 litraa.
”Panssarilaiva Ilmarisen hylky on merkittävä ympäristöriski. Mikäli se alkaisi vuotaa öljyä, öljy ajautuisi kohti Suomen rannikkoa ja Saaristomerta, jos tuuliolosuhteet olisivat tyypillisiä. Vuotava öljy olisi vaaraksi meriluonnolle”, toteaa projektipäällikkö Tommi Kontto Suomen ympäristökeskuksesta.
Jos tyhjennysoperaatioon päädytään, se on tarkoitus kilpailuttaa ja tehdä vuoden 2024 aikana.
Hylky mallinnetaan jatkotoimenpiteitä varten
Suomalainen panssarilaiva Ilmarinen upposi ajettuaan miinaan. Laivan hylky makaa noin 80 metrin syvyydessä osittain pohjamutaan uponneena. Työskentely tässä syvyydessä asettaa tutkimuksille omat haasteensa.
Tutkimuksen tarkoitus on laatia hylystä 3D-malli jatkotoimenpiteitä varten ja selvittää, miten hylky voitaisiin tyhjentää öljystä. Mallintamisessa käytetään merentutkimusalus Arandan hydroakustisia laitteistoja, ja hylkyä kuvataan lisäksi ROV-sukellusrobotilla.
Matkan aikana otetaan vesi- ja sedimenttinäytteitä hylyn ympäriltä, mutta itse hylkyyn ei kajota. Hylky kuuluu hautarauhan piiriin, mikä on huomioitu tutkimussuunnitelmassa. Mikäli tankkeja päädytään tulevaisuudessa tyhjentämään, hautarauha varmistetaan operaation aikana.
Suomen aluevesillä on lähes kolmekymmentä riskihylkyä
Suomen aluevesillä arvioidaan olevan toista tuhatta hylkyä. Suuressa osassa niistä voi olla jäljellä merkittäviä määriä öljyä tai muita ympäristölle vaarallisia aineita.
Korkean riskin hylkyjä on lähes 30. Ne ovat tyypillisesti ruostumassa puhki tai sijaitsevat lähellä tärkeitä tai herkkiä luontokohteita.
Hylkyjen saneeraus on osa vesiensuojelun tehostamisohjelmaa
Panssarilaiva Ilmarisen tutkimukset ovat osa Hylkyjen saneeraus vesiensuojelun tehostamisohjelmassa -hanketta, joka saa rahoituksen ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmasta.
Hankkeen vastuuorganisaatio on Suomen ympäristökeskus ja sen toteuttamiseen osallistuvat erityisesti Merivoimat ja Rajavartiolaitos. Suomen ympäristökeskus vastaa ympäristövahingon vaaraa aiheuttavien hylkyjen seurannasta ja saneerauksesta. Rajavartiolaitos vastaa pelastustoiminnasta Suomen aluevesillä ja talousvyöhykkeellä tapahtuneissa alusöljyvahingoissa ja aluskemikaalivahingoissa ja sovittaa yhteen siihen varautumista. Rajavartiolaitos on aktiivisesti mukana tukemassa toimenpiteitä, joilla vähennetään etupainotteisesti hylkyjen vuotoriskejä, jotta pitkäkestoisilta ja kalliilta torjuntatoimenpiteiltä voitaisiin välttyä.
Hylkyjen saneerausmahdollisuuksia selvittävässä ja saneerauksia toteuttavassa hankkeessa on tähän mennessä saneerattu 4 hylkyä: ruoppaaja Veli Hangon edustalla, kuivalastialukset Hanna-Marjut ja Fortuna Kihdin selällä sekä moottorialus Beatris Iniön selällä. Edellä mainittujen hylkyjen tyhjennysoperaatiot tehtiin Merivoimien toimesta muiden viranomaisten tuella.
Vesiensuojelun tehostamisohjelma 2019–2023 on merkittävä panostus vesien suojeluun. Sen tavoitteena on Itämeren ja sisävesien hyvä tila. Ohjelman toimilla vähennetään maa- ja metsätalouden ravinnekuormitusta vesiin, puhdistetaan hylkyjä öljystä, kunnostetaan vesistöjä sekä vähennetään haitallisia aineita kaupunkien jätevesistä.
Matkan tuloksista kerrotaan mediatilaisuudessa
Syke järjestää tutkimusmatkan päätteeksi mediatilaisuuden merentutkimusalus Arandalla perjantaina 4.8. Helsingin Salmisaaressa Tammasaarenlaiturilla kello 13–14. Toimittajat ovat tervetulleita paikan päälle kuulemaan tutkimusmatkasta, tutustumaan aluksen kalustoon ja haastattelemaan tutkijoita.
Ilmoitathan osallistumisestasi sähköpostilla viestintäharjoittelija Tytti Juustille osoitteeseen tytti.juusti@syke.fi torstaihin 3.8. kello 11 mennessä. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Ilmoitathan samalla mahdollisesta erityisruokavaliosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tommi KonttoProjektipäällikkö
Puh:0295 252 278etunimi.sukunimi@syke.fiMediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Linkit
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Viikkokatsaus 30.3–2.4.202626.3.2026 13:34:03 EET | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Torkan fortsätter vara utmanande – många sjöar och grundvattennivåer är låga26.3.2026 07:00:00 EET | Pressmeddelande
Grundvattennivåerna ligger under det normala i stora delar av landet, med undantag för Lappland. Situationen har förvärrats av en ovanligt snöfattig vinter, långa köldperioder, en tidig vår samt en långvarig torka särskilt i östra Finland. Enligt prognosen kommer de stora sjöarna i östra Finland att förbli låga även i år. Vårens och sommarens torka kan påverka tillgången på vatten, jordbrukets skördar, risken för skogsbränder, vattentransport, rekreationsanvändningen av vattendrag samt energiproduktion. Nederbörden under våren avgör vilka effekter torkan slutligen kommer att ha.
Kuivuustilanne jatkuu haastavana – monet järvet ja pohjavedet matalalla26.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Pohjavesien pinnat ovat tavanomaista matalammalla useilla alueilla Lappia lukuun ottamatta. Tilannetta ovat pahentaneet poikkeuksellisen vähäluminen talvi, pitkät pakkasjaksot, aikainen kevät sekä erityisesti Itä-Suomessa pitkään jatkunut kuivuustilanne. Ennusteen mukaan Itä-Suomen suuret järvet pysyvät tänäkin vuonna matalalla. Kevään ja kesän kuivuus voi vaikuttaa talousveden riittävyyteen, maatalouden satoihin, maastopaloihin, vesiliikenteeseen, vesistöjen virkistyskäyttöön ja energiantuotantoon. Kevään sademäärät vaikuttavat lopullisen kuivuustilanteen kehittymiseen.
Muovi ei kuulu maaperään vaan kiertoon – puutarhurin muovivalinnat näkyvät maaperässä pitkään24.3.2026 07:30:00 EET | Tiedote
Muovi on vakiinnuttanut paikkansa paitsi kodeissa myös kotipuutarhoissa: ruukuissa, katteissa, sidontanaruissa ja multapusseissa. Oikein käytettynä se kestää ja kiertää. Maaperään päätyessään muovi ei kuitenkaan katoa, vaan pilkkoutuu mikromuoviksi, joka voi säilyä ympäristössä pitkään.
Tutkijat: Suomessa ei tunnisteta energiaköyhyyttä23.3.2026 07:03:50 EET | Tiedote
Suomalaisista kotitalouksista noin 7–15 prosenttia on energiaköyhiä, mikä suurimmillaan tarkoittaa noin 300 000 kotia. Aalto-yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan energiaköyhyys liittyy muun muassa lämmitysmuotoon, asuinpaikkaan, työmarkkinatilanteeseen, perhekokoon ja sukupuoleen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme