Jyväskylän yliopisto

Väitös: Lihavuussyrjintää vastaan toimiva kehopositiivisuusaktivismi tuo uuden tavan puhua aiheesta (Puhakka)

Jaa

Lihavuussyrjintä on ongelma, joka on niin meillä kuin muuallakin pesiytynyt yhteiskunnan rakenteisiin: koulutukseen, työmarkkinoille ja terveydenhuoltoon. Sen vastareaktioksi on kehittynyt kehopositiivisuusaktivismi, joka raivaa tietä ulos syrjinnästä. Aktivismin ytimessä on uudenlainen tapa puhua lihavuudesta.

Anna Puhakka, kuvaaja Sonja Siikanen
Anna Puhakka, kuvaaja Sonja Siikanen

MSc Anna Puhakan väitöstutkimus käsittelee kehopositiivisuusaktivismia Suomessa 2010-luvun jälkipuolella. Tulokset osoittavat, että aktivismi on moniulotteinen ilmiö, joka pitää sisällään erilaisia vastarintatekoja, mutta myös yhteistyötä. Tutkimuksen aineisto koostuu aktivistien itsensä tuottamista verkkosisällöistä, kuten blogikirjoituksista, YouTube-videoista ja podcasteista.

– Perinteisesti julkisessa puheessa Suomessakin lihavuus on esitetty kansanterveydellisenä ja -taloudellisena ongelmana. Lihavuudesta ovat valtaosin puhuneet muut kuin lihavat henkilöt itse. Koska kehopositiivisuusaktivismissa toimijoina ovat lihavat ihmiset ja koska sen näkökulma lihavuuteen poikkeaa totutusta, sitä voidaan ajatella vastapuheena eli vallitsevan näkökulman ärhäkkänäkin haastajana, Puhakka kertoo.

Vastassa kritiikkiä ja epäasiallista kommentointia

Kun kyseenalaistaa valtavirtaa, on usein odotettavissa vastustusta. Näin on myös kehopositiivisuusaktivistien kohdalla. Yhteiskunnallinen liike on kohdannut kritiikkiä – ja valitettavasti myös epäasiallista kommentointia – sillä lihavuuteen liitetyt kielteiset stereotypiat istuvat tiukassa.

– Toisaalta kehopositiivisuus ja sen rooli varteenotettavana yhteiskunnallisena liikkeenä ovat vankistuneet, kun aktivistit ovat kerranneet perussanomaansa kriitikoille yhä uudelleen. Moni kehopositiivisuusaktivistin ulostulo toimii itse asiassa hyvänä esimerkkinä siitä, miten on mahdollista olla eri mieltä ja silti jatkaa mielipiteiden vaihtoa. Tämä on merkittävää laajemminkin, koska etenkin sosiaalisessa mediassa äänenpainot kärjistyvät nopeasti ja jakolinjat syvenevät, toteaa Puhakka.

Sukupuoli ja ihonväri altistavat syrjinnälle

On myös tärkeää muistaa, että lihavuus on ani harvoin ainoa peruste syrjinnälle. Muiden muassa sukupuoli ja ihonväri vaikuttavat osaltaan siihen, minkälainen mahdollisuuksien kirjo ihmiselle yhteiskunnassa avautuu, tai mitkä ovet pysyvät suljettuina. Aiempi tutkimus on osoittanut, että naisille sekä mustille ja ruskeille ihmisille lihavuus on leimaavampaa kuin miehille tai valkoisille.

– Kehopositiivisuusaktivismin sisällä käydään keskusteluja tämänkaltaisista risteävistä eroista. Siellä muistutetaan liikkeen pyrkimyksestä lisätä yhteiskunnan reunamille työnnettyjen kehojen näkyvyyttä, sekä siitä, että eritoten moninkertaisesti syrjityille – kuten mustille, lihaville naisille – tulee tehdä enemmän tilaa, Puhakka sanoo.

MSc Anna Puhakan sukupuolentutkimuksen väitöskirjakäsikirjoituksen “Resistances in online body positivity activism in Finland in the late 2010s” tarkastustilaisuus pidetään 12.8.2023 Seminaarinmäellä salissa S212 alkaen klo 12. Vastaväittäjänä toimii dosentti Kata Kyrölä (University College London, Iso-Britannia) ja kustoksena apulaisprofessori Hannele Harjunen (Jyväskylän yliopisto).

Linkki väitöskirjaan: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9670-3

Taustatietoja:

MSc Anna Puhakka on sukupuolentutkimuksen väitöskirjatutkija Jyväskylän yliopistossa. Hän valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi Lundin yliopistosta (Ruotsi) vuonna 2009 pääaineenaan globaali kehitystutkimus. Sen jälkeen hän on työskennellyt mm. järjestösektorilla.

Puhakka on valmistellut väitöskirjaansa Alfred Kordelinin säätiön, Jyväskylän yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan sekä Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen tukemana.

Lisätietoja:

Anna Puhakka, anna.puhakka@helsinki.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitös: Pohjoisten järvien kestävä hoito huomioi lajien väliset vuorovaikutukset ja yksilöiden ruumiinkoon ravintoverkossa (Kangosjärvi)1.12.2025 13:00:00 EET | Tiedote

Jyväskylän yliopiston uudessa väitöstutkimuksessa selvitettiin, miten ympäristötekijät ja kalayhteisön rakenne muokkaavat pohjoisten järvien ravintoverkkoja sekä lohikalojen ravinnonkäyttöä. Tulokset osoittavat, että kalalajien väliset vuorovaikutukset ja yksilöiden koko vaikuttavat lohikalojen ravintokäyttäytymiseen enemmän kuin järven pinta-ala tai ilmaston lämpötila.

Varhaiskasvatusjärjestelmä toimii, mutta perheiden valinnanvapaus ei aina toteudu (Kuusiholma-Linnamäki)1.12.2025 08:45:29 EET | Tiedote

Suomessa jokaisella lapsella on oikeus päästä varhaiskasvatukseen. Tätä turvaa varhaiskasvatuslaki, jonka avulla pyritään siihen, että palvelut ovat perheille helposti saatavilla. Varhaiskasvatukseen osallistumista tuetaan lisäksi tulosidonnaisilla asiakasmaksuilla sekä sisaralennuksilla, jotta varhaiskasvatus olisi aidosti mahdollinen kaikille lapsille, perheen tilanteesta riippumatta.

Oppimisen tuen uudistus muuttaa koulujen arkea – tutkimus selvittää, miten uudistus toteutetaan kunnissa28.11.2025 06:30:00 EET | Tiedote

Esi- ja perusopetuksen oppimisen tukea uudistettiin vuonna 2025, kun aiempi kolmiportainen malli korvattiin ryhmäkohtaisilla ja oppilaskohtaisilla tukitoimilla. Tavoitteena on tarjota tukea aiempaa oikea-aikaisemmin ja matalammalla kynnyksellä, mutta käytännön toteutus ja resurssit vaihtelevat kunnittain. Jyväskylän yliopiston johtama tutkimushanke selvittää nyt, millaiseksi uudistus muotoutuu koulujen arjessa eri puolilla Suomea.

Ionien kierrätys avaa tien raskaimpien alkuaineiden tutkimukseen27.11.2025 07:05:00 EET | Tiedote

Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksen (CERN) ISOLDE-laitoksen tutkijat ovat kehittäneet sähköstaattisen loukun ja lasereiden yhdistelmään perustuvan mittausmenetelmän, mikä voi auttaa selvittämään harvinaisimpien ja vähiten tunnettujen alkuaineiden kemiallisia ominaisuuksia. Myös Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksen tutkija Mikael Reponen on ollut mukana laitteiston valmistelussa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye