Jyväskylän yliopisto

Nanotiedekeskuksen fyysikot osoittivat, miten ääni voi kulkea tyhjiössä

Jaa

Erään kuuluisan elokuvan mainoslauseena oli aikoinaan "Avaruudessa kukaan ei kuule huutoasi”. Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen tutkijat Zhuoran Geng ja Ilari Maasilta ovat kuitenkin äskettäin osoittaneet päinvastoin, että tietyssä tilanteessa ääntä voikin kytkeä voimakkaasti tyhjiön läpi!

Ääniaallot tunneloituvat tyhjiöraon yli.
Ääniaallot tunneloituvat tyhjiöraon yli.

Jyväskylän yliopiston tutkijoiden juuri julkaisemassa tutkimusartikkelissa osoitetaan, että joissakin tapauksissa ääni ikään kuin hyppää tai ”tunneloituu” täysin kahden materiaalikappaleen välissä olevan tyhjiön läpi, jos materiaalit ovat pietsosähköisiä. Näissä materiaaleissa värähtelyt (ääniaallot) tuottavat samalla sähköisen vasteen, ja sähkökenttä vaikuttaa myös tyhjiössä, toimien aallon välittäjänä kappaleesta toiseen. Vaatimuksena on, että kappaleiden välinen etäisyys on pienempi kuin aallonpituus. Efekti toimii audiotaajuuksien lisäksi (Hz-kHz) myös korkeammilla ultraääni- (MHz) ja hyperääni- (GHz) taajuuksilla, kunhan vain tyhjiöraon kokoa pienennetään taajuuden kasvaessa.  

- Useimmissa tapauksissa kyseinen efekti on pieni, mutta löysimme myös tilanteita, jolloin koko aallon energia hyppää tyhjiön läpi sataprosenttisen täydellisesti ilman minkäänlaisia heijastuksia. Efektiä voitaisiin mahdollisesti hyödyntää ainakin tulevaisuuden elektromekaanisissa komponenteissa kuten esimerkiksi mikroelektromekaanisissa järjestelmissä, älypuhelinteknologiassa ja lämmön kontrolloinnissa, kertoo Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen professori Ilari Maasilta.

Tutkimusta rahoitti Suomen Akatemia ja EU:n Horizon 2020 ohjelma, ja se julkaistiin fysiikan alan tunnetussa Communications Physics- lehdessä 14.7.2023

Artikkelin tiedot:

Yhteyshenkilöt

Professori Ilari Maasilta, +358 40 805 4098, maasilta@jyu.fi

Kuvat

Ääniaallot tunneloituvat tyhjiöraon yli.
Ääniaallot tunneloituvat tyhjiöraon yli.
Lataa

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Jyväskylään yhteiskäyttöinen infrastruktuuriympäristö kvanttiteknologioiden kehittämistä varten4.10.2023 07:00:00 EEST | Tiedote

Merkittävä uusi Business Finland rahoitus vauhdittaa suomalaisen kvanttiteknologian edistymistä. Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskukseen rakennetaan infrastruktuuriympäristö kvanttiteknologia-alustojen tutkimista ja kehittämistä varten. Infrastruktuuri tulee olemaan avoin sekä julkiselle että yksityiselle tutkimukselle, ja käyttäjät tulevat olemaan niin yliopistotutkijoita kuin start-up yrityksiä. Kyseessä on Suomen ainoa avoimesti käytettävissä oleva infrastruktuuri, joka keskittyy erityisesti puolijohde-pohjaisiin kvanttiteknologioihin. Kansainvälisestikin yhteiskäyttöiset infrastruktuurit ovat vielä harvinaisuuksia.

Kotimaan turisti etsii rentoutumista – ja arjen matkustaminen on ajanvietettä4.10.2023 01:00:00 EEST | Tiedote

Suomalaisten kuluttajien liikkumiseen liittyviä arvoja, motiiveja ja asenteita sekä niissä tapahtuneita muutoksia selvitettiin Jyväskylän yliopiston Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen valtakunnallisesti edustavassa kyselytutkimuksessa (N=2000). Tutkimus toteutettiin Viitoskäytävä – Kumppanuudella kehittyvä kasvuvyöhyke- hankkeen toimeksiantona. Viitoskäytävän alue kattaa Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Kainuun, Koillismaan ja Itä-Lapin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme