Jo viisivuotiaan kehno käsitys itsestään liikkujana voi jäädä pysyväksi ja vaikuttaa liikuntataitoihin
Jyväskylän yliopiston laajan tutkimuksen tulokset osoittivat, että varhaiskasvatusikäisten lasten koettu motorinen pätevyys ja motoristen taitojen urautuminen oli nähtävissä jo 5–6-vuotiaana, etenkin jos lapsi arvioi omat taitonsa muita lapsia heikommiksi. Jos lapsi arvioi omat taitonsa alhaisiksi varhaislapsuudessa, oli hyvin todennäköistä, että hän arvioi samat taidot alhaisiksi myös alakoululaisena. Alhaisen arvion profiiliin kuuluminen yleistyi sekä tytöillä että pojilla iän myötä. Myös sukupuolieroja havaittiin, sillä tytöt aliarvioivat herkemmin omia motorisia taitojaan.
Koettu motorinen pätevyys kuvaa sitä, kuinka hyväksi lapsi arvioi omat motoriset taitonsa. Motoriset taidot, kuten juokseminen, hyppääminen, tasapainoilu ja pallonkäsittelytaidot, ovat tärkeitä lapsen kehitykselle. Nämä taidot mahdollistavat lapselle itsenäisen liikkumisen sekä muodostavat pohjan tulevaisuuden monipuolisille liikkumisen taidoille. Motoriset taidot vaikuttavat myös lapsen yksilölliseen kasvuun sekä sosiaaliseen ja emotionaaliseen hyvinvointiin.
- Hyvät motoriset taidot sekä koettu motorinen pätevyys mahdollistavat lapsen osallistumisen ikätasolle sopiviin peleihin ja leikkeihin, sillä silloin lapsi kokee pärjäävänsä niissä ja on halukas lähtemään niihin mukaan. Tällaiset positiiviset sosiaaliset kokemukset ovat tärkeitä lapsen itseluottamuksen rakentumisessa. Toisaalta nämä positiiviset kokemukset voivat myös innostaa lasta ja sen vuoksi lapsi haluaa osallistua enemmän leikkeihin ja peleihin. Tämä puolestaan harjaannuttaa entuudestaan lapsen liikkumisen taitoja, liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkijatohtori Donna Niemistö sanoo.
Varhaislapsuudella on tärkeä merkitys
Tulokset osoittivat, että ne lapset, jotka 5–6-vuotiaina kuuluivat alhaisen koetun motorisen pätevyyden profiiliin, 92 prosentin todennäköisyydellä kuuluivat samaan alhaiseen profiiliin myös 7–11-vuotiaina.
- Alhainen koettu pätevyys varhaislapsuudessa ennusti merkittävimmin kouluiän alhaista koettua pätevyyttä. Jos lapsi puolestaan yliarvioi tai arvioi omia liikkumisen taitojaan realistisesti, hänellä oli suurempi todennäköisyys osata liikkumisen taitoja myös alakouluiässä. Tämän vuoksi suurin tuki tulee osoittaa niille lapsille, jotka arvioivat taitonsa alhaiseksi jo varhaiskasvatusiässä.
Tutkimuksen mukaan alhaiseen profiiliin kuului varhaiskasvatusiässä tytöistä 36 % ja 7–11-vuotiaina jo puolet. Pojista 5–7-vuotiaina alhaiseen profiiliin kuului 27 % ja 7–11-vuotiaina 39 %.
- Lasten määrä alhaisessa profiilissa kasvaa iän myötä. Lasten motoristen taitojen ja koetun motorisen pätevyyden erot yksilöiden välillä kasvavat ja taidot eriytyvät eli polarisoituvat. Tämä haastaa paitsi liikunnanopettajia, myös urheiluseuroja siinä, että lapset, joille toimintaa suunnitellaan, voivat olla hyvin eritasoisia taidoiltaan.
Taitojen harjoittelua ja sen eriyttämistä haastaa kasvattajien käytettävissä oleva aika ja ammattitaito.
- Olisi ensisijaisen tärkeää, että jo varhaisessa vaiheessa panostettaisiin varhaiskasvattajien, opettajien ja valmentajien ammatilliseen osaamiseen. Kun lapset kasvavat aikuisiksi, heillä olisi tärkeää olla riittävät tiedot, taidot ja tottumukset liikkua terveyttä ylläpitäen.
Niemistö kannustaakin perheitä liikkumaan yhdessä, sillä näin lapset oppivat yhtä aikaa liikkumisen taitoja ja arvioimaan omia taitojaan paremmin. Tämä edistää merkittävästi lapsen itsenäistä ja turvallista liikkumista.
- Yhdessä liikkumisella ja varaamalla aikaa sille, näytämme esimerkkiä, että liikkumiseen kannattaa satsata ja se on kivaa. Lisäksi ylläpidämme terveyttä ja liikumme ympäristöystävällisesti, Niemistö toteaa.
Alkuperäinen artikkeli Perceived motor competence in early childhood predicts perceived and actual motor competence in middle childhood julkaistiin Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports -lehdessä 28.06.2023. Deakinin yliopistosta Australiasta mukana oli professori Lisa Barnett, ja Jyväskylän yliopiston psykologina laitokselta professori Asko Tolvanen, sekä liikuntatieteiden tiedekunnasta yliopistonlehtori Arto Laukkanen ja Taitavat tenavat ja Liikkuva perhe -tutkimushankkeiden johtaja, apulaisprofessori Arja Sääkslahti. Linkki julkaisuun: https://doi.org/10.1111/sms.14438
Lisätietoja
Tutkimushankkeista:
Taitavat tenavat -tutkimushankkeen nettisivut: https://www.jyu.fi/sport/fi/tutkimus/hankkeet/taitavat-tenavat
Liikkuva perhe -tutkimushankeen nettisivut:
https://www.jyu.fi/sport/fi/tutkimus/hankkeet/liikkuva-perhe
Yhteyshenkilö:
Donna Niemistö
tutkijatohtori
liikuntatieteellinen tiedekunta
donna.m.niemisto@jyu.fi
040 805 4162
Yhteyshenkilöt
Liisa Harjulaviestintäpäällikkö
Puh:040 805 4403viestinta@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Kun data päättää lapsen urheilupolusta – uusi tutkimus etsii oikeudenmukaisempia tapoja valita lahjakkuuksia21.10.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Juniorijoukkueiden pelaajavalinnat herättävät keskustelua ja tunteita. Uusi Jyväskylän yliopiston johtama tutkimushanke tutkii, miten dataperustainen lahjakkuuden tunnistaminen ja varhaiset valinnat vaikuttavat junioriurheilun eettisyyteen ja yhdenvertaisuuteen.
Iäkkäiden näkökyky ja kuuloaisti parantuneet - sukupolvien välinen vertailu paljastaa muutoksen21.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston Gerontologian tutkimuskeskuksen tutkimus osoittaa, että 75- ja 80-vuotiaiden näkökyky on parantunut merkittävästi viimeisten vuosikymmenten aikana. Nykyään iäkkäät kokevat vähemmän näkö- ja kuulovaikeuksia kuin ikätoverinsa 1990-luvulla.
Fysioterapiaa VR-laseissa – Jyväskylän yliopiston tutkijat kehittäneet uutta fysioterapiaa aivoinfarktipotilaille20.10.2025 07:58:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijaryhmä on kehittänyt ja testannut uutta virtuaalitodellisuuteen (VR) perustuvaa tapaa tehdä fysioterapiaharjoitteita. Harjoitteet on suunniteltu aivoinfarktista toipuville henkilöille, jotka kärsivät avaruudellisen hahmottamisen häiriöstä. Kyseessä on invalidisoiva tila, joka vaikuttaa huomiokykyyn ja tilan hahmottamiseen toispuoleisesti. Tämä on yksi ensimmäisistä kokeellisista tapaustutkimuksista, joissa kuntoutumista tuetaan lisäämällä virtuaalitodellisuudessa suoritettaviin fysioterapiapohjaisiin harjoitteisiin audiovisuaalisia vihjeitä.
Väitös: Aikuissosiaalityön tietopohja rakentuu moniäänisesti ja jännitteisessä toimintaympäristössä16.10.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
YTM Tuija Kuorikosken sosiaalityön väitöstutkimus tarkastelee aikuissosiaalityön ammattilaisten ja asiakkaiden kokemustiedosta, teoreettisesta- ja tutkimustiedosta sekä hallinnollisista vaatimuksista rakentuvaa tietopohjaa. Väitöstutkimus osoittaa, että nämä tiedonmuodot eivät aina kohtaa: niitä ohjaavat erilaiset arvot ja tavoitteet, jotka voivat olla keskenään ristiriidassa. Tutkimuksen mukaan moniäänisyys haastaa tietopohjan rakentumista, mutta samalla myös rikastuttaa sitä.
Vertaistuki rintasyövässä edellyttää joustavuutta – potilaan tarpeet vaihtelevat hoitopolun aikana15.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Rintasyöpään sairastuneiden vertaistuki on moniulotteista vuorovaikutusta, jossa potilaat rakentavat identiteettiään ja suhdettaan vertaistukijoihin. Uusi tutkimus tuo esiin potilaiden kokemuksia vertaistuen vuorovaikutuksen eri ulottuvuuksista. Kansainvälistä vertaistuen päivää vietetään 16.10.2025.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme