Jo viisivuotiaan kehno käsitys itsestään liikkujana voi jäädä pysyväksi ja vaikuttaa liikuntataitoihin
Jyväskylän yliopiston laajan tutkimuksen tulokset osoittivat, että varhaiskasvatusikäisten lasten koettu motorinen pätevyys ja motoristen taitojen urautuminen oli nähtävissä jo 5–6-vuotiaana, etenkin jos lapsi arvioi omat taitonsa muita lapsia heikommiksi. Jos lapsi arvioi omat taitonsa alhaisiksi varhaislapsuudessa, oli hyvin todennäköistä, että hän arvioi samat taidot alhaisiksi myös alakoululaisena. Alhaisen arvion profiiliin kuuluminen yleistyi sekä tytöillä että pojilla iän myötä. Myös sukupuolieroja havaittiin, sillä tytöt aliarvioivat herkemmin omia motorisia taitojaan.
Koettu motorinen pätevyys kuvaa sitä, kuinka hyväksi lapsi arvioi omat motoriset taitonsa. Motoriset taidot, kuten juokseminen, hyppääminen, tasapainoilu ja pallonkäsittelytaidot, ovat tärkeitä lapsen kehitykselle. Nämä taidot mahdollistavat lapselle itsenäisen liikkumisen sekä muodostavat pohjan tulevaisuuden monipuolisille liikkumisen taidoille. Motoriset taidot vaikuttavat myös lapsen yksilölliseen kasvuun sekä sosiaaliseen ja emotionaaliseen hyvinvointiin.
- Hyvät motoriset taidot sekä koettu motorinen pätevyys mahdollistavat lapsen osallistumisen ikätasolle sopiviin peleihin ja leikkeihin, sillä silloin lapsi kokee pärjäävänsä niissä ja on halukas lähtemään niihin mukaan. Tällaiset positiiviset sosiaaliset kokemukset ovat tärkeitä lapsen itseluottamuksen rakentumisessa. Toisaalta nämä positiiviset kokemukset voivat myös innostaa lasta ja sen vuoksi lapsi haluaa osallistua enemmän leikkeihin ja peleihin. Tämä puolestaan harjaannuttaa entuudestaan lapsen liikkumisen taitoja, liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkijatohtori Donna Niemistö sanoo.
Varhaislapsuudella on tärkeä merkitys
Tulokset osoittivat, että ne lapset, jotka 5–6-vuotiaina kuuluivat alhaisen koetun motorisen pätevyyden profiiliin, 92 prosentin todennäköisyydellä kuuluivat samaan alhaiseen profiiliin myös 7–11-vuotiaina.
- Alhainen koettu pätevyys varhaislapsuudessa ennusti merkittävimmin kouluiän alhaista koettua pätevyyttä. Jos lapsi puolestaan yliarvioi tai arvioi omia liikkumisen taitojaan realistisesti, hänellä oli suurempi todennäköisyys osata liikkumisen taitoja myös alakouluiässä. Tämän vuoksi suurin tuki tulee osoittaa niille lapsille, jotka arvioivat taitonsa alhaiseksi jo varhaiskasvatusiässä.
Tutkimuksen mukaan alhaiseen profiiliin kuului varhaiskasvatusiässä tytöistä 36 % ja 7–11-vuotiaina jo puolet. Pojista 5–7-vuotiaina alhaiseen profiiliin kuului 27 % ja 7–11-vuotiaina 39 %.
- Lasten määrä alhaisessa profiilissa kasvaa iän myötä. Lasten motoristen taitojen ja koetun motorisen pätevyyden erot yksilöiden välillä kasvavat ja taidot eriytyvät eli polarisoituvat. Tämä haastaa paitsi liikunnanopettajia, myös urheiluseuroja siinä, että lapset, joille toimintaa suunnitellaan, voivat olla hyvin eritasoisia taidoiltaan.
Taitojen harjoittelua ja sen eriyttämistä haastaa kasvattajien käytettävissä oleva aika ja ammattitaito.
- Olisi ensisijaisen tärkeää, että jo varhaisessa vaiheessa panostettaisiin varhaiskasvattajien, opettajien ja valmentajien ammatilliseen osaamiseen. Kun lapset kasvavat aikuisiksi, heillä olisi tärkeää olla riittävät tiedot, taidot ja tottumukset liikkua terveyttä ylläpitäen.
Niemistö kannustaakin perheitä liikkumaan yhdessä, sillä näin lapset oppivat yhtä aikaa liikkumisen taitoja ja arvioimaan omia taitojaan paremmin. Tämä edistää merkittävästi lapsen itsenäistä ja turvallista liikkumista.
- Yhdessä liikkumisella ja varaamalla aikaa sille, näytämme esimerkkiä, että liikkumiseen kannattaa satsata ja se on kivaa. Lisäksi ylläpidämme terveyttä ja liikumme ympäristöystävällisesti, Niemistö toteaa.
Alkuperäinen artikkeli Perceived motor competence in early childhood predicts perceived and actual motor competence in middle childhood julkaistiin Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports -lehdessä 28.06.2023. Deakinin yliopistosta Australiasta mukana oli professori Lisa Barnett, ja Jyväskylän yliopiston psykologina laitokselta professori Asko Tolvanen, sekä liikuntatieteiden tiedekunnasta yliopistonlehtori Arto Laukkanen ja Taitavat tenavat ja Liikkuva perhe -tutkimushankkeiden johtaja, apulaisprofessori Arja Sääkslahti. Linkki julkaisuun: https://doi.org/10.1111/sms.14438
Lisätietoja
Tutkimushankkeista:
Taitavat tenavat -tutkimushankkeen nettisivut: https://www.jyu.fi/sport/fi/tutkimus/hankkeet/taitavat-tenavat
Liikkuva perhe -tutkimushankeen nettisivut:
https://www.jyu.fi/sport/fi/tutkimus/hankkeet/liikkuva-perhe
Yhteyshenkilö:
Donna Niemistö
tutkijatohtori
liikuntatieteellinen tiedekunta
donna.m.niemisto@jyu.fi
040 805 4162
Yhteyshenkilöt
Liisa Harjulaviestintäpäällikkö
Puh:040 805 4403viestinta@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Hyvä ESG-luokitus ei takaa hyötyä - mutta ei tuo haittaakaan13.5.2025 13:16:16 EEST | Tiedote
Kestävyyteen kiinnitetään yhä enemmän huomiota, joten ympäristö- ja yhteiskuntavastuuseen ja hyvään hallintotapaan (ESG) panostaminen on noussut tärkeäksi teemaksi kansainvälisessä sijoitusmaailmassa. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemässään tohtorinväitöksessä Thanh Nam Vu tutki, miten ESG-kriteerien sisällyttäminen sijoitussalkkujen allokaatioon vaikuttaa taloudellisiin tuottoihin, ja haastaa vallitsevat oletukset vastuullisuustiedon arvostuksesta rahoitusmarkkinoilla.
Generatiivista tekoälyä halutaan hyödyntää ohjelmistotuotannon tehostamisessa – Jyväskylän yliopiston hanke sai 840 000 euron rahoituksen13.5.2025 08:55:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto on saanut Business Finlandilta 840 000 euron rahoituksen hankkeelle, jonka tavoitteena on tutkia generatiivisen tekoälyn mahdollisuuksia ohjelmistokehitysprosessien tehokkuuden ja ohjelmistotuotteiden laadun parantamisessa. Konsortiohankkeessa on mukana viisi suomalaista yritystä sekä useita ulkomaisia toimijoita. Hankkeen kokonaisrahoitus on 1,2 miljoonaa euroa, josta 30 % on yliopiston omaa rahoitusta.
Pandemia ei pysäyttänyt nuoria – tuore väitöstutkimus paljastaa sopeutumiskyvyn ja oma-aloitteisuuden13.5.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Koronapandemia haastoi nuorten aikuisten elämänkulkua, mutta tuore väitöstutkimus osoittaa, etteivät he olleet tilanteessa kokonaan voimattomia. YTM Julia Nuckols tarkastelee sosiologian väitöskirjassaan miten nuoret Suomessa, Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa reagoivat pandemian aiheuttamiin ammatillisiin, taloudellisiin ja sosiaalisiin haasteisiin.
Tutkimus: Vihreä kulutus painottuu brändeihin ja muotiin – Suomi erottuu vaatimattomilla vihreillä kuluttajilla12.5.2025 07:30:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston ja LUT-yliopiston tutkimuksen mukaan vihreä kuluttaminen on yleisempää Suomessa kuin Ruotsissa ja Iso-Britanniassa, mutta myös ei-vihreiden kuluttajien määrä on huomattava. Vihreät kuluttajat olivat tyypillisesti paitsi ekologisuutta arvostavia, myös brändi- ja muotitietoisia. Näillä niin sanotuilla premium-vihreillä kuluttajilla oli keskivertoa paremmat tulot ja he olivat nuorempia kuin muut kuluttajat.
Liikunta ja kuidut muokkaavat suolistomikrobiston toimintaa – edistävät maksan ja koko kehon terveyttä12.5.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Yhteiselo ihmisen ja mikrobien välillä näkyy erityisesti suolistossa, jossa bakteerien tuottamat aineenvaihduntatuotteet vaikuttavat koko kehon terveyteen. Väitöstutkimuksessa selvitettiin, miten suolistomikrobisto reagoi liikuntaan ja ravitsemukseen sekä miten nämä muutokset voivat lievittää metabolista rasvamaksatautia. Tutkimus osoitti, että sekä fyysinen aktiivisuus että prebioottikuitujen lisääminen ruokavalioon muokkaavat mikrobiston aineenvaihduntaa, mikä voi parantaa metabolista terveyttä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme