Jo viisivuotiaan kehno käsitys itsestään liikkujana voi jäädä pysyväksi ja vaikuttaa liikuntataitoihin

Koettu motorinen pätevyys kuvaa sitä, kuinka hyväksi lapsi arvioi omat motoriset taitonsa. Motoriset taidot, kuten juokseminen, hyppääminen, tasapainoilu ja pallonkäsittelytaidot, ovat tärkeitä lapsen kehitykselle. Nämä taidot mahdollistavat lapselle itsenäisen liikkumisen sekä muodostavat pohjan tulevaisuuden monipuolisille liikkumisen taidoille. Motoriset taidot vaikuttavat myös lapsen yksilölliseen kasvuun sekä sosiaaliseen ja emotionaaliseen hyvinvointiin.

- Hyvät motoriset taidot sekä koettu motorinen pätevyys mahdollistavat lapsen osallistumisen ikätasolle sopiviin peleihin ja leikkeihin, sillä silloin lapsi kokee pärjäävänsä niissä ja on halukas lähtemään niihin mukaan. Tällaiset positiiviset sosiaaliset kokemukset ovat tärkeitä lapsen itseluottamuksen rakentumisessa. Toisaalta nämä positiiviset kokemukset voivat myös innostaa lasta ja sen vuoksi lapsi haluaa osallistua enemmän leikkeihin ja peleihin. Tämä puolestaan harjaannuttaa entuudestaan lapsen liikkumisen taitoja, liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkijatohtori Donna Niemistö sanoo.

 

Varhaislapsuudella on tärkeä merkitys

Tulokset osoittivat, että ne lapset, jotka 5–6-vuotiaina kuuluivat alhaisen koetun motorisen pätevyyden profiiliin, 92 prosentin todennäköisyydellä kuuluivat samaan alhaiseen profiiliin myös 7–11-vuotiaina. 

- Alhainen koettu pätevyys varhaislapsuudessa ennusti merkittävimmin kouluiän alhaista koettua pätevyyttä. Jos lapsi puolestaan yliarvioi tai arvioi omia liikkumisen taitojaan realistisesti, hänellä oli suurempi todennäköisyys osata liikkumisen taitoja myös alakouluiässä. Tämän vuoksi suurin tuki tulee osoittaa niille lapsille, jotka arvioivat taitonsa alhaiseksi jo varhaiskasvatusiässä.

Tutkimuksen mukaan alhaiseen profiiliin kuului varhaiskasvatusiässä tytöistä 36 % ja 7–11-vuotiaina jo puolet. Pojista 5–7-vuotiaina alhaiseen profiiliin kuului 27 % ja 7–11-vuotiaina 39 %.

- Lasten määrä alhaisessa profiilissa kasvaa iän myötä. Lasten motoristen taitojen ja koetun motorisen pätevyyden erot yksilöiden välillä kasvavat ja taidot eriytyvät eli polarisoituvat. Tämä haastaa paitsi liikunnanopettajia, myös urheiluseuroja siinä, että lapset, joille toimintaa suunnitellaan, voivat olla hyvin eritasoisia taidoiltaan.

Taitojen harjoittelua ja sen eriyttämistä haastaa kasvattajien käytettävissä oleva aika ja ammattitaito.

- Olisi ensisijaisen tärkeää, että jo varhaisessa vaiheessa panostettaisiin varhaiskasvattajien, opettajien ja valmentajien ammatilliseen osaamiseen. Kun lapset kasvavat aikuisiksi, heillä olisi tärkeää olla riittävät tiedot, taidot ja tottumukset liikkua terveyttä ylläpitäen.

Niemistö kannustaakin perheitä liikkumaan yhdessä, sillä näin lapset oppivat yhtä aikaa liikkumisen taitoja ja arvioimaan omia taitojaan paremmin. Tämä edistää merkittävästi lapsen itsenäistä ja turvallista liikkumista.

- Yhdessä liikkumisella ja varaamalla aikaa sille, näytämme esimerkkiä, että liikkumiseen kannattaa satsata ja se on kivaa. Lisäksi ylläpidämme terveyttä ja liikumme ympäristöystävällisesti, Niemistö toteaa.

Alkuperäinen artikkeli Perceived motor competence in early childhood predicts perceived and actual motor competence in middle childhood julkaistiin Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports -lehdessä 28.06.2023. Deakinin yliopistosta Australiasta mukana oli professori Lisa Barnett, ja Jyväskylän yliopiston psykologina laitokselta professori Asko Tolvanen, sekä liikuntatieteiden tiedekunnasta yliopistonlehtori Arto Laukkanen ja Taitavat tenavat ja Liikkuva perhe -tutkimushankkeiden johtaja, apulaisprofessori Arja Sääkslahti. Linkki julkaisuun: https://doi.org/10.1111/sms.14438  

 

Lisätietoja

Tutkimushankkeista:

Taitavat tenavat -tutkimushankkeen nettisivut: https://www.jyu.fi/sport/fi/tutkimus/hankkeet/taitavat-tenavat

Liikkuva perhe -tutkimushankeen nettisivut:
https://www.jyu.fi/sport/fi/tutkimus/hankkeet/liikkuva-perhe

Yhteyshenkilö:

Donna Niemistö
tutkijatohtori
liikuntatieteellinen tiedekunta
donna.m.niemisto@jyu.fi
040 805 4162