Finanssiala ry:n avoimuustilinpäätös on julki – katso, keitä päättäjiä tapasimme ja millä asialla
11.8.2023 06:30:00 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
Finanssiala ry (FA) avaa vuosittain omaa vaikuttamistyötään julkaisemalla lobbauksen avoimuustilinpäätöksen. FA on lobbauksessaan sitoutunut avoimuuteen – siksi kerromme, keitä olemme lobanneet ja mistä aiheista.
Suomen laki velvoittaa, että vuoden 2024 alusta alkaen eduskuntaan ja ministeriöihin kohdistuvasta lobbauksesta on ilmoitettava avoimuusrekisteri-verkkopalveluun. Finanssiala on tässä edelläkävijä.
”FA on avannut lobbaustaan jo vuodesta 2020 ilman lainsäätäjän käskyä. Avoimuutta lisäävä sääntely on lobbareiden etu: kun lobbaus ei ole ollut erityisen läpinäkyvää, niin se on saanut ikävän pimeän tahran päälleen”, sanoo Finanssiala ry:n johtaja Tuomo Yli-Huttula.
FA:lla on vuosittain hoidettavana keskimäärin noin 100 edunvalvontahanketta. Näistä noin 20 edunvalvontateemasta käymme keskusteluja poliittisten päättäjien ja korkeimpien virkamiesten kanssa.
Kolmatta kertaa julkaistavaan FA:n lobbauksen avoimuustilinpäätökseen päättäjien nimet ovat valikoituneet julkaistaviksi heidän merkittävän poliittisen asemansa vuoksi. Kuluneen puolentoista vuoden aikana olemme keskittyneet erityisesti vaikuttamaan vaalikauden 2023–2027 hallituksen ohjelmaan.
Lisää avoimuutta!
Kannatamme lainsäädännön valmisteluun ja budjettivallan käyttöön liittyvän vaikuttamistyön avoimuuden lisäämistä sekä kotimaassa että EU:ssa. Vuoden 2024 alusta voimaantulevan lobbauksen avoimuusrekisterilain tavoitteena on lisätä lobbauksen läpinäkyvyyttä säätämällä oikeushenkilöille ja yksityisille elinkeinonharjoittajille velvollisuus ilmoittaa avoimuusrekisteriin eduskuntaan ja ministeriöihin kohdistuvasta vaikuttamisesta.
”Avoimuus tekee lobbauksesta arkipäiväisempää ja ymmärrettävämpää. Lobbareiden kannalta tärkeä arvo on myös se, että työmme tulee näkyvämmäksi ja sen arvostus kasvaa”, Yli-Huttula sanoo.
Avoimuustilinpäätöksessä lueteltujen tapaamisten lisäksi asiantuntijamme ovat osallistuneet eri ministeriöiden asiantuntijatyöryhmiin, jotka liittyvät alalle keskeisen lainsäädännön valmisteluun. Asiantuntijoitamme on lisäksi kuultu eduskunnan eri valiokunnissa.
Olemme listanneet vuoden 2022 ajankohtaisimmat edunvalvontateemamme. Listauksesta selviävät FA:n kannat sekä päättäjätapaamiset, joissa teemat ovat olleet esillä.
Ketä lobbasimme – tutustu avoimuustilinpäätökseen
Tuomo Yli-Huttulan kolumni: Avoin lobbari - Avautuvatko vai sulkeutuvatko ovet?
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tuomo Yli-HuttulaJohtaja, yhteiskuntasuhteet
Puh:+358 20 793 4270tuomo.yli-huttula@finanssiala.fiMari Pekonen-RantaJohtaja, EU-asiat
Puh:+358 20 793 4213mari.pekonen-ranta@finanssiala.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Muistutuskutsu: Talouden pyöreä pöytä: Ketä YEL-uudistuksessa kuunnellaan? 25.2.202624.2.2026 10:00:33 EET | Kutsu
Yrittäjäeläkejärjestelmää on tarve uudistaa. Järjestelmän menot ovat olleet lähes koko nykyjärjestelmän historian ajan suuremmat kuin tulot. Yrittäjien maksamat eläkemaksut eivät riitä maksussa olevien eläkkeiden kattamiseen. Yrittäjien eläkejärjestelmässä ei ole otettu käyttöön rahastointia samaan tapaan kuin työntekijöiden eläkejärjestelmässä, joten puuttuvan osuuden eläkemenoista maksaa valtio. Nykyisin eläkemaksut perustuvat työtuloon, eli arvioon yrittäjän työpanoksen rahallisesta arvosta. Työtulolla ei tarkoiteta yrityksen tuottamaa voittoa, verotettavaa tuloa tai yrittäjänä nostettua palkkaa. Työtulon pitäisi vastata vuosipalkkaa, joka samasta työstä pitäisi maksaa toiselle yhtä ammattitaitoiselle tekijälle. Missä uudistuksessa mennään? Maan hallitus asetti selvityshenkilön tekemään ehdotuksen järjestelmän kehittämisestä. Selvityksen teki Eläketurvakeskuksen entinen toimitusjohtaja Jukka Rantala, jonka esitys julkistettiin joulukuussa 2025. Hallituksella on parhaillaan valmistel
Lukiolaisten Talousguru 2026 huipentuu finaaliin tulevana torstaina 26.2. – suulliset väittelyt suorana Kauppalehden verkkosivuilla23.2.2026 07:53:02 EET | Tiedote
Lukiolaisten Talousguru-kilpailu 2026 huipentuu finaaliin torstaina 26.2.2026. Finaalin suullisia pariväittelyitä voi seurata suorana Kauppalehden verkkosivuilta klo 14.00 alkaen. Vuoden 2026 Talousguru hatutetaan suoran lähetyksen päätteeksi noin klo 15.45.
Talouden pyöreä pöytä: Ketä YEL-uudistuksessa kuunnellaan? 25.2.202620.2.2026 11:41:11 EET | Kutsu
Yrittäjäeläkejärjestelmää on tarve uudistaa. Järjestelmän menot ovat olleet lähes koko nykyjärjestelmän historian ajan suuremmat kuin tulot. Yrittäjien maksamat eläkemaksut eivät riitä maksussa olevien eläkkeiden kattamiseen. Yrittäjien eläkejärjestelmässä ei ole otettu käyttöön rahastointia samaan tapaan kuin työntekijöiden eläkejärjestelmässä, joten puuttuvan osuuden eläkemenoista maksaa valtio. Nykyisin eläkemaksut perustuvat työtuloon, eli arvioon yrittäjän työpanoksen rahallisesta arvosta. Työtulolla ei tarkoiteta yrityksen tuottamaa voittoa, verotettavaa tuloa tai yrittäjänä nostettua palkkaa. Työtulon pitäisi vastata vuosipalkkaa, joka samasta työstä pitäisi maksaa toiselle yhtä ammattitaitoiselle tekijälle. Missä uudistuksessa mennään? Maan hallitus asetti selvityshenkilön tekemään ehdotuksen järjestelmän kehittämisestä. Selvityksen teki Eläketurvakeskuksen entinen toimitusjohtaja Jukka Rantala, jonka esitys julkistettiin joulukuussa 2025. Hallituksella on parhaillaan valmistel
Geopoliittiset myrskyt ohjasivat sijoituksia Eurooppaan – Suomalaisiin rahastoihin tammikuussa yli miljardi euroa10.2.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin tammikuussa yhteensä 1,1 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myös myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo nousi yli 205 miljardiin euroon, kun se joulukuun 2025 lopussa oli 202 miljardia euroa.
Herääkö yksityinen kulutus viimein horroksestaan? Ennusteissa varovaisia merkkejä talouden elpymisestä9.2.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Tuoreimmissa talousennusteissa Suomen talouskehityksen ennakoidaan vähitellen elpyvän, mutta kasvusta ei odoteta rivakkaa. Ensi vuodelle ennustetaan jonkin verran tätä vuotta nopeampaa kasvua. Kehitystä voivat häiritä maailmantalouden epävarmuudet, erityisesti Yhdysvaltojen arvaamaton kauppapolitiikka. Tammikuun aikana julkaistuista ennusteista korkeimman kasvuluvun antaa OP Pohjolan ennuste, jonka mukaan Suomen talous kasvaisi 1,5 prosenttia vuonna 2026. Matalinta kasvulukua ennustaa Säästöpankkiryhmä, jonka mukaan talous kasvaisi tänä vuonna 0,8 prosenttia. Yksityisen kulutuksen odotetaan vähitellen piristyvän korkojen laskun, palkkojen nousun ja kotitalouksien vahvistuneiden taseiden myötä. Tammikuussa ennusteensa Suomen tämän ja ensi vuoden talouskasvusta julkaisivat Suomen Hypoteekkiyhdistys (Hypo), Nordea, OP Pohjola, Säästöpankkiryhmä, Aktia ja Swedbank. Swedbankin ennuste on mukana nyt ensimmäistä kertaa. Finanssiala ry (FA) kokoaa sivuilleen listausta pankkien, viranomaisten j
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme