Itsenäisyys ja toimintakyky muovaavat suhdetta tekoälyyn

Tutkijat toteuttivat kaksi kyselytutkimusta ihmisen teknologiasuhteesta. Ensimmäiseen tutkimukseen vastasi noin 8 800 iältään 18–75-vuotiasta henkilöä kuudesta Euroopan maasta (Suomi, Ranska, Saksa, Irlanti, Italia ja Puola).
Sekä myönteinen että kielteinen suhde tekoälyyn selittyi tutkimuksessa psykologisilla perustarpeilla. Erityisesti kyvykkyyden ja yhteenkuuluvuuden tunne muovasivat myönteistä suhdetta tekoälyyn. Suomalaisvastaajilla myös koettu itsenäisyys teknologioiden käytössä selitti myönteistä asennetta tekoälyä kohtaan.
Toinen tutkimus tarkasteli 18–80-vuotiaiden suomaisvastaajien (N=827) suhdetta tekoälyyn pitkittäisasetelmalla. Tutkijat havaitsivat, että autonomian ja yhteenkuuluvuuden tunteen kasvaessa positiivisuus kasvoi ja negatiivisuus tekoälyä kohtaan väheni. Tutkimus huomioi myös joukon erilaisia sosiaalisia ja psykologisia taustatekijöitä, jotka vaikuttavat asenteiseen yli ajan.
– Pitkittäistutkimuksen kahden mittausajankohdan kautta pystyimme tarkastelemaan koetun autonomian ja kyvykkyyden muutoksia. Itsenäisyyden ja kyvykkyyden tunteen kasvu näkyi sekä voimakkaampana positiivisuutena että heikentyneenä negatiivisuutena tekoälyä kohtaan, kertoo väitöskirjatutkija Jenna Bergdahl Tampereen yliopistosta.
Tieto asenteista voi ohjata käyttämään teknologiaa paremmin
Sosiaalipsykologisessa tutkimuksessa ajatellaan, että täyttyessään psykologiset perustarpeet vaikuttavat yksilön sisäiseen motivaatioon, tyytyväisyyteen ja hyvinvointiin. Sosiaalipsykologian moderni klassikkoteoria, itsemääräämisteoria, tarjosi Tampereen yliopiston tutkijoille viitekehyksen, jolla on selitysvoimaa teknologia-asenteisiin.
Aiempaa pitkittäistutkimusta ja vertailevaa tutkimusta tekoälyasenteista ja psykologisista perustarpeista ei ole. Nyt julkaistu tutkimus on ensimmäinen, joka pureutuu suoraan psykologisten perustarpeiden ja tekoälyasenteiden yhteyteen.
Tutkimuksen tarve tietää ihmisten tekoälyasenteista ja -mielikuvista on merkittävä käynnissä olevan tekoälybuumin vuoksi.
– Ihmisillä on sekä toiveita että pelkoja tekoälyä kohtaan. Erilaisten tekoälyasenteiden ymmärtäminen voi johtaa näiden teknologioiden monipuolisempaan ja tehokkaampaan käyttöön sekä hyödyntämiseen, tutkija Bergdahl toteaa.
Tutkimuksen johtaja sosiaalipsykologian professori Atte Oksanen korostaa tutkimuksessa ilmenneitä maaeroja, jotka avaavat mahdollisuuksia tekoälymurroksessa.
– Vaikka päätulokset perustarpeiden osalta olivat samansuuntaisia kaikissa kuudessa maassa, suomalaiset vastaajat olivat muita osallistuneita eurooppalaisia myönteisempiä suhteessaan tekoälyyn. Tekoälyn tuoman murroksen keskellä myönteisestä suhteesta tekoälyyn voi olla suomalaisille hyötyä, Oksanen huomioi.
Tutkimus toteutettiin osana Urbaanit utopiat ja dystopiat: Tekoäly taiteessa ja yhteiskunnassa -hanketta (Urban AI). Lisäksi tutkijat käyttivät Self & Technology -hankkeessa kerättyä aineistoa. Hankkeita johtaa professori Atte Oksanen.
Koneen Säätiö rahoittaa Urban AI -hanketta vuosina 2021–2024. Yhteiskuntatieteen ja taiteen yhdistävä hanke tarkastelee tekoälyn ihmisissä tuottamia mielikuvia urbaanissa todellisuudessa. Tutkijat selvittävät, millaisia tarpeita, toiveita ja pelkoja ihmisillä on suhteessa älykkääseen teknologiaan ja millaiseksi tulevaisuus voi muodostua. Self & Technology on professori Atte Oksasen kuuden maan EU-tutkimus, joka keskittyy eurooppalaisten itseymmärrykseen ja identiteettiin teknologisoituvassa maailmassa.
Tutkimusartikkeli
Bergdahl, J., Latikka, R., Celuch, M., Savolainen, I., Soares Mantere, E., Savela, N., & Oksanen, A. (2023). Self-determination and attitudes toward artificial intelligence: Cross-national and longitudinal perspectives. Telematics & Informatics, 82 (August), 102013, doi.org/10.1016/j.tele.2023.102013.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Atte Oksanen
atte.oksanen@tuni.fi
050 318 7279
Jenna Bergdahl
jenna.bergdahl@tuni.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopiston tiedekuntien dekaanit on valittu4.10.2023 10:52:54 EEST | Tiedote
Tampereen korkeakoulusäätiön hallitus nimitti 3.10. kuuden tiedekunnan dekaanit. Yhden tiedekunnan dekaanin tehtävän täytön valmistelua jatketaan. Dekaanien viisivuotinen toimikausi alkaa 1.1.2024.
Väitös: Plasman suPAR on lupaava lisätyökalu haimasyövän havaitsemiseen4.10.2023 09:30:00 EEST | Tiedote
Akuutin haimatulehduksen uusiutumisen ja kroonisen haimatulehduksen kehittymisen ennustaminen on tärkeää sekä potilaiden elämänlaadun että terveydenhuollon kustannusten optimoimiseksi. Samoin haimakasvaimen diagnostiikassa hyvän- ja pahanlaatuisen muutoksen toisistaan erottaminen on ensiarvoisen tärkeää. Väitöskirjatutkimuksessaan LL Anu Aronen tutki suPAR-merkkiaineen käyttöä erilaisten haimasairauksien ennustetekijänä ja diagnostiikassa.
Kielentutkijat kutsuvat kansalaiset mukaan tekemään tutkimusta3.10.2023 14:40:36 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston tutkijat selvittävät suomalaisten käsityksiä kielen vaihtelusta ja muuttumisesta. Samalla tutkijat ottavat käyttöön uusia kanssatutkimuksen menetelmiä: vapaaehtoiset pääsevät osallistumaan suomen kielen tutkimuksen suunnitteluun ja toteutukseen.
Samat haasteet, eri ratkaisut – Tampereen yliopisto mukana etsimässä Euroopan parhaita keinoja uudistaa sote-alaa3.10.2023 08:30:00 EEST | Tiedote
Transforming Health and Care Systems -kumppanuusohjelma kutsuu sote-alan tutkijat ja kehittäjät pohtimaan yhdessä, miten sosiaali- ja terveydenhuollon haasteita voidaan ratkoa eri maissa. Jenni Airaksinen toimii 1.10. alkaen hankkeen johtavana asiantuntijana Tampereen yliopistossa.
Väitös: Ihmissolupohjainen sydänkudosmalli ennustaa tarkasti lääkeaineiden vaikutuksia29.9.2023 08:15:00 EEST | Tiedote
DI Maria Koivisto kehitti väitöstutkimuksessaan ihmissolupohjaisen sydänkudosmallin, jolla voidaan testata ihmisen sydämeen kohdistuvia lääkeaineiden vaikutuksia. Kudosmallit, jotka vastaavat paremmin ihmisen sydämen toimintaa, antavat luotettavampaa tietoa aineiden vaikutuksista ihmiselle ja voivat vähentää lääkekehityksessä käytettäviä eläinkokeita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme