Itsenäisyys ja toimintakyky muovaavat suhdetta tekoälyyn

Tutkijat toteuttivat kaksi kyselytutkimusta ihmisen teknologiasuhteesta. Ensimmäiseen tutkimukseen vastasi noin 8 800 iältään 18–75-vuotiasta henkilöä kuudesta Euroopan maasta (Suomi, Ranska, Saksa, Irlanti, Italia ja Puola).
Sekä myönteinen että kielteinen suhde tekoälyyn selittyi tutkimuksessa psykologisilla perustarpeilla. Erityisesti kyvykkyyden ja yhteenkuuluvuuden tunne muovasivat myönteistä suhdetta tekoälyyn. Suomalaisvastaajilla myös koettu itsenäisyys teknologioiden käytössä selitti myönteistä asennetta tekoälyä kohtaan.
Toinen tutkimus tarkasteli 18–80-vuotiaiden suomaisvastaajien (N=827) suhdetta tekoälyyn pitkittäisasetelmalla. Tutkijat havaitsivat, että autonomian ja yhteenkuuluvuuden tunteen kasvaessa positiivisuus kasvoi ja negatiivisuus tekoälyä kohtaan väheni. Tutkimus huomioi myös joukon erilaisia sosiaalisia ja psykologisia taustatekijöitä, jotka vaikuttavat asenteiseen yli ajan.
– Pitkittäistutkimuksen kahden mittausajankohdan kautta pystyimme tarkastelemaan koetun autonomian ja kyvykkyyden muutoksia. Itsenäisyyden ja kyvykkyyden tunteen kasvu näkyi sekä voimakkaampana positiivisuutena että heikentyneenä negatiivisuutena tekoälyä kohtaan, kertoo väitöskirjatutkija Jenna Bergdahl Tampereen yliopistosta.
Tieto asenteista voi ohjata käyttämään teknologiaa paremmin
Sosiaalipsykologisessa tutkimuksessa ajatellaan, että täyttyessään psykologiset perustarpeet vaikuttavat yksilön sisäiseen motivaatioon, tyytyväisyyteen ja hyvinvointiin. Sosiaalipsykologian moderni klassikkoteoria, itsemääräämisteoria, tarjosi Tampereen yliopiston tutkijoille viitekehyksen, jolla on selitysvoimaa teknologia-asenteisiin.
Aiempaa pitkittäistutkimusta ja vertailevaa tutkimusta tekoälyasenteista ja psykologisista perustarpeista ei ole. Nyt julkaistu tutkimus on ensimmäinen, joka pureutuu suoraan psykologisten perustarpeiden ja tekoälyasenteiden yhteyteen.
Tutkimuksen tarve tietää ihmisten tekoälyasenteista ja -mielikuvista on merkittävä käynnissä olevan tekoälybuumin vuoksi.
– Ihmisillä on sekä toiveita että pelkoja tekoälyä kohtaan. Erilaisten tekoälyasenteiden ymmärtäminen voi johtaa näiden teknologioiden monipuolisempaan ja tehokkaampaan käyttöön sekä hyödyntämiseen, tutkija Bergdahl toteaa.
Tutkimuksen johtaja sosiaalipsykologian professori Atte Oksanen korostaa tutkimuksessa ilmenneitä maaeroja, jotka avaavat mahdollisuuksia tekoälymurroksessa.
– Vaikka päätulokset perustarpeiden osalta olivat samansuuntaisia kaikissa kuudessa maassa, suomalaiset vastaajat olivat muita osallistuneita eurooppalaisia myönteisempiä suhteessaan tekoälyyn. Tekoälyn tuoman murroksen keskellä myönteisestä suhteesta tekoälyyn voi olla suomalaisille hyötyä, Oksanen huomioi.
Tutkimus toteutettiin osana Urbaanit utopiat ja dystopiat: Tekoäly taiteessa ja yhteiskunnassa -hanketta (Urban AI). Lisäksi tutkijat käyttivät Self & Technology -hankkeessa kerättyä aineistoa. Hankkeita johtaa professori Atte Oksanen.
Koneen Säätiö rahoittaa Urban AI -hanketta vuosina 2021–2024. Yhteiskuntatieteen ja taiteen yhdistävä hanke tarkastelee tekoälyn ihmisissä tuottamia mielikuvia urbaanissa todellisuudessa. Tutkijat selvittävät, millaisia tarpeita, toiveita ja pelkoja ihmisillä on suhteessa älykkääseen teknologiaan ja millaiseksi tulevaisuus voi muodostua. Self & Technology on professori Atte Oksasen kuuden maan EU-tutkimus, joka keskittyy eurooppalaisten itseymmärrykseen ja identiteettiin teknologisoituvassa maailmassa.
Tutkimusartikkeli
Bergdahl, J., Latikka, R., Celuch, M., Savolainen, I., Soares Mantere, E., Savela, N., & Oksanen, A. (2023). Self-determination and attitudes toward artificial intelligence: Cross-national and longitudinal perspectives. Telematics & Informatics, 82 (August), 102013, doi.org/10.1016/j.tele.2023.102013.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Atte Oksanen
atte.oksanen@tuni.fi
050 318 7279
Jenna Bergdahl
jenna.bergdahl@tuni.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Säännöllinen aerobinen harjoittelu alentaa verenpainetta19.6.2025 08:10:00 EEST | Tiedote
Kahdeksan kuukauden maratonkoulun aikana tutkimukseen osallistuneiden verenpaine, ääreisverenkierron vastus ja solunulkoinen nestemäärä vähenivät, samalla kun kehon koostumus ja aineenvaihdunta paranivat. Tutkimus tuo uutta tietoa siitä, miten liikunta voi vaikuttaa sydän- ja verisuonitautien riskiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme